• Female Genital Mutilation
• FGM
• hoitotyö
• Monikulttuurisuus
• Sukuelinten silpominen

Sukuelinten silpominen (Female Genital Mutilation, FGM) rikkoo useita kansainvälisiä ihmissoikeussopimuksia. Länsimaissa sukuelinten silpominen on helppo nähdä rikkovan lapsien ja naisten oikeuksia. Yhteisöt, joissa silpomista toteutetaan, eivät koe asiaa samalla tavalla, vaan rutiinin uskotaan olevan yhteisön ja tytön tulevaisuuden parhaaksi. Ammattilaisten haasteena onkin tasapainon löytäminen ihmisoikeuksien suojelemisen ja eri kulttuurien ymmärtämisen välillä.

Maailmassa on tällä hetkellä arvioitu olevan yli 200 miljoonaa silpomisen läpikäynyttä tyttöä tai naista. Silpominen suoritetaan tavallisesti tytön ollessa 0–15-vuotias, mutta se voidaan tehdä myös raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen.

Sukuelinten silpominen käsittää kaikki ilman lääketieteellistä syytä tehtävät toimenpiteet, joihin liittyy tytön tai naisen ulkoisten sukuelinten poistaminen tai vahingoittaminen jollakin tavalla. Silpominen tehdään usein ilman puudutusta tai kipulääkitystä alkeellisissa ja epähygieenisissä olosuhteissa.

Silpomisella on useita vakavia seurauksia

Maailman terveysjärjestö WHO (2022) luokittelee silpomisen neljään pääryhmään. Näistä tyyppi yksi on lievin muoto, jolloin klitoris tai klitoriksen huppu poistetaan. Tyyppi kolme on vakavin muoto, jossa pienet ja/tai suuret häpyhuulet typistetään ja häpyhuulet ommellaan yhteen siten, että virtsan ja kuukautisveren poistumiseen jää pieni aukko. Tyyppi neljään kuuluu kaikki sukuelimiä vahingoittavat toimenpiteet, kuten pistäminen, raapiminen tai lävistäminen.

Leikkaajan taidoista ja olosuhteista riippuen myös sekamuodot ovat tavallisia. Sukuelinten silpomisella on useita välittömiä ja pitkäaikaisia seurauksia. Seurauksiin vaikuttaa silpomisen tyyppi, leikkaajan taidot, käytetyt välineet, sekä olosuhteet ennen ja jälkeen.

Välittömiä terveyshaittoja ovat esimerkiksi voimakas kipu, verenvuoto, kipu- tai vuotoshokki, luunmurtumat ja raajojen sijoiltaan meno kiinnipitämisen seurauksena sekä kuolema. Pitkäaikaisia terveyshaittoja ovat esimerkiksi kuukautiskivut, yhdyntäkivut ja -vaikeudet, kuukautisveren kerääntyminen emättimeen, posttraumaattinen stressi, masennus ja ahdistus.

Miksi tyttöjen ja naisten sukuelimiä silvotaan?

Sukuelinten silpomisella on pitkät juuret historiaan. Sen tarkoituksena on vaalia ja säilyttää kulttuurinen identiteetti. Syihin vaikuttavat maa, alue ja kulttuuri. Usein silpomista suoritetaan uskonnon nimissä, tosin mikään uskonto ei sitä vaadi. Silvottu tyttö nähdään kunniallisena ja hän on näin sopiva menemään naimisiin.

Silpomisella varmistetaan tytön neitsyys, ja sen uskotaan parantavan seksielämää ja hillitsevän yliseksuaalisuutta. Tekoa pidetään myös ”puhdistautumisleikkauksena”. Tällöin epäpuhtaiksi ja miehisiksi koetut sukuelimet poistetaan.

Syitä siis on useita, mutta ennen kaikkea sen ajatellaan parantavan tytön asemaa ja toimivan taloudellisena turvana. Sukuelinten silpominen on monissa kulttuureissa tärkeä osa naisen sukupuolista ja seksuaalista identiteettiä. Osalle silpominen on traumaattinen kokemus, osalle taas kokemus, josta voi olla ylpeä koetusta kivusta huolimatta.

Ammattilaisen on tärkeää hallita kulttuurisensitiivinen työote

Kulttuurisella kompetenssilla tarkoitetaan kaikista kulttuuritaustoista olevien kunnioittamista, syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista. Kulttuurisensitiivisyydellä taas tarkoitetaan ammattilaisen vuorovaikutustaitoja, joissa sekä ammattilaisella että potilaalla/asiakkaalla on oikeus oman kulttuurinsa ilmaisuun, sekä kuulluksi ja hyväksytyksi tulemista.

Kulttuuritaustasta riippumatta on muistettava, että jokainen ihminen on yksilö, jolla on omanlaisensa tarpeet. Lähtökohtaisesti siis asiakas tuleekin nähdä yksilönä, stereotypioiden sijaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoitoalan ammattilaisen tulee tulee pohtia omaa kulttuuritaustaansa ja sen vaikutusta ja merkitystä omiin asenteisiinsa. Hän voi huomioida potilaan tai asiakkaan vahvuudet ja elämänkokemukset, kunnioittaa erilaisuutta, olla avoin, kärsivällinen ja kiinnostunut eri kulttuureista. Asiakas tulee kohdata ilman oletuksia ja yleistämistä tietyn kulttuurin edustajana.

Työssään ammattilaisen tulee noudattaa eettisiä periaatteita, kuten itsemääräämisoikeutta, ihmisarvon kunnioittamista, luottamusta ja hyvää ammattitaitoa.

Työssä on löydettävä tasapaino ihmisoikeuksien ja kulttuurien ymmärtämisen välillä

Silpomisen läpikäyneelle aiheesta puhuminen voi tuntua vaikealta. Hän voi pelätä leimautumista ja tuomitsevaa suhtautumista. Ammattilaisen onkin tärkeää tiedostaa aiheen herkkyys ja kohdata asiakas tasavertaisesti ja kunnioittavasti.

Tilanne ei myöskään ole helppo ammattilaiselle, kun hän pyrkii ymmärtämään eri kulttuurin arvoja ja tapoja, jotka kuitenkin loukkaavat ihmisoikeuksia ja ovat Suomen rikoslaissa rangaistavia täyttäen vakavan pahoinpitelyn kriteeristön – jokaisella tytöllä ja naisella tulisi olla oikeus koskemattomuuteen ja fyysiseen eheyteen.

Haasteena on tasapainon löytäminen ihmisoikeuksien suojelemisen ja eri kulttuurien ymmärtämisen välillä. Ammattitaidon ja sensitiivisen työotteen keinoin voi pyrkiä ymmärtämään perinteen taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotka mahdollisesti auttavat silpomisen läpikäyneen kohtaamisessa.

Lähteet:

Harvala, U.; Pietiläinen, S.; Raussi-Lehto, E. & Äimälä, A.M. 2021. Kätilötyö: Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika. 6.–8. painos. Keuruu: Otavan kirjapaino oy.

Ihmisoikeusliitto. 2023. Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ. Viitattu: 22.12.2023 https://ihmisoikeusliitto.fi/tyomme/fgm-ja-klv/silpomisen-vastainen-tyo/

Koukkula, M. & Klemetti, R. 2021. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Viitattu 22.12.2023.Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma (valtioneuvosto.fi)

Santavuo, M. 2021.Tyttöjen silpomisen kitkeminen ei ole eettisesti ongelmatonta. Viitattu 22.12.2023 Tyttöjen silpomisen kitkeminen ei ole eettisesti ongelmatonta | Solidaarisuus

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2021. Kulttuurisensitiivinen työote. Viitattu 22.12.2023 https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Silpomisen eri muodot ja niistä aiheutuvat terveyshaitat.  Viitattu: 22.12.2023 Silpomisen eri muodot ja niistä aiheutuvat terveyshaitat – THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus.  Viitattu: 22.12.2023 https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpominen-eli-ymparileikkaus

UNFPA. 2018. Female genital mutilation (FGM) frequently asked questions. Viitattu 22.12.2023 https://www.unfpa.org/resources/female-genital-mutilation-fgm-frequently-asked-questions#instruments

Valtioneuvosto. 2023. Työryhmä ei esitä rikoslakiin sukuelinten silpomista koskevia muutoksia. Viitattu: 22.12.2023 Työryhmä ei esitä rikoslakiin sukuelinten silpomista koskevia muutoksia (valtioneuvosto.fi)