• digitalisaatio
• hydrometallurgia
• koetoiminta

Laboratoriomittakaavan koetoiminnassa on perinteisesti käytetty yksittäisiä kontrollimittauksia jatkuvien mittausten sijaan, ja käytettävät laitteet ovat olleet ainoastaan paikallisohjattuja. Teknologian kehittyessä myös pienemmässä mittakaavassa saadaan hyödynnettyä aiempaa automatisoidumpia mittausratkaisuja, laitteita sekä niiden reaaliaikaista seurantaa ja hallintaa. Digitalisointi mahdollistaa toteutuessaan koetoiminnan tarkemman analysoinnin ja tulosten luotettavamman tulkinnan.

Opetushallituksen (2026) mukaan digitalisaatio yhteiskunnallisesti tarkoittaa perinteisten toimintojen ja prosessien korvaamista digitaalisilla ratkaisuilla ja teknologioilla. Työn tekemisen tavat ovatkin jo nyt muuttuneet digitalisaation myötä.

Teollisuudessa digitalisaatio tarkoittaa uuden teknologioiden käyttöönottoa, järjestelmien uusimista ja prosessien automatisointia. Meneillään oleva teollisuuden digitalisaatio perustuu siihen, että pyritään luomaan erilaiset fyysiset esineet yhdistävä verkko. Verkkoon on yhdistetty erilaisia antureita, ohjelmistoja ja tekniikkaa jotka kommunikoivat keskenään. Tätä verkkoa kutsutaan yleisesti IoT:ksi, eli esineiden internetiksi (Lattu, 2023).

Koetoiminnan erityispiirteet

Hydrometallurginen koetoiminta Metson Porin toimipisteen laboratorioissa sisältää erilaisia panos- ja jatkuvatoimisia atmosfääriliuotuksia, paineliuotuksia, saostuksia, neste-nesteuuttoja, pelkistyksiä, hapetuksia sekä neutralointeja (Metso, 2022). Metson Hydrometallurgian laboratorion yleisohjeen (2023) mukaan laboratoriossa suoritettavissa kokeissa erilaisia mitattavia ja hallittavia parametreja ovat:

• pH
• ORP (Redox-potentiaali)
• Johtokyky
• Liuos-, kiintoaine- ja kaasuvirtaukset
• Tiheys
• Lämpötila
• Sekoitusnopeus
• Paine

Laboratoriomittakaavan koetoiminta on vakioprosesseihin verrattuna nopeatempoisempaa ja ennustettavuudeltaan heikompaa. Vakioprosesseissa mittaukset yleensä voitu optimoida kulurakenteen, olosuhteiden ja tarpeellisuudenkin perusteella. Koetoiminnassa ei kuitenkaan voida ennustaa tarkalleen, mitkä mittaukset ovat lopputuloksen kannalta tarpeellisia. Yllättävien ilmiöiden varalta olisikin parempi, että mittauksia olisi ylimäärin ja dataa olisi saatavilla mahdollisimman paljon.

Koetoiminnan digitalisoinnin hyödyt

Jos koetoiminnan mittaukset toteutetaan vain perinteisellä tavalla, jossa työntekijät kirjaavat hetkellisiä arvoja ennalta määriteltyinä ajankohtina raportteihin ja päiväkirjoihin, voidaan kokeiden tuloksia kyllä tulkita, mutta poikkeamien jälkikäteinen analysointi sekä erityisesti niiden ennakointi kokeiden aikana vaikeutuvat huomattavasti. Koetoiminnan digitalisoinnilla sekä yhdistämällä erilaiset laitteet ja mittaukset automaatiojärjestelmään voitaisiin saada reaaliaikaista ja arvokasta tietoa laitteiden toiminnasta sekä kokeissa mitattavista parametreista. Automaatiojärjestelmään kerätyn datan avulla olisi mahdollista tarkastella poikkeustilanteiden aiheuttajia, syitä ja seurauksia myös jälkikäteen. Lisäksi digitalisaation mahdollistaman automaation avulla voitaisiin optimoida koeolosuhteita aiempaa paremmin.

Mittausten ja laitteiden reaaliaikainen seuranta sekä hallinta tukisivat nopeampaa päätöksentekoa kokeiden aikana. Lisäksi ne parantaisivat turvallisuutta ja edesauttaisivat laitteiden kunnonvalvontaa, jolloin yllättävien laiterikkojen riskiä voitaisiin vähentää. (Endress+Hauser, Ei pvm.)

Endress+Hauser. (ei pvm.). Prosessiteollisuuden muutos digitalisaation avulla. https://www.fi.endress.com/fi/digitalisaatio. Viitattu 25.5.2026.
Lattu, R. (2023). Digitalisaation vaikutus teollisuusyrityksissä [Kandidaatintyö]. LUT-yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737160
Metso. (2022). Metso handbook: Pori koetoiminta [Sisäinen ohje].
Metso. (2023). Hydrometallurgian yleisohje [Sisäinen ohje].
Opetushallitus. (2026). Mitä sitten on digitalisaatio? https://www.oph.fi/fi/digiosaaminen/datatalousosaamisen-perusteita-perusopetukseen-ja-toiselle-asteelle/mita-sitten. Viitattu 25.5.2026.

Kuva: Arttu Limnell