• elinkaaren pidentäminen
• kiertotalous
• kodinkoneet

Kun pesukone menee rikki, on useimmilla ensimmäisenä vaihtoehtona viedä vanha kone kierrätykseen tai jätepisteelle ja kävellä kauppaan hankkimaan uusi. Mikäli laitteessa on vielä takuuta jäljellä, saatetaan se viedä liikkeeseen, josta saadaan tilalle uusi ilman vikaa tutkimatta. Mutta kannattaisiko viat tutkia ja laitteet korjata?

Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijahaastatteluihin perustuvat tutkimustulokset, joita hyödynnettiin opinnäytetyössä Kodinkoneen elinkaaren pidentäminen – vakuutusyhtiön rooli kiertotalouden mahdollistajana (2024). Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia kiertotalouden mukaisia vaihtoehtoja vakuutusyhtiö voi tarjota korvauskäytännöissään kodinkoneille. Tarkastelun kohteena oli erityisesti elinkaaren pidentäminen pesukoneille.

Työtä varten haastateltiin kahta asiantuntijaa, joiden avulla hahmotettiin, millainen on tilanne kodinkonekorjauksen saralla. Haastattelujen pohjalta luotiin kolme pääteemaa, jotka esiintyivät asiantuntijahaastatteluissa.

1. Vastuu ja toteutuneet toimet kodinkoneiden elinkaaren pidentämiseen
2. Elinkaaren pidentämisen haasteet globaalissa mittakaavassa
3. Elinkaaren pidentämisen mahdollisuudet globaalissa mittakaavassa

Haastatellussa yrityksessä asiakkaille pyritään myymään kestäviä ja energiatehokkaita laitteita ja jakamaan tietoa, miten laitetta käytetään, jotta se kestäisi käyttöä. Elinkaaren pidentämistä harjoitettaan myymälässä lisätuotteiden myynnin osalta. Lisäksi myynnissä on palautettuja, mutta hyväkuntoisia outlet-koneita. Yritykseen kuuluva huoltoyhtiö tarjoaa varaosia ja korjausta. Konsernitasolla on pilotoitu kodinkoneiden uudelleenmyyntiä.

Elinkaaren pidentämisen haasteet globaalissa mittakaavassa

Haastattelussa nousi esiin tämänhetkinen kulutusyhteiskunta, jossa ostetaan, käytetään ja heitetään pois. Keskusteluissa kävi myös ilmi, että asiakkaat lähtevät hanakasti ostamaan uutta konetta. Syinä ovat uuden kodinkoneen halpa hinta, nopea toimitus ja korjauksessa vastaan tulevat ongelmat. Kodinkoneiden valmistajat asettavat ongelmia korjaukselle, sillä koneita ei ole aina suunniteltu kestäviksi, huolettaviksi ja korjattavaksi. Huollolle lisähaasteita tuottaa laaja merkkivalikoima, joten kaikkia koneita ei voida huoltaa samalla tavalla ja samoilla varaosilla. Varaosia voi olla myös hankala saada.

Kaikkia korjauksia ei nähty kannattavina. Esimerkiksi piirikortteja ei kannata alkaa korjata, sillä samalla rahalla saisi uuden koneen. Kodinkonekorjaajan arvio viasta ja kannattavuudesta sekä ikävähennysten ja omavastuun jälkeen ei korjaukselle juurikaan jää hintaa. Innokkuutta laskee myös korjaajan käynnin odottelu, varaosien saanti ja kesto, pelko uudesta korjaustarpeesta sekä se, että korjaus ei nollaa ikävähennystä. Vahinkoilmoituksen käsittely voi jossain tapauksissa viivästyä, jolloin asiakas on jo ehtinyt ostamaan uuden laiteen ennen kuin korvauspäätöstä on tehty. Maamme pituus, Ahvenanmaa ja saaristot aiheuttavat haasteita sille, miten korjaajia saadaan paikan päälle.

Voisiko kierrätettävät laitteet purkaa osiin ja hyödyntää niistä osia korjauksissa?

Haasteissa tuli esiin myös kierrätyksen ongelmallisuus. Tällä hetkellä laitteet kierrätetään murskaamalla, jonka avulla raaka-aineet saadaan kiertoon. Voisiko kierrätettävät laitteet purkaa osiin ja hyödyntää niistä osia korjauksissa? Idean potentiaali nähtiin, mutta tämänhetkiset toiminnat eivät mahdollistaisi sitä ja muutoksia pitäisi tehdä koko toimintaketjuun.

Yksi tutkimuskysymyksistä pyrki vastaamaan, mitkä kodinkoneet ja niiden osat menevät rikki. Kaikille laitteille näytti löytyvän syitä, mutta hinnakkaiden koneiden kestävyyttä ja korjattavuutta korostettiin niin asiantuntijahaastatteluissa kuin kirjallisuuskatsauksessakin. Vikaantuneen koneen taustalla voi olla myös käyttövirhe tai helposti korjattava häiriö. Vika voi myös johtua omatoimihuollon puutteesta. Näitä ovat esimerkiksi tukkoiset sihdit ja suodattimet. (Aaltonen 2019; Hautamäki 2020.)

Elinkaaren pidentämisen mahdollisuudet globaalissa mittakaavassa

Toinen asiantuntijoista näki, että korjaus on aina kannattavaa, mutta energiatehokkaampaan kannattaisi vaihtaa, mikäli 20–25 vuotta vanha kone hajoaa. Vastuullinen kuluttaminen kiinnostaa entistä useampaa kuluttajaa. Korjauksen innokkuutta voisi lisätä korjauksen alv-vähennys. Lainsäädäntö ja ekosuunnittelun velvoittaminen valmistajille, eli laitteiden suunnittelu siten, että huomioidaan huolto, korjaus ja kierrätysmahdollisuudet, vievät elinkaaren pidentämistä eteenpäin.  

Bovean ym. (2020, 1) mukaan laitteet kannattaa korjata kolmen ensimmäisen vuoden aikana lähes poikkeuksetta ympäristövaikutusten pienentämiseksi, pois lukien piirikortit ja moottorit. Tämä juontuu siitä, että laitteiden valmistuksessa ympäristöä kuormittavin vaihe on raaka-aineen hankinta. Lisäksi kierrätetyillä varaosilla tehty korjaus mahdollistaa 75 prosenttia pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin uudella osalla korjaaminen (Bederoff 2021). Tekoälyn tuoma diagnostiikka helpottaa tulevaisuudessa ongelmanratkaisua ja nopeampaa korjausta.

Kodinkoneiden kiertotalous vakuutusyhtiöissä on vielä tuore konsepti ja tarvitsee jatkotutkimuksia sen kokonaispotentiaalin mahdollistamiseksi. Tutkimukset osoittivat erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita tällä hetkellä kodinkoneiden elinkaaren pidentämiseen. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana laitteen korjaaminen on kannattavampaa kuin uuden hankkiminen useimmissa tapauksissa. Lisäksi panostamalla laadukkaisiin ja kestäviin kodinkoneisiin voi saavuttaa säästöjä pitkän ajan tähtäimellä. Kokonaisuudessaan kiertotalouden yhdistäminen vakuutusmaailmaan on varmasti mahdollista, kunhan oikeat kiertotalouden liiketoimintamallit löydetään.

Lähteet:

Aaltonen, T. 2019. Kannattaako rikki mennyt kodinkone korjata? Viitattu: 17.10.2023. https://rakennusmaailma.fi/kannattaako-rikki-mennytta-kodinkonetta-korjata/.

Bederoff, J. 2021. Bolagens största klimatskräck – ”en totalbrand släpper ut 25 ton koldioxid”. Viitattu: 23.01.2024. https://www.di.se/hallbart-naringsliv/bolagens-storsta-klimatskrack-en-totalbrand-slapper-ut-25-ton-koldioxid/.

Bovea, M.; Ibáñes-Forés, V. & Pérez-Belis, V. 2020. Repair vs. replacement: Selection of the best end-of-life scenario for small household electric and electronic equipment based on life cycle assessment. Vol. 254.

Hautamäki, T. 2020. Näistä syistä kodinkoneet hajoavat kaikkein useimmiten – katso, miten paljon varaosat maksavat. Viitattu: 17.10.2023. https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/naista-syista-kodinkoneet-hajoavat-kaikkein-useimmiten-katso-miten-paljon-varaosat-maksavat.

Ojala, R. 2024. Kodinkoneen elinkaaren pidentäminen – vakuutusyhtiön rooli kiertotalouden mahdollistajana. https://www.theseus.fi/handle/10024/852577. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Kuva: PlanetCare. Unsplash. https://unsplash.com/photos/a-washer-and-dryer-in-a-room-23coWmkTNSg.