Perheet mukaan synnytyksen kivunlievityksen valintaan
Synnytyskipu on luonnollinen osa synnytyksen kulkua. Osa synnyttäjistä kokee sen voimaannuttavana ja omaa henkistä kasvua kohentavana tekijänä. Synnytyskipu voidaan kuitenkin kokea monella eri tavalla. Synnyttäjästä riippuen kivunlievityksen käyttäminen synnytyksen aikana voidaan kokea epäonnistumisena tai suurena helpotuksena. Kaikissa yksilöllisissä tilanteissa ammattilaisen tarjoama tuki on ensiarvoisen tärkeää.
Synnytyskipu on yksilöllinen tunne synnytyksen aikana, joka kestää kohdunkaulan avautumisesta sikiön syntymään asti. Synnytyskipu on fysiologinen tunne, joka johtuu kohdun supistumisesta ja synnytyskanavan kudosten venymisestä. Näiden avulla sikiö pääsee laskeutumaan synnytyskanavassa alaspäin ja valmistautuu syntymään.
Lääkkeelliset ja lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät
Synnytystä hoitava kätilö on koulutettu tarjoamaan synnyttäjälle erilaisia kivunlievitysmenetelmiä. Kivunlievitysmenetelmät voidaan jakaa lääkkeettömiin ja lääkkeellisiin kivunlievitysmenetelmiin. Lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä ovat esimerkiksi liike, lämpö, hengitys ja äänenkäyttö. Lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä ovat esimerkiksi ilokaasu, epiduraalipuudutus ja kohdunkaulan puudutus. Kätilön on huomioitava kivunlievitystä tarjottaessa synnyttäjän omat toiveet, synnytyksen eteneminen ja synnytysopilliset tekijät.
Moni synnyttäjä kokee saavansa helpotusta synnytyskivun lievittämiseen myös tukihenkilön läsnäolon avulla. Tukihenkilö voi olla synnyttäjän puoliso, muu synnyttäjälle tärkeä henkilö tai täysin synnyttäjän lähipiirin ulkopuolinen doula. Doulalla tarkoitetaan joko synnyttäjän itse valitsemaa tai kolmannen sektorin tarjoamaa vapaaehtoista tukihenkilöä, jonka tarkoituksena on olla perheen tai synnyttäjän tukena jo raskausaikana tai synnytyksen käynnistyessä. Tukihenkilön läsnäolon on tutkittu olevan yhteydessä lyhyempään synnytyksen kestoon sekä vähäisempään lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien käyttöön.
Perheiden kokemukset kivunlievityksen onnistumisesta
Tietoisuutta perheiden kokemuksista kivunlievityksen onnistumisesta ja tukihenkilön ohjauksesta haluttiin lisätä tuottamalla opinnäytetyö aiheesta Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikalle. Opinnäytetyön toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tietoja kokemuksista kerättiin anonyymin Webropol-kyselyn avulla, johon saatiin lähes kaksisataa vastausta (n= 181).
Vastausten mukaan eniten perheiden kokemuksiin kivunlievityksen kannalta vaikuttivat lääkkeen saaminen oikeaan aikaan, synnyttäjän omat toiveet ja päätökset sekä toimiva yhteistyö hoitavan kätilön kanssa. Osa synnyttäjistä oli halunnut päättää kivunlievitysmenetelmistään täysin itse ja osa luotti täysin kätilön ammattitaitoon. Vastauksia epäonnistuneesta kivunlievityksestä myös saatiin. Näissä tilanteissa koettiin, ettei kivunlievitysmenetelmää saatu oikeaan aikaan tai sen laitossa epäonnistuttiin.
Suurin osa vastaajista koki osallistuneensa päätöksentekoon kivunlievitysmenetelmää valittaessa. Mikäli synnyttäjä oli perehtynyt menetelmiin etukäteen esimerkiksi erilaisten valmennusten – tai aikaisempien synnytysten avulla, osallistui hän silloin todennäköisemmin päätöksentekoon. Osa vastaajista koki saaneensa myös tukea ja turvaa päätöksentekoon omalta tukihenkilöltään.
Tukihenkilö osalliseksi synnytykseen
Noin puolet vastaajista koki, että heidän tukihenkilöitään oli ohjattu synnytyksen edetessä. Suurin osa näin vastanneista kertoi kätilön antaman ohjauksen liittyneen esimerkiksi synnyttäjän hierontaan kipeiden supistusten aikana, ilokaasun ojentamiseen ja kertomalla tukihenkilölle synnytyksen etenemisestä. Kuitenkin puolet vastaajista koki, ettei heidän tukihenkilöään otettu huomioon synnytyksen aikana. Suurimmaksi syyksi tälle nähtiin kiire ja nopeasti etenevä synnytys.
Pääosin tukihenkilö on osa perhettä, johon synnyttäjä ja syntyvä vauva kuuluu. Tukihenkilöä ei suojaa erilaiset hormonimuutokset kuten synnyttäjää suojaavat. Tukihenkilön näkökulmasta synnytys saattaa vaikuttaa pelottavalta ja voi tuntua raastavalta seurata läheisen ihmisen kipua vierestä. Epätietoisuus voi johtaa vääriin johtopäätöksiin ja mielikuviin. Näissä tilanteissa kätilön rooli korostuu.
Jotta jokaisella synnytyksessä mukana olevalla olisi turvallinen ja mahdollisimman mukava olo, olisi kätilön tärkeää löytää oma hetki myös tukihenkilön ohjaukselle. Jokaisen perheen toiveita tulisi kuunnella ja kaikki synnytyksessä mukana olevat huomioida.
Lähteet:
Bohren, MA.; Hofmeyr, G.; Sakala, C.; Fukuzawa, RK. & Cuthbert, A. 2017. Continuous support for women during childbirth (Review). Cochrane Database Syst Rev. Jul 6;7(7):CD003766. Viitattu 8.11.2024. Continuous support for women during childbirth – PubMed (nih.gov)
Ensi- ja turvakotien liitto. Doula – vapaaehtoinen tukihenkilö synnytykseen. Vapaaehtoinen doula tukee perhettä. Viitattu 8.11.2024. https://ensijaturvakotienliitto.fi/vauvaperhe/raskausaika/doula-vapaaehtoinen-tukihenkilo-synnytykseen/
Lehtonen, L. 2019. Doula – synnyttäjän tukihenkilö. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol 135, No 24. Viitattu 8.11.2024. Doula – synnyttäjän tukihenkilö
Sarvela, J.; Väänänen, A. 2022. Synnytyskipu – anestesialääkärin opas potilaalle. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 8.11.2024. Synnytyskipu- anestesialääkärin opas potilaalle – Terveyskirjasto
Terveyskylä. 2020. Synnytyskivun lääkkeellinen hoito. Naistalo. Viitattu 8.11.2024. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytys/synnytyskivun-laakkeellinen-hoito
Terveyskylä. Synnytyskipu. Naistalo. Viitattu 8.11.2024 https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytys/synnytyskipu