Mitä tiedämme raskaudenaikaisen liikunnan hyödyistä?
Tutkimustieto raskaudenaikaisen liikunnan hyödyistä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Sata vuotta sitten odottajia kannustetiin lepäämään mahdollisimman paljon. Nykyään näkemys on päinvastainen – liikkumattomuus voi vaarantaa niin odottajan kuin sikiön terveyden.
Liikunnan hyvinvointia edistävistä vaikutuksista tiedetään jo paljon, mutta raskaudenaikaisen liikunnan hyödyistä näyttöä on saatu vasta verrattain vähän aikaa sitten. Pelko liikunnan epäsuotuisista vaikutuksista sikiön kasvuun ja kehitykseen on jarruttanut tutkimustyötä. Tutkimuskohteena raskaana olevat ovatkin olleet pitkään vähemmistöä liikuntatieteellisissä tutkimuksissa. Vaikka terveiden odottajien osallistuminen tutkimuksiin on edelleen vähäistä, ollaan asiassa jo huomattavasti viisaampia kuin 50 vuotta sitten. Nykyään tiedetään, että edellä mainittu pelon aihe on perusteeton. Oletko kuullut, että raskaudenaikaisella liikunnalla voi muun muassa ehkäistä lapsen tulevaisuuden ylipainoa ja vähentää astmariskiä?
Historian havinaa – kotitöitä ja vuodelepoa
Raskaudenaikaisen liikunnan hyödyt ja haitat ovat puhututtaneet jo antiikin Kreikan filosofeja. Aikoinaan Aristoteles kannusti raskaana olevia liikkumaan synnytyskipujen vähentämiseksi. 1800-luvulla oletetut haitat painoivat vaakakupissa enemmän, ja raskaudenaikainen liikunta nähtiin vakavana terveysuhkana – riskien minimoimiseksi odottajat määrättiin vuodelepoon.
Vielä 1900-luvun alkupuolella rasittavan liikunnan oletettiin aiheuttavan odottajille sydämen vajaatoimintaa. Tuolloin kotitöiden ohella oli suositeltavaa harrastaa vain hyvin kevyttä liikuntaa. Ohjeistuksia ei kyseenalaistettu vuosikymmeniin, vaikka ne perustuivat mielipiteisiin, eivätkä tieteelliseen näyttöön.
Vasta 1970-luvulla tieteellisten tutkimusten myötä, alkoi valjeta ymmärrys raskaudenaikaisen liikunnan hyödyllisyydestä. Vuosikymmen myöhemmin syntyivät myös ensimmäiset raskausajan liikkumisen suositukset. Ajankohtainen tutkimusnäyttö puoltaa raskausajan liikunnan turvallisuutta.
Raskaudenaikaisella liikunnalla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin hyötyjä
Liikunta vahvistaa luustolihaksia ja vaikuttaa positiivisesti hengitystoimintaan, veren rasva-arvoihin sekä glukoosinsietokykyyn. Säännöllisesti toteutettuna liikunnalla voi ehkäistä useiden sairauksien kehittymistä. Jokainen voi siis hyötyä liikunnasta, mutta nimenomaan raskaudenaikaisella liikunnalla on tiedettävästi lukuisia hyötyjä sekä raskaana olevan että sikiön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Liikunnan merkitys tunnistetaan mielenterveyden ylläpitämisessä. Raskaudenaikainen liikunta voi vähentää riskiä sairastua raskausajan masennukseen sekä lievittää raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita.
Raskaudenaikaisella liikunnalla voi lievittää ja ehkäistä useita raskausoireita: väsymystä, ummetusta, syviä laskimotukoksia sekä jalkojen turvotusta ja suonikohjuja. Tutkimusten mukaan monet näistä raskausoireista kuitenkin koetaan liikkumista estävinä tekijöinä. Edellisten lisäksi myös selkä- ja lantiokivut ovat yhteydessä vähentyneeseen liikkumiseen, ja arviolta puolet odottajista kärsii kivuista raskauden aikana. Raskaudenaikainen liikunta ei vähennä kivun ilmaantuvuuden todennäköisyyttä, mutta voi kuitenkin lievittää merkittävästi sen voimakkuutta. Myös vatsalihasten erkaumalla on yhteys edellä mainittuihin kiputiloihin. Liikunta saattaa niin ikään ehkäistä vatsalihasten erkaumaa ja edistää sen palautumista.
Vähintään suositusten mukaisesti, kohtuutehoisesti liikkuva odottaja voi hillitä raskaudenaikaista painonnousuaan. Liiallinen painonnousu kasvattaa riskiä keisarileikkaukselle sekä synnytyksen jälkeiselle painon retentiolle ja lihavuudelle. Sillä tiedetään olevan yhteys myös syntyneen lapsen tulevaisuuden ylipainoon.
Raskaudenaikainen painonnousu yhdessä insuliiniresistenssin ja lihavuuden kanssa ovat merkittäviä riskitekijöitä raskaudenaikaisen verenpainetaudin, pre-eklampsian ja raskausdiabeteksen kehittymiselle. Liikunnalla ja painonhallinnalla voi vaikuttaa myönteisesti näihin riskitekijöihin ja siten vähentää sairastumisen todennäköisyyttä. Jotta edellä mainittujen sairauksien kehittymisen todennäköisyys pienenisi 25 %:lla, tulisi viikossa liikkua kohtalaisella intensiteetillä vähintään 140 minuuttia. Sairastumisen riski pienenee, mitä enemmän liikkuu.
Raskaudenaikaisella liikunnalla voi ehkäistä sikiön liikakasvua. Koska sikiön suuripainoisuus on yhteydessä muun muassa operatiiviseen synnytykseen, synnytyskanavan repeämiin ja synnytyksen jälkeiseen verenvuotoon, voidaan tehdä johtopäätös, että liikunnalla on myönteinen vaikutus myös synnytyskomplikaatioiden ilmaantuvuuteen.
Suomalaiset tutkijat ovat vastikään saaneet näyttöä siitä, että odottajan raskaudenaikainen fyysinen aktiivisuus voi vähentää myös lapsuusiän astmariskiä. Tutkimuksen mukaan liikuntaa tulee harrastaa vähintään kolme kertaa viikossa 20 minuutin ajan, ja liikunnan on saatava aikaan hengästymistä ja hikoilua. Mahdolliset mekanismit odottajan fyysisen aktiivisuuden ja lapsen astmariskin välillä ovat kuitenkin vielä epäselviä.
Hyödyistä huolimatta odottajat eivät liiku riittävästi
Tiedetyistä hyödyistä huolimatta valtaosa raskaana olevista ei liiku suositusten mukaisesti. Todellisuudessa raskauden edetessä liikkuminen usein vähenee, eikä synnytyksen jälkeen aktiivisuus monestikaan nouse edes raskautta edeltäneelle tasolle. Tutkimusten mukaan ohjeiden ja tiedonpuute sekä ammattilaisten antamat ristiriitaiset ohjeet nähdään liikkumista estävinä tekijöinä. Osa odottajista välttää liikuntaa, koska pelkää sen vaarantavan oman tai sikiön turvallisuuden.
Monia liikunnan turvallisuutta puoltavia näkökulmia on pystytty vuosien varrella vahvistamaan. Lähiaikoina on myös tunnistettu useita raskauden aikaisia tiloja, joiden osalta ei ole löytynyt puoltavaa näyttöä, joka tukisi liikunnan välttämistä. Vielä kuitenkin löytyy tutkimusaukkoja täytettäväksi. Odottajat kaipaavat terveydenhuollon ammattilaisilta yksiselitteisiä ja rauhoittavia ohjeita. Liikunnan hyödyistä kannattaa jakaa tietoa – näin toimimalla voidaan edistää raskaudenaikaista liikkumista.
Artikkeli pohjautuu Kristo Kulmalan ja Laura Virolaisen opinnäytetyöhön: Turvallista liikuntaa läpi raskauden – Etäperhevalmennus Varsinais-Suomen hyvinvointialueen odottajille. Opinnäytetyön yhtenä osa-alueena selvitettiin raskaudenaikaisen liikunnan hyötyjä.
Lähteet:
Corson, A. E. MacDonald, M. Tzaneva, V. Edwards, C. M. & Adamo, K. B. 2024. Breaking boundaries: A chronology with future directions of women in exercise physiology research, centred on pregnancy. Advanced Exercise and Health Science. Vol. 1, No 2, 67–75. Viitattu 28.5.2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2950273X24000262
Davenport, M. H.; Marchand, A-A.; Mottola, M. F.; Poitras, V. J.; Gray, C. E.; Jaramillo Garcia, A.; Barrowman, N.; Sobierajski, F.; James, M.; Meah, V. L.; Skow, R. J.; Riske, L.; Nuspl, M.; Nagpal, T. S.; Courbalay, A.; Slater, L. G.; Adamo, K. B.; Davies, G. A.; Barakat, R. & Ruchat, S-M. 2019. Exercise for the prevention and treatment of low back, pelvic girdle and lumbopelvic pain during pregnancy: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine. Vol. 53, 90–98. Viitattu 28.5.2025. https://bjsm.bmj.com/content/53/2/90
Davenport, M. H.; Ruchat, S-M.; Poitras, V. J.; Jaramillo Garcia, A.; Gray, C. E.; Barrowman, N.; Skow, R. J.; Meah, V.L.; Riske, L.; Sobierajski, F.; James, M.; Kathol, A. J.; Nuspl, M.; Marchand, A-A.; Nagpal, T. S.; Slater, L. G.; Weeks, A.; Adamo, K. B. Davies, G. A. Barakat, R. & Mottola, M. F. 2018. Prenatal exercise for the prevention of gestational diabetes mellitus and hypertensive disorders of pregnancy: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine. Vol. 52, 1367–1375. Viitattu 28.9.2024. https://bjsm.bmj.com/content/52/21/1367
DiPietro, L.; Evenson, K.R.; Bloodgood, B.; Sprow, K.; Troiano, R.P.; Piercy, K.L.; Vaux-Bjerke, A. & Powell, K.E. 2019. Benefits of Physical Activity during Pregnancy and Postpartum: An Umbrella Review. Medicine & Science in Sports & Exercise. Vol. 51, No 6, 1292–1302. Viitattu 28.5.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6527310/
Harrison, A.; Taylor, N.; Shields, N. & Frawley, H. 2017. Attitudes, barriers and enablers to physical activity in pregnant women: a systematic review. Journal of Physiotherapy. Vol. 64, No 1, 24–32. Viitattu 28.5.2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1836955317301431
Hotus-hoitosuositus 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari, L.; Grym, K.; Harsunen, H.; Niela-Vilén, H-K.; Ryhtä, I.; Saarikko, J. & Sinisalo, M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 28.5.2025. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2022/09/suositus.pdf
Katz, M. 2018. Physical activity during pregnancy – past and present. Developmental Period Medicine. Vol. 22, No 1, 9–13. Viitattu 28.5.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8522915/
Kehler, A. K. & Heinrich K. M. 2015. A selective review of prenatal exercise guidelines since the 1950s until present: Written for women, health care professionals, and female athletes. Women and Birth Vol. 28, No 4, 93–98. Viitattu 28.5.2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1871519215000815
Leite, C.; Nascimento, S.; Fernanda, H.; Monteiro, M.; Reis, M. & Corrêa, R. 2017. An overview of maternal and fetal short and long-term impact of physical activity during pregnancy. Archives of Gynecology and Obstetrics. Vol. 295, No 2. Viitattu 28.5.2025.
https://www.researchgate.net/publication/309307126_An_overview_of_maternal_and_fetal_short_and_long-term_impact_of_physical_activity_during_pregnancy
Luoto, R. & Kinnunen, T. 2021. Liikunta raskauden aikana. NEUKO-tietokanta: Äitiys- ja lastenneuvola. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 28.5.2025.
https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00013/search/liikunta
Meah, V. L.; Davies, G. A. & Davenport, M. H. 2020. Why can’t I exercise during pregnancy? Time to revisit medical ‘absolute’ and ‘relative’ contraindications: systematic review of evidence of harm and a call to action. British Journal of Sports Medicine. Vol. 54, 1395–1404. Viitattu 28.5.2025. https://bjsm.bmj.com/content/54/23/1395
Musakka, E-R.; Ylilauri, M.; Jalanka, J.; Karvonen, A.; Täubel, M.; Hantunen, S.; Lehto, S.; Pekkanen, J.; Backman, K.; Keski-Nisula, L. & Kirjavainen, P. 2024. Maternal exercise during pregnancy is associated with reduced risk of asthma in the child: A prospective birth cohort study. Med. Vol. 6, No 2. Viitattu 28.5.2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666634024003702
Parantainen, A. 2020. Suorien vatsalihasten erkauma. Teoksessa: Brusila, P.; Kero, K.; Piha, J. & Räsänen, M. (toim.) Seksuaalilääketiede. Oppiportti. Kustannus Oy Duodecim. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 28.5.2025. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/set04608
Ribeiro, M. M.; Andrade, A. & Nunes, I. 2022. Physical exercise in pregnancy: benefits, risks, and prescription. Journal of Perinatal Medicine. Vol. 50, No 1, 4–17. Viitattu 28.5.2025. https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/jpm-2021-0315/html
Voerman, E.; Santos, S.; Golab, B.; Amiano, P.; Ballester, F.; Barros, H.; Bergström, A.; Charles, M-A.; Chatzi, L.; Chevrier, C.; Chrousos, G.; Corpeleijn, E.; Costet, N.; Crozier, S.; Devereux, G.; Eggesbø, M.; Ekström, S.; Fantini, M.; Farchi, S.; Forastiere, F.; Georgiu, V.; Godfrey, K.; Gori, D.; Grote, V.; Hanke, W.; Hertz-Picciotto, I.; Heude, B.; Hryhorczuk, D.; Huang, R-C.; Inskip, H.; Iszatt, N.; Karvonen, A.; Kenny, L.; Koletzko, B.; Küpers, L.; Lagström, H.; Lehmann, I.; Magnus, P.; Majewska, R.; Mäkelä, J.; Manios, Y.; McAuliffe, F.; McDonald, S.; Mehegan, J.; Mommers, M.; Morgen, C.; Mori, T.; Moschonis, G.; Murray, D.; Chaoimh, C.; Nohr, E.; Andersen, A-M.; Oken, E.; Oostvogels, A.; Pac, A.; Papadopoulou, E.; Pekkanen, J. Pizzi, C.; Polanksa, K.; Porta, D.; Richiardi, L.; Rifas-Shiman, S.; Ronfani, L.; Santos, A.; Standl, M.; Stoltenberg, C.; Thiering, E.; Thijs, C.; Torrent, M.; Tough, S.; Trnovec, T.; Turner, S.; Van Rossem, L.; Von Berg, A.; Vrijheid, M.; Vrijkotte, T.; West, J.; Wijga, A.; Wright, J.; Zvinchuk, O.; Sørensen, T.; Lawlor, D.; Gaillard, R. & Jaddoe, V. 2019. Maternal body mass index, gestational weight gain, and the risk of overweight and obesity across childhood: An individual participant data meta-analysis. PLOS Medicine. Vol. 16, No 2. Viitattu 28.5.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6370184/
Kuva: Freepik