• digitalisaatio
• saavutettavuus
• sovelluskehitys

Yhä useampi yritys tai organisaatio tarjoaa palveluidensa käyttöön mobiilisovellusta, samalla vähentäen kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun mahdollisuuksia. Mitä tämä tarkoittaa niille, joilla on haasteita käyttää mobiililaitteita? 

Älypuhelinten ladatuimmat sovellukset olivat vielä 10 vuotta sitten viihdepalveluita ja kommunikaatiovälineitä, mutta nykyään yhä arkisemmat asiat vaativat uuden sovelluksen lataamista. Siinä missä viihde ja kommunikaatio on siirtynyt mobiiliin, myös julkiset palveluntarjoajat ovat siirtäneet palveluitaan kivijalasta verkkoon ja verkkosivustoilta mobiililaitteisiin. Tämä muutos helpottaa julkisten palveluiden käyttämistä ja yhteiskuntaan osallistumista monelle, mutta toisille tämä tarkoittaa yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle jäämistä. 

Mitä on saavutettavuus? 

Saavutettavuus ja esteettömyys ovat usein kulkeneet käsi kädessä ja sekoittuneet termeinä toisiinsa. Esteettömyydestä puhutaan silloin, kun kyseessä on fyysinen tila tai ympäristö ja saavutettavuudesta silloin, kun kyseessä on aineeton asia. Saavutettavuus on kokonaisuus, jossa otetaan huomioon erilaiset käyttäjät, tilanteet, tarpeet ja haasteet, sekä pyritään suunnittelemaan mahdollisimman laajalle joukolle ihmisiä. Saavutettavuus on moraalinen vastuu, mutta palveluiden ja tuotteiden saavutettavuutta ohjaavat myös lait ja direktiivit. 

Digitaalisesta saavutettavuudesta puhuttaessa nousee esille usein ensimmäisenä verkkosivustot. Verkkosivustojen saavutettavuutta ohjaava kansainvälinen standardi WCAG (Web Content Accessibility Guide) on kuitenkin ohjeistanut myös mobiilisovellusten saavutettavuuteen vuodesta 2018. Mobiilisovellusten suunnittelussa ja kehityksessä saavutettavuus nousee korostuneeseen asemaan jo pelkästään siitä syystä, että niiden käytön oletetaan tapahtuvan pienillä laitteilla kosketuksella ohjaamalla. Ottamalla saavutettavuuden huomioinnin mukaan sovelluskehitykseen varmistutaan siitä, että lopputuote palvelee mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa. 

Miltä saavutettava sovelluskehitys näyttää? 

Osallistava sekä käyttäjäkeskeinen suunnittelu ovat suunnitteluperiaatteita. Tällaisia saavutettavuutta ohjaavia prosesseja sekä periaatteita on olemassa useita. Ne ovat kokoelmia teoriaa, käytäntöä sekä tutkimusta, joiden tarkoitus on ohjata palveluiden, tuotteiden sekä ympäristöjen suunnittelijoita kohti yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamista. Digitaalisten ympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa näiden jo olemassa olevien periaatteiden ja prosessien hyödyntäminen antaa kehitystiimille valmiit raamit, joiden puitteissa toimia. 

Parhaimmillaan saavutettavan mobiilisovelluksen kehitys osallistaa loppukäyttäjänsä, parantaa kaikkien käyttäjien käyttökokemusta sekä laajentaa kaikkien osapuolien näkökulmia. Se huomioi erilaiset käyttäjät ja heidän taustansa, haasteensa ja voimavaransa. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, se rakentaa tasavertaisempaa digitaalista maailmaa. 

Hyvinä peruspilareina saavutettavan mobiilisovelluksen suunnitteluun voidaan pitää seuraavat viisi ohjetta: 

• Noudata olemassa olevia design-standardeja  

• Käytä yksinkertaisia ja johdonmukaisia ohjauskontrolleja sovelluksen kaikissa toiminnoissa  

• Huomioi havaittavuus siten, että informaatio on saavutettavissa riippumatta siitä, käyttääkö ihminen näkö-, kuulo-, vai tuntoaistia  

• Mahdollista personalisointi esimerkiksi teksti- tai kuvakokoa vaihtamalla ja varmista, että sovellus toimii riippumatta laitteen käyttöasennosta  

• Huomioi pienten laitekokojen tuomat haasteet esimerkiksi tekstin jaottelussa sekä elementtien kokoa suunniteltaessa 

Näiden peruspilareiden lisäksi kehitystiimin tulee eri saavutettavuuden periaatteita ja prosesseja hyödyntäen kohdentaa kehitettävän sovelluksen toiminnot ja ulkoasu vastaamaan tarkoitetun loppukäyttäjäryhmän omia tarpeita ja toiveita. Loppukäyttäjien sisällyttäminen heti innovoinnin alkuvaiheisiin mahdollistaa sen, ettei sovelluksen käyttöaste kärsi huonosta ulkoasun suunnittelusta tai kehitystiimin ajattelemattomuudesta. Saavutettavuutta tulisikin tarkastella jatkuvana työskentelytapana, ei yksittäisenä työvaiheena.

Lähde:

Haarte, R. 2025. Saavutettavuus mobiilisovelluskehityksessä. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.