Liikkuvatko varhaiskasvatusikäiset lapset riittävästi ja suositusten mukaisesti?
Digitalisaation kehityksen ja sitä seuranneen paikallaanolon lisääntymisen myötä huoli lasten ja nuorten liikkumattomuudesta on lisääntynyt. Päivittäinen liikunta on lapselle tärkeää riittävän unen ja terveellisen ravinnon ohella. Liikunnalla on vahva yhteys sekä oppimiseen että lukuisiin terveysvaikutuksiin, jotka voivat ulottua lapsuudesta aikuisuuteen. Tämän vuoksi lasten liikkumistottumuksiin tulisi kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa.
Suomessa 78–86 prosenttia 3–6-vuotiaista lapsista osallistuu kunnan järjestämään päivähoitoon, jolloin varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lasten liikuntasuhteen ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan muodostumiselle. Suuri osa lasten vapaa-ajasta kuluu perheen parissa. Siksi vanhempien asema lasten liikuntasuhteen muodostumisessa ja sen ylläpidossa on keskeinen.
Suomessa ei ole vielä ollut käytössä systemaattista tiedonkeruuta varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen tai muiden liikkumiseen pääasiallisesti liittyvien tekijöiden selvittämiseksi. Varhaiskasvatusikäisten lasten kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä sekä näihin liittyviä tekijöitä seurataan säännöllisten lastenneuvolatarkastusten yhteydessä yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa.
Suositusten mukainen liikkuminen varhaiskasvatuksessa
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21, 6). Suomessa suositukset fyysisen aktiivisuuden osalta laadittiin vuonna 2005, jotka päivitettiin vuonna 2016. Tämän jälkeen alettiin puhua varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista, joista nykyään käytetään käsitettä liikkumisen suositukset. Suositukset koskevat alle kahdeksan vuotiaita lapsia. Suosituksen perusteella lapselle tulisi kertyä päivittäin vähintään kolme tuntia vaihtelevasti erilaisia kuormituksen tasoja sisältävää fyysistä aktiivisuutta, joista yksi tunti on kohtuullisesti kuormittavaa liikkumista. Yli tunnin istumisjaksoja tulisi välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22, 60; UKK-instituutti 2021.)
Vaikka päiväkodeissa tulisi noudattaa samoja fyysisen aktiivisuuden suosituksia, voivat lasten liikkumisen tasot vaihdella hyvinkin paljon eri päiväkotien ja eri ryhmien välillä. Suomessa vuonna 2015 toteutetun Orientaatioprojektin tulosten (N=2889) mukaan vähiten liikkuvassa lapsiryhmässä lapset liikkuivat reippaasti vain 4,8 minuuttia päivässä, kun taas eniten liikkuvassa ryhmässä lapset liikkuivat reippaasti jopa 163 minuuttia. Matalaa fyysistä aktiivisuutta sisältäen istumista, kynän käyttöä ja esimerkiksi ruokailutilanteita oli yhteensä viisi tuntia kahdeksan tunnin ajanjaksosta. (Reunamo & Kyhälä 2016, 57.)
Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma
Vuonna 2015 julkistetun Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteena on lasten päivittäisen liikkumisen mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa vähintään kahden tunnin ajaksi (Liikkuva varhaiskasvatus 2023). Suomessa vuosien 2019–2021 aikana toteutetun Piilo tutkimus- ja kehittämishankkeen mukaan 3–5-vuotiaiden lasten (N=715) varhaiskasvatuspäivän aikainen suositusten mukainen liikkuminen toteutui jokaisessa ikäryhmässä ylittyen jopa puolella tunnilla.
Neljävuotiaat lapset liikkuivat varhaiskasvatuspäivän aikana 150 minuuttia, viisivuotiaat 154 minuuttia ja esikouluikäiset lapset yhteensä 158 minuuttia. Poikien fyysinen aktiivisuus oli suurempaa saman ikäisiin tyttöihin verrattuna viisivuotiaiden (p=0,005) ja kuusivuotiaiden (p=0,001) ikäryhmissä. Mittaukset toteutettiin Axivity-kiihtyvyysmittareilla. (Sääkslahti ym. 2021, 67.)
Tarkasteltaessa lasten varhaiskasvatuspäivän aikaista liikkumista on kuitenkin otettava huomioon, etteivät kaikki lapset osallistu varhaiskasvatukseen. Tilastokeskuksen (2022) mukaan esimerkiksi esiopetukseen osallistuvista 6-vuotiaista lapsista 1/5 ei osallistunut täydentävään varhaiskasvatukseen (Tilastokeskus 2023). Tämä vaikuttaa lasten varhaiskasvatuspäivän keston lyhenemiseen ja vapaa-ajan määrän lisääntymiseen, jotka vaikuttavat liikkumisen määrään. Tämän myötä lasten vanhempien ja muiden perheenjäsenten merkitys riittävän liikkumisen takaamiseksi korostuu entisestään.
Lasten liikkumisen kartoittaminen lastenneuvoloissa
Suomessa lastenneuvolat tavoittavat suurimman osan alle kouluikäisistä lapsista. Neuvoloiden tehtävänä on alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (THL 2023a). Ammattilaisille suunnatun NEUKO-tietokannan tarkoitus on tarjota työn avuksi uusinta näyttöön perustavaa tietoa, sekä ohjeistuksia ja suosituksia. Tietokanta tarjoaa laajan tietopaketin lääkäreiden, kätilöiden sekä terveydenhoitajien käyttöön, jotta määräaikaiset terveystarkastukset toteutuisivat yhdenmukaisesti, mutta yksilölliset tarpeet huomioiden (THL NEUKO 2024). NEUKO-tietokannan mukaan lastenneuvoloissa laadukkaasti toteutetun terveystarkastuksen yhteydessä, johon sisältyy terveysneuvonta, keskustellaan myös jokaisella käynnillä liikkumisesta ja perheen arkiliikunnasta.
Työntekijöitä on ohjeistettu hyödyntämään Sydänliiton Neuvokas perhe -materiaaleja, joita käytetään myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Turussa. Neuvokas perheeltä löytyy lisäksi digikortti, jonka avulla voidaan kartoittaa neuvolaikäisen lapsen liikuntatottumuksia. Digikortin väittämät ja vastausvaihtoehdot ovat kuitenkin suppeita, joiden avulla liikkumisen monipuolinen ja luotettava tarkastelu ei ole mahdollista. Digikortin käyttö on vapaaehtoista.
Hyvinvointialueilla ja eri neuvoloissa voidaan toimia eri tavoin käyttäen erilaisia menetelmiä liikuntatottumusten kartoittamiseksi. Terveystarkastuksissa käyty keskustelu lapsen liikkumisesta voi olla kiinni työntekijän osaamisesta, ajanhallintataidoista tai henkilön omasta kokemuksesta liikunnan merkityksellisyydestä. Tämän vuoksi olisi tärkeää luoda luotettavia ja yhdenmukaisia tiedonkeruumenetelmiä lasten liikuntatottumusten kartoittamiseksi. Tähän tarpeeseen on opinnäytetyönä kehitetyn kyselyn ensimmäisen version avulla haluttu vastata.
Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus sekä kyselyn ensimmäisen version kehittäminen
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja yhtenäistää puheeksi oton väline lastenneuvoloiden käyttöön, jotta tavat ja toimintamallit lasten liikuntatottumusten kartoittamiseksi olisivat selkeät, systemaattiset sekä lapsille tasapuoliset riippumatta hänen asuinkunnastansa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja pilotoida ensimmäinen versio lapsen ja vanhemman yhdessä täytettävästä kyselylomakkeesta kuusivuotiaan lapsen terveystarkastuksen yhteyteen. Sen avulla voitiin kartoittaa lapsen vapaa-ajalla tapahtuvaa liikkumisen määrää ja liikuntatottumuksia.
Kyselyn kehittämisen pohjana on käytetty laajaa kansainvälistä kirjallisuuskatsausta sekä sovellettu Piilo tutkimus- ja kehittämishankkeen vuonna 2019–2021 aikana käytettyjen kyselyiden kysymyksiä lasten huoltajille ja varhaiskasvatusyksiköille. Kyselyä kehitettäessä sovellettiin de Vet ym. (2011) mukaisia uuden mittarin kehittämisen vaiheita.
Kyselyn pilotointi ja tulokset
Kysely pilotoitiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella sijaitsevassa lastenneuvolassa. Pilotointiin osallistui kyselyyn vastanneet lasten vanhempia (N=3) sekä lastenneuvolan työntekijöitä (N=2). Pilotoinnin avulla haluttiin selvittää: 1. Miten haastateltavat vanhemmat kokivat kyselyn kysymykset ja sen täyttämisen, ja 2. Miten työntekijät kokivat kyselyn käyttämisen terveystarkastuskäynnillä. Aineisto kerättiin lasten vanhempien osalta puhelinhaastatteluiden avulla ja työntekijöiden osalta fokusryhmähaastattelulla. Haastatteluaineistojen analysointi toteutui aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista kävi ilmi, että kysely ja sen hyödyntäminen terveystarkastusten yhteydessä koettiin vanhempien ja ammattilaisten välillä hyvin eri tavalla. Lasten vanhempien kokemukset kyselystä olivat myönteiset, kun taas työntekijöiden osalta kysely koettiin sisällöllisesti liian laajaksi ja sen käyttö koettiin hyödylliseksi ainoastaan ylipainoisten lasten keskuudessa. Vanhemmat kokivat kyselyn helpoksi käyttää ja aineistosta kävi ilmi, että jo kyselyyn vastaaminen herätti ajatuksia lapsen liikkumisesta.
Kyselyn viimeistelemiseksi tehtiin ne muutokset, jotka nousi esiin lasten vanhempien haastatteluista. Muutokset koskivat kysymyksiä, joissa kartoitettiin keskimääräistä ulkoilua päiväkoti-/esiopetus-/kerhopäivän jälkeen ja keskimääräistä ulkoilua vapaa päivisin/viikonloppuisin. Lisäksi kyselyn etusivun ohjeistusta muokattiin. Opinnäytetyö tuloksiin voi tutustua tarkemmin Theseus tietokannassa julkaistussa opinnäytetyössä
Johtopäätökset
Riittävä liikkuminen on yksi tärkeä keino turvata lapsen kasvua, kehitystä, oppimista sekä hyvinvointia ja terveyttä, minkä vuoksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulisi monipuolisemmin huomioida lapsen liikkumistottumuksia. Yhdenmukaisten, liikkumista luotettavasti kartoittavien mittareiden käyttäminen lastenneuvoloissa olisi tärkeää.
Tämän tarpeellisuutta korostavat niin kansalliset kuin kansainvälisetkin tutkimustulokset siitä, miten lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja miten liikkuminen vähenee entisestään iän myötä. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä lasten liikkumisen tukemisessa. Kaikki lapset eivät kuitenkaan osallistu varhaiskasvatukseen. Myöskään liikkuminen osana varhaiskasvatuspäivää ei ole aina tasapuolista, vaan vaihtelee päiväkotien ja ryhmien välillä.
Lastenneuvolat taas tavoittavat suurimman osan alle kouluikäisistä lapsista, minkä vuoksi luotettavia menetelmiä tulisi kohdentaa juuri sinne nykyisten olemassa olevien menetelmien tilalle tai ainakin rinnalle. Näiden avulla lapsille ja perheille osattaisiin tarjota apua ja kohdentaa myös mahdollisia tukitoimia.
Kyselyn jatkokehittäminen on opinnäytetyön tulosten myötä relevanttia. Kysely olisi hyvä pilotoida uudelleen isommalla otannalla joko yhdessä tai useammassa lastenneuvolassa. Esitestausten jälkeen kyselyä voitaisiin kehittää usean työntekijän kokemuksiin perustuen kuitenkin huomioimalla aiemman tutkimustiedon valossa olevat asiat esimerkiksi kyselyiden sisällöistä. Kehittämisessä olisi tärkeää huomioida myös tämän opinnäytetyön aikaiset tulokset.
Alakoulujen terveystarkastusten yhteydessä liikuntaa monipuolisesti kartoittavien kyselyiden hyödyntäminen olisi varmasti aiheellista. Tämä nousi esille vanhempien haastatteluista. Tämän myötä jatkokehittämisajatuksena on kyselyn pilotointi alakoulun ensimmäisen luokan laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tarjoaa huoltajille suunnatun esitietolomakkeen (THL 2023b), joka kuitenkin sisältää suppean lapsen liikkumisen ja passiivisena vietetyn ajan kartoittamisen. Monipuolisemmalle liikunnan kartoittamiselle olisi varmasti kuitenkin tarvetta.
Kolmantena jatkokehittämisajatuksena on kyselyn implementoinnin kehittäminen lastenneuvoloiden henkilökunnan keskuudessa. Tärkeää on, että lastenneuvoloiden henkilökunta kokee kyselyn hyödylliseksi sekä tärkeäksi yhtenäiseksi puheeksi oton välineeksi lasten monipuolisen liikkumisen kartoittamisessa. Terveydenhoitajat ovat niitä henkilöitä, jotka käyttäisivät kyselyä arkityössään On syytä selvittää keinoja, miten kysely saataisiin implementoitua ammattilaisten käyttöön.
Yhteiskunnalla tulisi olla suurempi vastuu lasten liikkumisen tukemisessa muuttamalla yhteiskunnallisia rakenteita eri tavoin liikkumista tukevaksi. Panostamalla lasten hyvinvointiin ja terveyteen investoimme samalla tulevaisuuden nuoriin, työikäisiin sekä vanhempiin aikuisiin.
Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Mäkelä-Palmroos, Katja (2024): Lasten liikuntatottumusten kartoittaminen: kyselylomake työkaluna 6-vuotiaan lapsen terveystarkastuksessa
Lähteet:
de Vet, H.C.W.; Terwee, C.B.; Mokkink, L.B. & Knol, D.L. 2011. Measurement in Medicine: A Practical Guide. Cambridge University Press. Viitattu 7.6.2024. Ebook Central. Vaatii kirjautumisen palveluun. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/reader.action?docID=802925
Liikkuva varhaiskasvatus. 2023. Viitattu 4.6.2024. https://liikkuvavarhaiskasvatus.fi/
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2016:21. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Viitattu 3.6.2024. https://bin.yhdistysavain.fi/1592618/KDJerIH8jbMkrFZcHe9l0S_Tre/varhaisvuosien%20fyysisen%20aktiivisuuden%20suositukset%20okm.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 3.6.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Reunamo, J. & Kyhälä, A-L. 2016. Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana. Teoksessa Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22, 54–58. Viitattu 4.6.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sääkslahti, A.; Mehtälä, A. & Tammelin, T. 2021. Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398. Jyväskylä: Likes. Viitattu 4.6.2024. https://static.jamk.fi/likes/Piilo_tulosraportti.pdf
THL. 2023a. Lapset, nuoret ja perheet. Lastenneuvola. Viitattu 4.6.2024. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/lastenneuvola
THL. 2023b. Terveystarkastuksen esitietolomake. Ekaluokkalaisen vanhemmille. Viitattu 4.6.2024. https://thl.fi/documents/155392151/190324306/Terveystarkastuksen+esitietolomake+ekaluokkalaisen+vanhemmille.pdf/93e9ff57-6919-d2d2-720e-3000bc851e3e/Terveystarkastuksen+esitietolomake+ekaluokkalaisen+vanhemmille.pdf?t=1699620457031
THL NEUKO. 2024. Ohjeistukset neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille. Duodecim. Terveysportti. Viitattu 4.6.2023. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko?toc=1112237
Tilastokeskus. 2023. Varhaiskasvatus 2022. Viitattu 3.6.2024. https://www.stat.fi/julkaisu/cl8l48a1oj27m0dukvmlyq0wd
UKK-instituutti. 2021. Alle kouluikäisten liikkumisen suositukset. Viitattu 3.6.2024. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/alle-kouluikaisten-liikkumisen-suositukset/
Kuvat:
Kansikuva: elton800, pixabay
Kädet: pixabay