• Maahanmuuttajat
• seksuaaliterveys

Maahanmuuttajat ovat eurooppalaisissa yhteiskunnissa kasvava väestönosa. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajilla on seksuaali- ja lisääntymisterveyden haasteita useammin kuin eurooppalaisten maiden kantaväestöön kuuluvilla. Tiedonpuute ja tietämättömyys ovat usein esiin tulleita syitä. Euroopan unionin tasolla on tunnistettu myös, että maahanmuuttajien osallistuminen seksuaali- ja lisääntymispalveluihin on huonoa.

Aihepiiriä lähestyttiin opinnäytetyössä (AMK), jossa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla Eurooppaan muuttaneiden maahanmuuttajien tietotasoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, ja se on osa Turun ammattikorkeakoulun koordinoimaa ICEX – Innovative and Culturally Sensitive Educational Package for Migrants’ Sexual Health Education -hanketta. Katsausaineisto koostui eurooppalaisista maahanmuuttajia koskeneista tutkimuksista, ja niissä käsiteltiin pääasiassa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.

Maahanmuuttaja on yleiskäsite maasta toiseen muuttaneelle henkilölle. Yleensä sillä viitataan henkilöihin, jotka ovat syntyneet ulkomailla. Maahanmuutolle on lukemattomia syitä, kuten työ, opiskelu, perheperäiset syyt tai lähtömaan tilanteesta johtuva pakolaisuus.

Turvapaikanhakijaksi määritellään henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Tietotaso vaihtelevaa

Hyvä seksuaali- ja lisääntymisterveys tarkoittaa mahdollisuutta suojautua seksitaudeilta, vapautta ja mahdollisuutta suunnitella raskauksia, mahdollisuutta turvallisiin raskauksiin ja synnytyksiin sekä vapautta olla altistumatta seksuaaliselle kaltoinkohtelulle. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä niihin liittyvät oikeudet ovat perustavanlaatuisen tärkeässä asemassa. Niiden toteutuminen vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen terveyteen, hyvinvointiin ja selviytymiseen. 

Katsauksen perusteella todettiin, että Euroopassa maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä tietotaso vaihteli huomattavasti riippuen lähtömaasta, koulutustasosta ja yksilön tilanteesta uudessa asuinmaassa. Suurella osalla tiedot olivat vastaanottajamaan kantaväestöä heikommat. Lähtömaassa saatu tieto oli pääasiassa vähäistä tai olematonta. Selittäviä tekijöitä on esimerkiksi se, että koulunkäynti on voinut olla lähtömaassa rajattua tai se on keskeytynyt muuton vuoksi.

Seksuaalikasvatusta ei myöskään ole tarjolla useassa maassa Euroopan ulkopuolella. Tämä voi johtua osin siitä, että seksuaalisuus ja seksuaaliterveys on useassa kulttuurissa aiheena arkaluontoinen, ja siitä puhuminen on kulttuurissa tabu. Myös puuttuvan tietoperustan vuoksi terveydenhuollon vastaanotolla maahanmuuttajien kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on haasteita yhteisen ymmärryksen saavuttamisessa sekä hoitoon ohjaamisessa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttö on vähäisempää

Tutkimusten mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttö on maahanmuuttajien keskuudessa vähäisempää. Usein selittävänä tekijänä vähäiselle palveluiden käytölle on tiedon puute palveluista ja järjestelmästä. Se, että ei tunne tarjolla olevia palveluita, voi aiheuttaa viivettä hoitoon hakeutumisessa ja pääsyssä.

Terveydenhuoltojärjestelmään pyritään tutustuttamaan heti maahan tullessa. Turvapaikanhakijoille ja pakolaisille kuuluu lakisääteisesti alkuterveystarkastus, jonka tarkoituksena on paitsi saada tietoa maahantulijan terveydentilasta ja mahdollisista tarttuvista taudeista myös opettaa heitä uuden kotimaansa terveydenhuollon järjestelmään ja toimintaan. Tätä lakiin kirjattua oikeutta ei kuitenkaan ole muusta syystä – kuten työn, opiskelun tai puolison vuoksi – maahan muuttavalla henkilöllä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin thaimaalaisten maahanmuuttajanaisten tietoa seksuaaliterveyspalveluista. Tulosten mukaan alle puolet tiesi mihin heidän tulisi olla yhteydessä seksuaali- ja lisääntymisterveysongelmien vuoksi.

Useat muut tekijät vaikuttavat myös palveluiden pariin hakeutumisessa. Kieli- ja kommunikointihaasteet ovat yleisiä syitä ongelmille palveluiden pariin hakeutumisessa. Esimerkiksi seulontakutsukirjettä ei välttämättä ymmärretä, ja ajan varaaminen voi olla haastavaa ilman riittävää kielitaitoa. Toisinaan lähtömaan kulttuuri selittää sitä, miksi terveyspalveluihin ei hakeuduta. Kulttuurille ominaista voi olla avun hakeminen vain äärimmäiseen tarpeeseen. Tällöin vaivan kanssa pyritään pärjäämään pitkitetysti omillaan, vaikka hoidolle olisi tarve.

Kohtaa ilman ennakkoasenteita

Terveydenhuollon ammattilaisen on olennaista kohdata jokainen potilas yksilönä, ei yksinomaan kulttuurinsa edustajana ja tuotoksena. Kohtaamisissa vieraasta kulttuurista tulevan kanssa on tärkeää tunnistaa ja pysähtyä pohtimaan omia arvojaan ja normejaan. Myös mahdollisesti omaa toimintaa ohjaavat stereotypiat on tärkeä tunnistaa, jotta ne eivät pääse vaikuttamaan haitallisesti.

On myös hyvä huomioida, että aikaa on riittävästi käytettävissä. Näin voidaan vähentää väärinkäsityksiä, jotka johtuvat tiedon puutteesta tai vääristä tiedosta ja luuloista.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseuksessa:
Maahanmuuttajien seksuaaliterveysosaaminen Euroopassa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Lähteet:

Grandahl, M., Tydén, T., Gottvall, M., Westerling, R., & Oscarsson, M. ,2015. Immigrant women’s experiences and views on the prevention of cervical cancer: A qualitative study. Health Expectations, 18(3), 344–354. https://doi.org/10.1111/hex.12034

Keygnaert, I., Guieu, A., Ooms, G., Vettenburg, N., Temmerman, M., & Roelens, K. ,2014a. Sexual and reproductive health of migrants: Does the EU care? In Health Policy (Vol. 114, Issues 2–3, pp. 215–225). https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2013.10.007

Keygnaert, I., Vettenburg, N., Roelens, K., & Temmerman, M. 2014b. Sexual health is dead in my body: Participatory assessment of sexual health determinants by refugees, asylum seekers and undocumented migrants in Belgium and the Netherlands. BMC Public Health, 14(1). https://doi.org/10.1186/1471-2458-14-416

Mai Mahgoub, Z., & Johansen, R. E. B. ,2021. Barriers and facilitators to the access to specialized female genital cutting healthcare services: Experiences of Somali and Sudanese women in Norway. PLoS ONE, 16(9 September). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0257588

Marti Castaner, M., Slagstad, C., Damm Nielsen, S., & Skovdal, M., 2022. Tactics employed by healthcare providers in the humanitarian sector to meet the sexual and reproductive healthcare needs of undocumented migrant women in Denmark: A qualitative study. Sexual and Reproductive Healthcare, 34. https://doi.org/10.1016/j.srhc.2022.100785

Santalahti T., 2018, Duodecim Terveyskirjasto, Nuorten seksuaalisuus ja seksuaaliterveys viitattu 12.6.2023 https://www.terveyskirjasto.fi/oos00001

Starrs, A. M., Ezeh, A. C., Barker, G., Basu, A., Bertrand, J. T., Blum, R., Coll-Seck, A. M., Grover, A., Laski, L., Roa, M., Sathar, Z. A., Say, L., Serour, G. I., Singh, S., Stenberg, K., Temmerman, M., Biddlecom, A., Popinchalk, A., Summers, C., & Ashford, L. S. 2018. Accelerate progress—sexual and reproductive health and rights for all: report of the Guttmacher–Lancet Commission. In The Lancet Vol. 391, Issue 10140, pp. 2642–2692. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30293-9 

THL, 2023, Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus, viitattu 7.9.2023 https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/kasitteet  

Väestöliitto, 2020, Mitä on seksuaaliterveys, viitattu 7.9.2023 https://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/seksuaaliterveys/mita-on-seksuaaliterveys/  

Åkerman, E., Östergren, P. O., Essén, B., Fernbrant, C., & Westerling, R., 2016. Knowledge and utilization of sexual and reproductive healthcare services among Thai immigrant women in Sweden. BMC International Health and Human Rights, 16(1), 1–14. https://doi.org/10.1186/s12914-016-0100-4

Kuva: peakSTOCK, 2022, IStock Gynekologi, tunnus:1401917696