Kuvassa näkyy ihminen suojavarusteissa.

Käyttäjäkokemus osana lakisääteisiä turvallisuusvaatimuksia

11.03.2025

Lainsäädäntö edellyttää yritykseltä pelastussuunnitelman ja ennaltavarautumissuunnitelman laatimista sekä varautumista mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Suunnitelmien tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksia, minimoida vahingot ja varmistaa, että yritys pystyy toimimaan tehokkaasti hätätilanteissa. Ennakkovarautuminen parantaa työturvallisuutta suojaamalla ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta mahdollisilta riskeiltä.

Työturvallisuus

Työnantaja on vastuussa tapaturmien, vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemisestä työpaikalla (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, 2:8.1.). Keskeisiä lainsäädäntöjä turvallisen työpaikan ja menetelmien varmistamiseen ovat pelastuslaki ja sitä täydentävä Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta, työturvallisuuslaki, ympäristönsuojelulaki sekä laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta.

Turvallisuusdokumentteihin lukeutuu mm. yrityksen pelastus- ja ennaltavarautumissuunnitelmat. Pelastussuunnitelmassa on esitettävä riskiarviointi, turvallisuusjärjestelyt sekä ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseen ja vaaratilanteissa toimimiseen (Pelastuslaki 29.4.2011/379, 3:15.1.). Ympäristönsuojelulaki edellyttää varautumaan onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseen ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseen (Ympäristönsuojelulaki 27.6.2014/527, 2:8.1.).

Viranomaisdokumentit tehdään ja tallennetaan usein digitaaliseen järjestelmään. Ratkaisun käytettävyyden tulee olla hyvä, jotta dokumentit pysyvät ajan tasalla ja tarvittavat tiedot löytyvät vaaratilanteen aikana. Huono käyttäjäkokemus saattaa lisätä dokumenttien virheitä.

Käyttäjäkokemuksella lisää turvallisuutta

Dokumenttien käytettävyys, saavutettavuus ja helppokäyttöisyys vaikuttavat käyttäjäkokemukseen. Huono käyttäjäkokemus saattaa johtaa vakaviinkin seurauksiin, jos dokumentit ovat epäselviä, vaikeasti löydettävissä tai liian monimutkaisia. Tällöin käyttäjät saattavat jättää ne lukematta tai ymmärtää asiat väärin. Pahimmassa tapauksessa voi aiheutua virheitä hätätilanteissa, kuten viivästyksiä evakuoinnissa, väärin toteutettuja pelastautumistoimenpiteitä tai jopa vaaratilanteiden pahentumista. Huono dokumentointi heikentää yrityksen kykyä noudattaa lainsäädäntöä ja voi johtaa sanktioihin.

Turvallisuusdokumenttien kehitystyön tavoitteena oli mahdollisimman helppokäyttöinen, saavutettava ja käyttäjälähtöinen ratkaisu. Kehitystyökalut valittiin saatavuuden, käyttöönoton helppouden ja tietojen täyttämisen automatisoinnin perusteella.

Kehitystyön tulos

Lopputuloksena on yhdenmukainen, helpommin ylläpidettävä ja käyttäjäystävällisempi dokumenttienhallintajärjestelmä, joka täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Dokumentit koettiin käyttäjien arvioinnissa selkeämpinä, kattavampina ja helpommin päivitettävinä aikaisempaan järjestelmään verrattuna. Turvallisuuden kehittäminen ei välttämättä tarvitse uusia työkaluja – jo yrityksissä valmiiksi olevilla Office-ohjelmistoilla voidaan kehittää hyvä käyttäjäkokemus.

Uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii aina kuitenkin myös panostusta käyttöohjeiden ja opastuksen muodossa.

Lähteet

Ikirouta, S. 2025. Pelastus- ja ennaltavarautumissuunnitelman käyttäjäkokemuksen parantaminen – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Pelastuslaki 29.4.2011/379.
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.
Ympäristönsuojelulaki 27.6.2014/527.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/hard-hat-safety-hat-construction-4274431/