Kemikaaliturvallisuus työpaikalla – perusasiat kuntoon!
Mitä on kemikaaliturvallisuus?
Kemikaaliturvallisuus tarkoittaa kemikaalien turvallista ja oikeanlaista käyttöä, ja se on osa työturvallisuutta ja työhygieniaa (Työterveyskeskus 2023). Työturvallisuuden tarkoituksena on taata työntekijöille turvallinen ja terveellinen työ. Kun työturvallisuus on kunnossa työpaikan tuottavuus paranee, työtapaturmat ja sairauspoissaolot vähenevät sekä työntekijöiden turvallisuus ja tervellisyys pysyvät hyvinä. (Työsuojelu 2022.)
Kemikaaleja säädellään laeilla
Kemikaaleja käytetään yhä enemmän, ja niiden väärinkäytön seuraukset voivat olla vakavia. Kemikaalien aiheuttamat onnettomuudet voivat olla pieniä tapaturmia tai jopa suuronnettomuuksia, minkä vuoksi kemikaalien käyttöä ohjataan laeilla. Tärkeimpiä lakeja työpaikan kemikaaliturvallisuudessa on työturvallisuuslaki ja kemikaalilaki.
Työturvallisuuslain (738/2002) 5:38:n mukaan työntekijän altistuminen kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä ole haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Kemikaalilain (599/2013) tarkoituksena on ehkäistä ja torjua kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Kemikaalilain säädökset koskevat kemikaalien valmistusta ja hallussapitoa. Kemikaalien lainmukaista käyttöä Suomessa valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes.
Lainsäädännön lisäksi työnantajan on otettava huomioon sosiaali- ja terveysministeriön asettamat HTP-arvot, jotka ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille määritetyt haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. HTP-arvot määritellään kemikaalikohtaisesti, ja HTP-arvot sisältävät aina altistumisajan, joka voidaan kyseisessä pitoisuudessa maksimissaan viettää. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 10-11.)
Kemikaaliturvallisuus työpaikalla
Työnantajalla on päävastuu työpaikan kemikaaliturvallisuudesta. Työnantajan vastuulla on suunnitella työt niin, ettei se aiheuta työntekijöille vaaraa. Olennaisin tekijä kemikaaliturvallisuudessa on kuitenkin itse kemikaalin käsittelijä, ja käytön tulee olla vastuullista ja asianmukaista. Kemikaaleja tulee käsitellä niin, ettei siitä ole vaaraa käyttäjälle itselleen tai muille työntekijöille. Varmistaakseen työpaikan kemikaaliturvallisuuden toteutumisen työnantajan tulisi huolehtia vähintään seuraavista asioista:
- Kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet
- Työntekijöiden opastus ja ohjaus
- Jatkuva seuranta
- Riskien arviointi ja johtopäätökset
- Ennaltaehkäisy ja suojelutoimenpiteet
Kemikaalien vaarojen tunnistamisen perustana on tuntea niiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Nämä löytyvät kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista, jotka tulee olla työpaikalla koko henkilöstön saatavilla. Käyttöturvallisuustiedotteen toimittamisesta on vastuussa kemikaalin toimittaja, ja käyttöturvallisuustiedote tulee toimittaa ensimmäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä. (Tukes 2023.)
Työntekijöiden opastus ja ohjaus on tärkeä osa kemikaaliturvallisuutta. Kun työntekijöitä on ohjeistettu kemikaalien turvalliseen käsittelyyn, vähenevät työtapaturmat ja vahingot. Kemikaaliturvallisuus vaatii jatkuvaa seurantaa – työympäristöä on seurattava jatkuvasti, ja tietoa on kerättävä esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvityksien avulla (Työsuojelu 2022).
Riskien arvioinnin avulla selvitetään, voiko jokin tietty terveydelle haitallinen altiste aiheuttaa terveysriskin työntekijälle (Työsuojelu 2022). Riskien arvioinnissa selvitetään mahdolliset riskit, joita ilmenee kemikaaleja käytettäessä. Riskien luokittelemisen jälkeen selvitetään kuinka paljon todellisuudessa työntekijä altistuu kemialliselle tekijälle ja aiheuttaako altistumisen määrä työntekijälle terveysriskin. Näiden perusteella työpaikalla tehdään riskihallintasuunnitelma, jonka avulla riskejä pyritään hallitsemaan ja ehkäisemään. (THL 2023.)
Ennaltaehkäisyn ja suojelutoimenpiteiden tarkoituksena on suojella työntekijöitä mahdollisilta riskeiltä, joita kemikaaleja käsitelteässä voi tapahtua. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi työtilan tai kemikaalien varastoinnin suunnittelu. Suojelutoimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi henkilönsuojaimet, jotka suojelevat työntekijöitä kemikaalien riskeiltä.
Lähteet
Kaaresmaa, N. 2023. Fluoridiyhdisteiden käyttö hydrometallurgisessa laboratoriossa : työturvallisuus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Hämäläinen, M.; Kallio, N.; Taxell, P.; Uljas, J.; Irpola, E & Pakkanen, P. 2022. Kemikaaliturvallisuus työpaikalla. 4. painos. Helsinki: Työturvallisuuskeskus (TTK), Kemianteollisuuden työalatoimikunta. Viitattu 23.5.2023. https://ttk.fi/wp-content/uploads/2023/02/Kemikaaliturvallisuus-tyo%CC%88paikalla.pdf
Kemikaalilaki 9.8.2013/599.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. HTP-arvot. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 23.5.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162457
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023. Riskiarviointi. Viitattu 23.5.2023. https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/riskinarviointi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 2023. Käyttöturvallisuustiedote. Viitattu 23.5.2023.https://tukes.fi/kemikaalit/reach/kayttoturvallisuustiedote
Työsuojelu. 2022. Riskien hallinta. Viitattu 23.5.2023. https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vaarojen-arviointi/riskien-hallinta
Työturvallisuuskeskus. 2023. Kemialliset ja biologiset tekijät. Viitattu 23.5.2023. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyoympariston-turvallisuus/kemialliset-ja-biologiset-tekijat/
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.