• kierrätys
• lisäaineet
• romuajoneuvot

Vuosittain noin 6–7 miljoonaa autoa tulee tiensä päähän EU:ssa ja päätyy kaatopaikalle (EUR-Lex, 2023). Autojen metalliosat kerätään talteen ja uudelleenkäytetään, mutta miten käy muoviosien?

Autojen muovien arvioidaan muodostavan noin 14–18 % ajoneuvon kokonaismassasta sisältäen muun muassa puskurin, kojelaudan sekä erilaiset istuinten osat (Mathieux, 2025). Jokaisella näistä osista on oma tehtävä ja vaatimukset, joiden perusteella muoviin on lisätty erilaisia lisäaineita. Esimerkiksi puskurit ovat jatkuvasti erilaisten sääolosuhteiden alaisina, jolloin ne vaativat erityistä UV-suojaa auringolta sekä vedenpitävyyttä sateelta ja loskalta. Kaiken tämän lisäksi puskurin on oltava joustava ja kestävä mahdollisia iskuja varten (Dobrotă ym, 2025).

Auton puskureissa käytetään paljon erilaisia lisäaineita, joilla on jokaisella oma tehtävänsä. Puskureissa on muun muassa täyte- ja lujiteaineita tuomassa lujuutta ja kestävyyttä, palonestoaineita parantamassa paloturvallisuutta, antioksidantteja ja UV-stabilisaattoreita estämässä UV-valon aiheuttamaa foto-oksidatiivista hajoamista. Slip-lisäaineita käytetään pienentämään puskurien pinnan kitkakerrointa ja parantamaan muovin prosessoitavuutta. Pehmiteaineiden tehtävänä taas on lisätä puskurin joustavuutta ja taipuisuutta. (Dobrotă ym, 2025.)

Millä eri tavoin muovia voi kierrättää ja mitkä seikat vaikuttavat kierrätystapaan?

Muovien kierrätys toteutuu kemiallisen tai mekaanisen kierrätyksen avulla, sekä energiahyödyntämisenä eli polttamalla. Mekaanisessa kierrätyksessä muovityypit lajitellaan, pestään sekä leikataan pieneksi silpuksi. Tämän jälkeen muovisilppua käytetään uusien muovituotteiden valmistuksessa. (Annala, 2023.)  Kemiallisessa kierrätyksessä muovien rakenne hajotetaan kemiallisen reaktion avulla. Syntyneitä kemikaaleja käytetään joko uusien muovituotteiden valmistuksessa tai petrokemianteollisuuden tarpeissa (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019).  Muovijätettä, jota ei pystytä kierrättämään kemiallisesti tai mekaanisesti, poltetaan. Tällaista jätettä on esimerkiksi kovin likaantunut muovi, muovisekoitteet sekä kiellettyjä aineita sisältävät muovit. (Fjäder ym, 2022.)

Kiellettyjä aineita ovat laissa säädetyt, rajoitetut yhdisteet, jotka aiheuttavat haittaa terveydelle tai ympäristölle. Näille aineille on määrätty raja-arvot, joiden perusteella on määrätty, miten jätettä tulee käsitellä. Esimerkkejä kielletyistä aineista ovat pysyvät orgaaniset aineet (POP), jotka ovat nimensä mukaisesti erittäin pitkäikäisiä, sekä ympäristölle ja eliöille haitallisia aineita. Niiden käyttöä, tuontia ja valmistusta onkin rajoitettu EU:ssa. POP-jätteen käsittely vaatii erityisiä toimenpiteitä, joiden lisäksi POP-jätettä ei saa uudelleenkäyttää tai hyödyntää. (Ympäristöministeriö, 2023.)

Miten kielletyt lisäaineet saadaan kierrätettyä?

Auton valmistusvuodesta ja muoviosan sijainnista autossa riippuen käytettyjen lisäaineiden kirjo vaihtelee. Osa tällä hetkellä kielletyistä lisäaineista oli sallittuja ja laajalti käytössä olevia niiden valmistusaikaan, esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten. Kieltojen ja rajoitusten myötä näiden lisäaineiden käytöstä on luovuttu tai niiden käyttöä on vähennetty puskureissa, mutta kiellon voimaantuloa ennen valmistetut autot lisäaineineen saapuvat kierrätettäväksi monia vuosia myöhemmin. (Myllymaa ym, 2015.) Siinä vaiheessa näiden lisäaineiden käsittely aiheuttaakin ongelmia.

Edellä mainittuja POP-yhdisteitä on käytetty vanhoissa ajoneuvoissa esimerkiksi muovien lisäaineina, pintakäsittelyaineina sekä sisustuksen tekstiileissä. Esimerkiksi palonestoaineina käytettyjä erilaisia bromattuja difenyylieettereitä (BDE) saa olla jätteessä maksimissaan 350 mg/kg. Tämän 350 mg/kg raja-arvon ylittäessä jätteessä olevat POP-yhdisteet on hävitettävä tai muunnettava palauttamattomasti. Ylemmän raja-arvon, 10 000 mg/kg, kohdalla POP-yhdisteitä sisältävä jäte tulee tuhota. (Ympäristöministeriö, 2023.)

Vaikka jätteen tuottajalla on vastuu selvittää, onko jäte POP-jätettä, yleensä toimivampi ratkaisu on antaa jätteen vastaanottajan ja käsittelylaitosten suorittaa jätteiden tunnistaminen. Romuajoneuvot ovat tarkasteltavien jätevirtojen piirissä, ja niiden POP-sisältöä osataan arvioida aiemman tiedon perusteella. POP-jäte ei ole loppumassa vielä lähiaikoina, esimerkiksi Deka-BDE:tä arvioidaan löytyvän romuajoneuvoista vielä vuonna 2040-luvun alkuun saakka (Potrykus ym, 2019). (Ympäristöministeriö, 2023.)

POP-jätteen käsittely tärkeää vielä tulevaisuudessakin

Romuajoneuvojen käsittely on tarkasti valvottua. Lisäksi romuttamoilla on tärkeä rooli jätteen tunnistamisessa ja käsittelemisessä. POP-yhdisteiden pitkä elinkaari kuitenkin tarkoittaa niiden esiintymistä romuajoneuvoissa vielä monen vuodenkin päästä. Tämä osoittaa haitallisten aineiden käsittelyjärjestelmän tarpeellisuuden ja sen keskeisen tärkeyden tulevaisuudessakin.   

Artikkeli on osa Uudet materiaalit ja prosessit – tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet:

Seppä, V. (2026). Auton muovipuskurien lisäaineiden määritys. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211381

Annala, J. (2023). Muovien kierrätys ja sen huomioiminen kemian opetusaiheena. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/f718206c-d198-4557-bc52-6b3b82a05fa4/content

Dobrotă, D., Bărbușiu, A., Sava, G., Oleksik, V. S., (2025). Functional Additives in Automotive Polymer Matrices: Compatibility, Mechanisms, and Industry Challenges. https://www.mdpi.com/2073-4360/17/17/2328

Fjäder, P., Korkalainen, M., Kauppi, S., Lehtiniemi, M., Salminen, J., Selonen, S., Setälä, O., Sillanpää, M., Sorvari, J, Suikkanen, S., Talvitie, J., Turunen, T., Virkkunen, H. & Ala-Ketola, U. (2022). Muovien haitalliset ympäristö- ja terveydvaikutukset. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/fd678bed-688d-46dd-95fe-be864b446db1/content

Mathieux, F., (2025). How can the car industry increase plastic recycling? A new supply chain analysis offers EU policy options. https://environment.ec.europa.eu/news/how-can-car-industry-increase-plastic-recycling-new-supply-chain-analysis-offers-eu-policy-options-2025-11-06_en#:~:text=From%20bumpers%20to%20dashboards%2C%20road%20vehicles%20carry,some%20models%20may%20include%20up%20to%2020%251.

Myllymaa, T., Moliis, K., Häkkinen, E. & Seppälä, T. (2015). Pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP) esiintyvyys, tunnistaminen ja erottaminen muovijätteistä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/9575368b-7d15-4b3f-81ec-2de7ca041977/content

Potrykus A., Milunov, M., Zotz, F., de Brujine, E., Weissenbacher, J., K_u_hnl, M., Broender, C. & Schöpel, M., (2019). Study to support the review of waste related issues in Annexes I and V of Regulation (EC) 850/2004. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/8ea39ec6-4479-11e9-a8ed-01aa75ed71a1/language-en

Työ- ja elinkeinoministeriö, (2019). Muovijätteen kemialliset hyödyntämisratkaisut ja -markkinat kiertotaloudessa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/c24816c7-c85b-43bc-9388-6f29fa66b226/content

Ympäristöministeriö, (2023). POP-jätteen tunnistusopas. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/9e1ff622-2c55-4277-be31-348405208fd6/content