Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys: Harmaiden hiusten ja stressin aiheuttaja vai työn kuormittavuuden vähentäjä?
Hyvä käytettävyys mielletään jonkin tuotteen tai ohjelman helppokäyttöisyydeksi. Käyttäjälle on tällöin selvää, miten jotain sovellusta käytetään ja mihin tarkoitukseen. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys on ensiarvoisen tärkeää, jotta työn kuormittavuus ei lisäänny tai potilasturvallisuus vaarannu. Tietojärjestelmien hyvä käytettävyys itsessään myös lisää niiden käyttöä. Koulutusta pitää olla tarjolla, jotta tietojärjestelmien käyttö olisi jouhevaa.
Digitalisaation kasvu ja käytettävyyden merkitys
Nykyään digitalisaatio on läsnä jokaisen ihmisen arjessa enemmän tai vähemmän. Terveydenhuollossa tietojärjestelmien käytön lisääntyminen on näkynyt selvästi, jolloin niiden käytettävyyteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Loppukäyttäjän osallistaminen suunnitteluun parantaa tietojärjestelmän käytettävyyttä ja sitä kautta vähentää työn kuormittavuutta.
Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkija Jakob Nielsen on määritellyt seuraavat osa-alueet, joista hyvä käytettävyys muodostuu:
- Opittavuus
- Tehokkuus
- Muistettavuus
- Virheettömyys ja
- Tyytyväisyys.
Tietojärjestelmän helppokäyttöisyys kokonaisuutena syntyy siis, kun se on helposti opittava, tehokas käyttää, käyttäjän ei tarvitse toimia oman muistinsa varassa, tietojärjestelmä sietää käyttäjän tekemiä virheitä sekä käyttäjä on tyytyväinen tietojärjestelmän käyttöön.
Käytettävyys osoittautui mielenkiintoiseksi tutkimuksen kohteeksi
Turun yliopistollisen keskussairaalan leikkausosaston hoitajat käyttävät pääasiassa kahta erillistietojärjestelmää päivittäisessä työssään. Toinen näistä on toiminnanohjausjärjestelmä Opera ja toinen on Centricity™ High Acuity Anesthesia. Näiden tietojärjestelmien käytettävyyttä selvitettiin kyselytutkimuksella. Käytettävyyden ohella kysyttiin mielipidettä koulutuksen tarpeesta sekä sen antamasta hyödystä.
Tulokset osoittivat, että tietojärjestelmien käytettävyys on varsin hyvällä tasolla ja niiden käyttö on vähentänyt työn kuormittavuutta. Tietojärjestelmien käytön opettelu on helppoa ja vaivatonta ja niiden käyttöön annetaan koulutusta ennen sen käyttöä. Koulutukseen sisältyy tieto siitä, mitä ja minne tietyt asiat kirjataan. Tarvittavan koulutuksen antaa useimmiten joko tietojärjestelmän pääkäyttäjä tai kollega.
Halusimme tai emme, tietojärjestelmien käytettävyys pitää ottaa huomioon myös terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Tulevaisuussa olisi toivottavaa, että näiden tietojärjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuisi enemmän terveydenhuollon ammattilaisia, joilla olisi kokemusta ja näkemystä siitä, mistä aineksista koostuu hyvä käytettävyys ja kuinka se toteutetaan. Tässä tapauksessa sanonta ”mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa” ei pidä paikkaansa, vaan tiimityöllä voidaan saavuttaa erittäin hyvä tietojärjestelmä.
Lähteet:
Heponiemi, T., Vehko, T. & Kujala, S. 2019. Tietojärjestelmien käytettävyys ja osaaminen luovat edellytyksiä terveydenhuollon ammattilaisten työn muutoksen johtamiseen. T&Y-lehti 2/2019. Viitattu 09.01.2023. https://labore.fi/t&y/tietojarjestelmien-kaytettavyys-ja-osaaminen-luovat-edellytyksia-terveydenhuollon-ammattilaisten-tyon-muutoksen-johtamiseen/.
Kaute-säätiö 2015. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys. Viitattu 14.02.2023. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys – KAUTE-säätiö.
Nielsen, J. 1993. Usability engineering. San Diego, CA: Academic Press.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/kannettava-tietokone-hiiri-1385702/ (Pixabay License)