Arvot, tuottavuus ja koulutus tärkeänä osana cleantech yrittäjyyttä
Suomen kiertotalouden tila
Suomen kiertotalouteen on tehtävä huomattavia parannuksia. Kiertotalousaste on Suomessa alle EU-keskiarvon 11,7 %. Suomessa kierrätysaste on vain 7 % kaikesta materiaalista. Suomessa yksi henkilö kuluttaa materiaalia 29,5 tuhatta kiloa. Se on huomattavasti yli EU-keskiarvon, joka on 14,5 tuhatta kiloa. (Kiertotalous-Suomi 2023.) Meidän suomalaisten tuleekin paneutua materiaalien käytössä jokaiseen osa-alueeseen ja tutkia, miten voimme päästä niin kulutuksessa kuin kierrätysasteessa lähemmäksi EU:n keskiarvoa.
Kiertotalous ja sen tuomat haasteet
Moni yritys uskoo, että kiertotalous vaikuttaa tulevaisuuteen merkittävästi tai jonkun verran lähivuosien aikana. Kun katsotaan mahdollisesti suurempaa vaikutusta, selvästi yli puolet uskoo siihen, että vaikutus on merkittävä. Silti ajatusmaailma on, ettei moni halua maksaa tuotteesta enempää siitäkään huolimatta, että se olisi tuotettu kestävämmällä tavalla. Tuotteet, jotka on tuotettu kestävämmällä tavalla eli esimerkiksi kierrättämällä, ovat monesti kalliimpia kuin neitseellisistä raaka-aineineista tuotetut valmisteet. Tämä johtuu esimerkiksi heikoista valmistukseen tarvittavista materiaalisivuvirroista, joka voi johtua puutteellisista prosesseista, joiden avulla voitaisiin saada materiaalit kiertoon entistä tehokkaammin. Esteenä toimivaan kiertotalouteen voi toimia myös rahoituksen saaminen ja lainsäädäntö. Jos haluamme poistaa esteet ja päästä tavoitteisiin, on meidän lisättävä osaamista ja tietoa jokaiseen ympäristötekniikan osa-alueeseen, jotka liittyvät kiertotalouden lisäämiseen yhteiskunnassa. (Digipolis 2021.)
Koulutusmahdollisuudet lisäävät ympäristön mahdollisuuksia selviytyä
Lisäämällä koulutusta eri opintoasteen opintoihin sekä tarjoamalla lisäkoulutuksia ympäristöalasta kiinnostuneille yrittäjille, saadaan annettua tietoa mahdollisuuksista, joita on ympäristöalalla todella paljon. Tämänkaltaisen kouluttamisen avulla voidaan saavuttaa lisää tekijöitä sekä saada enemmän uusia yrittäjiä tai vastaavasti nykyisiä yrittäjiä kehittämään uusia parempia ratkaisuja ympäristöalalle. Kiertotalouden osaaminen ja vaikuttaminen kestävyysmuutokseen voidaan toteuttaa esimerkiksi ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien kautta (Kiertotalous-Suomi 2023). Biotalous, kiertotalous ja yleisesti cleantech toimiala vaatii paljon osaamista. Laajan ja hyvän koulutuksen kautta saatu vahva osaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä ja antaa paljon mahdollisuuksia ympäristöalalla Suomessa ja kansainvälisesti.
Palvelun ja tuotteen jalostusarvo sekä valtiolliset tukitoimet
Ihmisten motivaation peruskivenä toimii yleisesti talous ja sen tuomat hyödyt. Arvot tulevat yleensä toisena motivaation kasvattajana. Kun yhdistetään osaaminen ja arvot ympäristöyrittäjyyteen, saadaan ihmiset toimimaan paremmin kiertotalouden näkökulmasta. Hyvä osaaminen luo yleensä lisää taloudellisia mahdollisuuksia ja sen avulla myös ne arvot, joiden vuoksi tehdään työtä, saavat uuden merkityksen.
Ympäristön suojeleminen kiertotalouden avulla vaati, että tuotteet ovat jalostusarvoltaan riittävän korkeat uusiokäyttöön vaativimmissakin tuotteissa. Tämän lisäksi materiaalia pitää saada riittävästi eri kierrätysmalleista ja sivuvirroista, jotta kiertotalouden avulla tuotetut tuotteet voidaan valmistaa. Jalostusarvoa, materiaalien sivuvirtoja ja kierrätettävyyttä voidaan parantaa tuotekehityksen avulla. Valtiolla on hankkeita ja rahoitusmalleja kiertotalouteen, mutta niitä tarvitaan lisää. Tämä hankkeiden ja rahoituksen lisäys voisi parantaa saatavuutta materiaaleille ja riittävä materiaalisaatavuus yleisesti alentaa hintoja pitkällä aikavälillä. Tuotekehityshankkeet tarvitsevat aluksi pääomaa, jotta hanke voidaan toteuttaa. Valtiolliset hankkeet yrityksille voivat siis olla myös projektiluontoisia, joissa tarjotaan rahoitusta laitteiden ja palvelujen ostamiseen sekä uusien toimintamallien testaamiseen ilman, että koko liiketoiminta vaarantuu kokeilusta. Valtio voisi myös edesauttaa yritysten toimintaa muuttamalla kierrätettyjen tuotteiden verotuksen mallia sellaiseksi, joka edesauttaisi kiertotalouden kokonaiselinkaarta ja kannustaisi useamman tuotteen kierrätysmahdollisuuden selvittämistä. Näiden toimien avulla saadaan esimerkiksi sivuvirrat tehokkaammin käyttöön ja kierrätettävät materiaalit nopeammin tuotannon alkulähteille. Kierrätystuotteiden hinnat tuotannon lisääntyessä alenevat ja se lisää ostajia kierrätysmateriaalituotteille. Tuotteiden laajempi menekki parantaa liiketoimintaa ja kannattavuutta sekä motivoi yhä enemmän liittämään liiketoimintaan kiertotaloutta.
Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrittäjyys on yksi mahdollisuus vastata eri haasteisiin yhteiskunnallisella tasolla (Lappi, J 2022, 10,76). Suomen mahdollisuus lisätä yrittäjyyttä voisi olla hyvinkin liiketoiminta, jonka perusta on edistää kestävää kehitystä ja toteuttaa luonnonvarojen säästämistä tuleville sukupolville. Mitä enemmän ihmisiä työskentelee joko suoraan tai välillisesti ympäristöalan tuottavan liiketoiminnan piirissä, sitä nopeammin ihmisten arvot muuttuvat luontoa suojeleviksi. Tämä antaa mahdollisuuden myös jälkipolville elää meidän sinivihreällä planeetallamme kestävästi ja turvallisesti.
Lähteet:
Kuusrainen, K. 2023. Aloittavan yrittäjän mahdollisuudet ympäristöalalla – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Digipolis 2021. Ajankohtaista. Haettu osoitteesta: https://www.digipolis.fi/ajankohtaista/yritykset-uskovat-teollisen-kiertotalouden-vaikuttavan-bisnekseensa-lahivuosina-merkittavasti-esteena-voi-olla-tuotekannibalismi
Kiertotalous-Suomi 2023. Ajankohtaista. Artikkelit. Haettu osoitteesta: https://kiertotaloussuomi.fi/artikkelit/2023/03/01/amk-uutinen-kiertotalouden-ja-kestavyysmuutoksen-osaamista-ammattikorkeakoulujen-uusilla-koulutuksilla/
Kiertotalous-Suomi 2023. Kiertotalouden tilannekatsaus. Haettu osoitteesta: https://kiertotaloussuomi.fi/
Lappi, J. 2022. Yrittäjyysstrategia. Yrittäjyysstrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2022. Viitattu 14.1.2023. Julkaisu haettu osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164095/TEM_2022_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y