Alzheimerin taudin salat aukeavat – tulevaisuuden näkymät tutkimuksen ja hoidon näkökulmasta
Alzheimerin tauti ja muut dementiasairaudet ovat maailmanlaajuisesti yleisiä ja pelättyjä neurodegeneratiivisia sairauksia. Väestön ikääntyessä näiden merkitys kasvaa nopeasti, niin terveydenhuollon kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa 150 miljoonaa ihmistä sairastaa dementiaa maailmanlaajuisesti. Suomessa Alzheimerin tautia sairastavia on tällä hetkellä yli 70 000, ja määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Vuonna 2040 muistisairaita voi olla Suomessa jo 250 000.
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä aivosairaus, jonka vaikutukset voimistuvat iän myötä. Varhaisvaiheessa sairaus ilmenee lähimuistin heikkenemisenä, ja taudin edetessä se vaikuttaa yhä laajemmin kielellisiin taitoihin, ajatteluun ja arjen toimintakykyyn. Myöhemmissä vaiheissa itsenäinen selviytyminen heikkenee merkittävästi ja päivittäinen avuntarve lisääntyy.
Sairaus on harvinainen alle 65-vuotiailla, mutta sen esiintyvyys kasvaa selvästi iän karttuessa. Erityisesti yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä sairastuneiden osuus nousee jo noin 15–20 prosenttiin. Tilastollisesti tautia todetaan useimmin naisilla kuin miehillä.
Kohti varhaisempaa taudin havaitsemista ja kohdennetumpaa hoitoa
Keskeinen kysymys tulevaisuutta ajatellen on, mihin suuntaan Alzheimerin tutkimus etenee ja voidaanko sairaus tunnistaa ja hoitaa entistä varhaisemmassa vaiheessa. Vaikka Alzheimerin tautiin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa, nykyiset lääkehoidot voivat lievittää oireita, ja osalla potilaista myös hidastaa taudin etenemistä. Tutkimuksessa erityinen huomio kohdistuu tau-proteiiniin, jonka patologinen kertymä ja rakenteellinen muuntuminen ovat keskeisiä sairauden etenemisen kannalta ja siten potentiaalinen kohde taudin kulkuun vaikuttavien hoitojen kehittämisessä. Diagnostiset menetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Tutkimuksen painopiste on siirtymässä yhä varhaisempaan taudin tunnistamiseen, jopa ennen selkeiden kliinisten oireiden ilmaantumista. Yliopistollisissa tutkimuksessa selvitetään parhaillaan, voidaanko patologisesti muuntunutta tau217-proteiinia tunnistaa verinäytteestä. Kyseinen mittaus voisi mahdollistaa Alzheimerin taudin löytämisen aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja luoda edellytyksiä taudin etenemiseen vaikuttavien hoitojen aloittamiselle ajoissa.
Tau-proteiini ja heparaanisulfaatti Alzheimerin tautimekanismeissa
Alzheimerin taudin keskeisiin molekyylitason muutoksiin kuuluu tau-proteiinin patologinen muuntuminen. Normaalisti tau-proteiini stabiloi hermosolujen rihmastoa ja ylläpitää solun rakenteellista eheyttä, mutta sairaudessa sen rakenne muuttuu ja proteiinia alkaa kertyä hermosoluihin. Tämä häiritsee solun normaalia toimintaa ja edistää hermosolujen vaurioitumista (kuva 1).
Kuva 1. Heparaanisulfaatin ja tau-proteiinin vuorovaikutus hermosolun tukirihmassa aiheuttaa tau-proteiinin poikkeavaa kasautumista.
Viimeaikainen tutkimus viittaa, että heparaanisulfaatti, jota esiintyy solujen pinnalla ja solujen välissä, voi vaikuttaa tau-proteiinin haitallisiin muutoksiin. Heparaanisulfaatissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset, kuten 3-O-sulfaatio, voivat edistää tau-proteiinin muuntumista, jolloin sitä alkaa kasautua hermosoluihin. Tämän seurauksena tau-proteiinin haitallinen toiminta voimistuu. Heparaanisulfaatin ja tau-proteiinin välinen vuorovaikutus on tärkeä tutkimuskohde Alzheimerin taudin ymmärtämisessä. Tähän tutkimusnäkökulmaan pohjautuen opinnäytetyössä validoitiin kokeellisia menetelmiä tau-proteiinin kasautumisen tutkimiseksi sekä arvioitiin eri HS3ST-isoformien vaikutusta tau-proteiiniin transfektoiduissa HEK293-soluissa. Lisäksi työssä validoitiin glykosaminoglykaanien määritysmenetelmä, mikä mahdollistaa GAG-pitoisuuksien luotettavan vertailun eri HS3ST-isoformien välillä.
Tulevaisuus: haasteiden keskellä myös toivoa
Alzheimerin tauti säilyy todennäköisesti yhtenä tulevaisuuden suurimmista terveyshaasteista. Tutkimuksen nopea kehitys tuo kuitenkin mukanaan myös toivoa. Varhaisempi taudin toteaminen ja yhä tarkemmin kohdennetut hoitomuodot voivat tulevaisuudessa merkittävästi parantaa sairastuneiden elämänlaatua ja muuttaa tapaa, jolla Alzheimerin tautia ymmärretään, tutkitaan ja hoidetaan.
Lähteet
Aivosäätiö 2025. Alzheimerin tauti. Aivosäätiö. Viitattu 15.12.2025.
https://www.aivosaatio.fi/diagnoosi/alzheimer/
Farina, N., Feeney, J., Firth, N.C., Smith, S.C. & Hughes, S. 2023. Comprehensive measurement of the prevalence of dementia: current estimates and future projections. The Lancet Public Health. Viitattu 20.12.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10305093/?utm_source=chatgpt.com
Kansanterveys Mediaplanet 2025. Alzheimerin tauti voidaan tunnistaa ja hoitaa hyvin varhain. Kansanterveys. Viitattu 15.12.2025.
https://www.kansanterveys.fi/kultaiset-vuodet/alzheimerin-tauti-voidaan-tunnistaa-ja-hoitaa-hyvin-varhain/