Täysimetyksen onnistuminen ei ole yksin äidin vastuulla – tarvitaan kokonaisvaltaista tukea
Täysimetyksellä on kiistattomia hyötyjä lapselle, äidille ja koko yhteiskunnalle. Silti vain murto-osa suomalaisista vauvoista on täysimetetty kuuden kuukauden ikään saakka. Imetyksen onnistuminen ei ole yksin äidin harteilla – tarvitaan moniammatillista ja yhteiskunnallista tukea täysimetyssuosituksen toteutumiseksi.
WHO:n määritelmän mukaan täysimetys tarkoittaa, että vauvan ainoana ravintona on äidin rintamaito sekä tarvitsemansa lääkkeet ja vitamiinit. Suomessa täysimetystä suositellaan 4-6 kuukautta. Vaikka täysimetyksen hyödyt tunnetaan hyvin, Suomessa täysimetys päättyy usein suosituksia aiemmin. Vain noin yhdeksän prosenttia kuuden kuukauden ikäisistä vauvoista on täysimetettyjä. Syyt täysimetyksen varhaiseen päättymiseen ovat moninaisia – eivätkä ne liity pelkästään äidin haluun tai motivaatioon, vaan laajempaan kokonaisuuteen, joka kattaa tuen, ohjauksen ja arjen realiteetit.
Luottamus, tuki ja ymmärrys pidentävät täysimetystä
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa (n=20) selvitettiin, mitkä tekijät edistävät täysimetyssuosituksen toteutumista perheissä. Tulokset osoittivat, että onnistunut täysimetys on monen tekijän summa, johon vaikuttavat äidin psykososiaalinen hyvinvointi ja imetysluottamus, perheen ja vertaistuen tarjoama tuki sekä äidin taustatekijät ja elämäntilanne. Myös ammattilaisten tarjoama tuki ja laajemmat yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät vaikuttavat onnistuneeseen täysimetykseen.
Erityisesti imetysluottamus, eli äidin kokemus omasta pystyvyydestään imettää, ennustaa imetyksen kestoa. Luottamusta tukevat yksilöllinen, rauhallinen ja niin kutsuttu hands-off -ohjaus, eli ohjaustapa, jossa äitiä tuetaan sanallisesti ilman suoraa fyysistä ohjausta.
Vertaistuki täydentää ammattilaisten tarjoamaa ohjausta. Äidit, jotka saavat jakaa kokemuksiaan ja tunteitaan toisten samassa tilanteessa olevien kanssa, jatkavat imetystä todennäköisemmin pidempään. Yhteisöllisyys, kokemusperäinen tieto ja vertaisten tarjoama ymmärrys vahvistavat perheiden voimavaroja, vähentävät epävarmuutta ja tukevat imetyksen jatkumista.
Perheen rooli on korvaamaton – etenkin puolison kannustava asenne ja osallistuminen vahvistavat äidin jaksamista Puolisoille suunnattu imetysohjaus lisää äitien imetysluottamusta ja pidentää täysimetyksen kestoa.
Ammattilaisten rooli on ratkaiseva – jo synnytyssairaalassa
Imetyksen onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti sen varhainen aloitus, hoitoympäristön käytännöt ja ammattilaisten tuki. Synnytyssairaalassa tehdyillä ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Hyvä imuote ja yksilöllinen ohjaus ennen kotiutumista lisäävät täysimetyksen jatkumisen todennäköisyyttä. Mutta toisaalta taas tarpeeton lisämaidon antaminen ilman lääketieteellistä syytä heikentää täysimetyksen mahdollisuuksia kotiutumisen jälkeen.
Myös neuvolapalveluilla on keskeinen rooli. Yhtenäinen, luotettava ja jatkuva ohjaus koko imetystaipaleen ajan tukee perheitä ja vähentää ennenaikaista imetyksen keskeytymistä.
Kulttuuriset asenteet ja rakenteet vaikuttavat valintoihin
Imetys ei tapahdu tyhjiössä – perheiden valintoihin vaikuttavat yhteiskunnan asenteet ja rakenteet. Imetysystävällinen yhteiskunta näkyy muun muassa joustavissa perhevapaissa, työpaikkojen imetystaukokäytännöissä sekä imetyksen näkyvyydessä mediassa ja arjessa.
Äidit toivovat, että imetys olisi näkyvämpää ja hyväksytympää myös kodin ulkopuolella. Yhteiskunnan myönteinen asenne tukee äitien päätöksiä ja mahdollistaa täysimetyksen jatkumisen pidempään.
Mitä tämä tarkoittaa hoitotyölle?
Hoitotyön ammattilaiset voivat konkreettisesti vaikuttaa siihen, kuinka moni perhe pystyy saavuttamaan täysimetystavoitteen. Tiedon lisäksi tarvitaan asennetta, aikaa ja aitoa kohtaamista.
Tärkeää on:
- Tunnistaa äitien yksilölliset tarpeet ja haasteet.
- Vahvistaa imetysluottamusta jokaisessa kontaktissa.
- Tarjota äidin lisäksi tukea koko perheelle.
- Tehdä yhteistyötä perheen, kollegojen ja yhteisöjen kanssa.
- Edistää imetysmyönteisiä käytäntöjä hoitoympäristöissä.
Täysimetyksen tukeminen ei ole yksittäinen teko, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vaikuttaa.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Karlsson, Emmy (2025): Kuuden kuukauden täysimetyksen edistäminen: kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Lähteet:
Allen, J.; Gao, Y.; Germain, J.: O’Connor, M.; Hurst, C. & Kildea, S. 2023. Impact of the Thompson method on breastfeeding exclusivity and duration: Multi-method design. International Journal of Nursing Studies, 141, 104474.
Antila, K.; Pöyhönen, N.; Ohtonen-Jones, S. & Sormunen, M. 2024. Mothers’ experiences of breastfeeding support and breastfeeding specialists’ views on breastfeeding promotion in Finland – a qualitative interview study. Nordic Journal of Nursing Research. Vol. 44.
Bærug, A.; Langsrud, Ø.; Løland, B.F.; Tufte, E.; Tylleskär, T. & Fretheim, A. 2016. Effectiveness of Baby-friendly community health services on exclusive breastfeeding and maternal satisfaction: a pragmatic trial. Maternal & Child Nutrition. Vol. 12, Issue 3, 428-439.
Bentley, J.P.; Nassar, N.; Porter, M.; de Vroome, M.; Yip, E. & Ampt, A.J. 2017. Formula supplementation in hospital and subsequent feeding at discharge among women who intended to exclusively breastfeed: An administrative data retrospective cohort study. Birth Issues in Perinatal Care. Vol. 44, Issue 4, 352-362.
Ikonen, R.; Hakulinen, T.; Lyytikäinen, A.; Mikkola, K.; Niinistö, S.; Sarlio, S. & Virtanen, S. 2020. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 11/20. Viitattu 27.2.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140536/URN_ISBN_978-952-343-555-1.pdf
Isiguzo, C.; Mendez, D.D.; Demirci, J.R.; Youk, A.; Mendez, G.; Davis, E.M. & Documet, P. 2023. Stress, social support, and racial differences: Dominant drivers of exclusive breastfeeding. Maternal & Child Nutrition. Vol. 19, Issue 2.
Kronborg, H. & Foverskov, E. 2020. Multifactorial influence on duration of exclusive breastfeeding; a Danish cohort study. PLOS one. Vol. 15, No 9.
Llorente-Pulido, S.; Custodio, E.; López-Giménez, M.R. & Otero-García, L. 2022. Barriers and facilitators for exclusive breastfeeding within the health system and public policies from in-depth interviews to primary care midwives in Tenerife (Canary Islands, Spain). International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 19, No 1: 128.
Lojander, J.; Axelin, A. & Niela-Vilén, H. 2024. Breastfeeding exclusivity, difficulties, and support in the first days after hospital discharge: A correlational study. European Journal of Obstetrics, Gynecology and Reproductive Biology. Vol. 296, 76-82.
Martínez-Vázquez, S.; Hernández-Martínez, A.; Rodríguez-Almagro, J.; Peinado-Molina, R.A. & Martínez-Galiano, J.M. 2022. Determinants and factors associated with the maintenance of exclusive breastfeeding after hospital discharge after birth. Healthcare. Vol. 10, No 4, 733.
Mena-Tudela, D.; Soriano-Vidal, F.J.; Vila-Candel, R.; Quesada, J.A.; Martínez-Porcar, C. & Martin-Moreno, J.M. 2023. Is early initiation of maternal lactation a significant determinant for continuing exclusive breastfeeding up to 6 months? International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 20, Issue 4.
Panahi, F.; Rashidi Fakari, F.; Nazarpour, S.; Lotfi, R.; Rahimizadeh, M.; Nasiri, M. & Simbar, M. 2022. Educating fathers to improve exclusive breastfeeding practices: a randomized controlled trial. BMC Health Services Research. Vol. 22, No 554.
Rodríguez-Gallego, I.; Corrales-Gutierrez, I.; Gomez-Baya, D. & Leon-Larios, F. 2024. Effectiveness of a postpartum breastfeeding support group intervention in promoting exclusive breastfeeding and perceived self-efficacy: A multicentre randomized clinical trial. Nutrients. Vol. 16, Issue 7.
Santacruz-Salas, E.; Segura-Fragoso, A.; Pozuelo-Carrascosa, D.P.; Cobo-Cuenca, A.I.; Carmona-Torres, J.M. & Laredo-Aguilera, J.A. 2021. Maintenance of maternal breastfeeding up to 6 months: Predictive models. Journal of Personalized Medicine. Vol. 11, Issue 5.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Imeväisikäisten ravitsemussuositukset. Viitattu 27.2.2025. https://thl.fi/aiheet/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/ravitsemussuositukset/imevaisikaiset
Valkeejärvi, E.; Kaunonen, M. & Klemetti, R. 2024. Imetysongelmat, imetystuki ja imetyksen toteutuminen FinLapset-kyselytutkimuksessa. Hoitotiede. Vol. 36, nro 2, 157-172.
van Dellen, S.A.; Wisse, B. & Mobach, M.P. 2019. The effect of a breastfeeding support programme on breastfeeding duration and exclusivity: A quasi-experiment. BMC Public Health. Vol. 19, No 993.
World Health Organization. 2023. Breastfeeding. Viitattu 27.2.2025. https://www.who.int/health-topics/breastfeeding#tab=tab_2
Kuva: Pixabay