Lean kunnossapidon työkaluna
Lean menetelmät sekä niiden taustalla oleva Toyotan filosofia ovat olleet teollisuudessa ja etenkin tuotannossa tehokkaaksi todettu menetelmien sarja. Menetelmien toimivuutta on perusteltu etenkin tuottavuuden ja sisäisen laadun parantamisten näkökulmista. Mutta kuinka hyvin niitä voidaan soveltaa, ja minkälaisia tuloksia menetelmien käyttämisellä voidaan saada aikaan kunnossapidon näkökulmasta?
Toyotan tuotantofilosofian pohjalta muodostetut lean-menetelmät ovat olleet jo vuosikymmeniä teollisuudessa käytössä olevia työkaluja, joilla tuottavuutta sekä laatua on saatu parannettua jatkuvasti. Menetelmien pohjalla olevan filosofian tavoitteena on juuri jatkuvan parantamisen kulttuurin luominen, jolla optimaalisesti voidaan rakentaa oppiva organisaatio (Liker s. 251). Leanin prosessitason sekä jatkuvan parantamisen kulttuurin näkökulmasta sitä pitäisi pystyä soveltamaan myös kunnossapidon näkökulmasta ja se voisi avata uusia näkökulmia kunnossapitoon asiantuntijatasolta aina asentajille saakka.
Lean-menetelmistä ehkä yleisesti tutuin on niin sanottu 5S, joka muodostuu viidestä japaninkielisestä termistä, jotka ovat suomennettuina lajittele, järjestä, siivoa, standardoi ja ylläpidä. Kunnossapidon näkökulmasta tämän hyödynnettävyys on ilmeisten asioiden lisäksi muun muassa varaosien säilytettävyydessä. Prosessin kannalta kriittisten varaosien säilytys järjestelmällisesti mahdollisimman lähellä prosessia olisi paitsi yleisen tuottavuuden, mutta myös kunnossapidon toimien näkökulmasta suositeltavaa. Tällöin prosessissa tapahtuviin häiriöihin ja vaihteluihin ja näistä seuraaviin kunnossapitotoimiin saadaan nopeampi reaktioaika, sekä vikojen selvitys todennäköisesti tehostuu.
Lean-menetelmien Kanban-järjestelmä varaosien hallinnassa
Varaosien näkökulmasta myös lean-menetelmien kanban-järjestelmä on erittäin tehokas työkalu niin varaosien saatavuuteen, kuin kustannuksien hallintaankin. Kanban-järjestelmässä prosessissa tarvittavien uusien osien tilausten hallintaa tehdään jonkin signaalin eli kanbanin perusteella. Koska nykyään teollisuudessa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmät ja inventaarioiden ylläpitämisen tärkeys tiedostetaan, voidaan varaosien kulutus huolto- ja muissa kunnossapitotoimissa saada hyvinkin tehokkaasti muistuttamaan optimoitua kanban järjestelmää.
Tulevaisuudessa järjestelmää voidaan luultavasti tehostaa entisestään tekoälyn avulla, mikäli tekoäly kykenisi tehokkaasti ennakoimaan varaosien kulutusta ja kulutusajankohtaa pystyttäisiin varaosat tilaamaan juuri oikeaan aikaan. Tämä ”juuri oikeaan aikaan” – ajattelu eli prosessien imuohjaus on myös keskeisiä leanin prosessitason menetelmiä.
Asiantuntijatasolla lean-oppien menetelmistä yleisesti jo sovellettu menetelmä on genchi genbutsu joka karkeasti suomennettuna tarkoittaa ”mene itse paikan päälle, jotta voit ymmärtää tilanteen”. ”Gemban” oikeanlainen ymmärtäminen on kuitenkin avainasemassa, jotta tekniikkaa voidaan soveltaa oikein. Jotta siitä saadaan kaikki irti, on oikeasti mentävä paikan päälle, tarkkailtava tilannetta monesta eri näkökulmasta, yksityiskohtaisesti sekä avoimin mielin. (Liker s.225) Tähän ei ole vaihtoehtoisia menetelmiä tai oikoteitä. Kunnossapidon näkökulmasta kaikki asiantuntijoista asentajiin ovat varmasti tiedostamattaankin kyseistä tekniikkaa joskus käyttäneet vikojen ja vikaantumisten selvitykseen joissain määrin.
Ehkä tärkeimpänä Leanin sovelluksena kunnossapitoon on kuitenkin jatkuvan parantamisen kulttuurin luominen
Ehkä tärkeimpänä Leanin sovelluksena kunnossapitoon on kuitenkin jatkuvan parantamisen kulttuurin luominen. H. Laine kirjoitti jo vuonna 2011 teoksessaan Tuottava Kunnossapito -tuottavuutta käynnissäpidolla siitä, miten kunnossapidon yksi tärkeimmistä kehityskohteista on juuri tämä, sekä miten jokaisesta kunnossapitotoimenpiteestä pitäisi ottaa opikseen, jotta toimintaa voidaan kehittää. Teoksessa myös kerrotaan, miten tuottava kunnossapito on juuri leania tukeva toiminto ja se sekä leanin käyttöönottoprojektit ovat loppujen lopuksi rakenteeltaan hyvin samankaltaisia: ne etenevät portaittain ja keskittyvät lyhyen aikavälin tavoitteiden sijasta pitkän aikavälin tavoitteisiin (Laine s. 65). Lisäksi tuottavalla kunnossapidolla osallistetaan myös tuotannon henkilöstöä osallistumaan jatkuvaan kunnonvalvontaan, joka myös sitoo koko organisaatiota niin leanin, kuin tuottavan kunnossapidonkin mukaiseen jatkuvaan parantamiseen.
Lähteet:
Maununiemi, N. 2024. Voima-anturien vikaantumissyiden selvitys – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
H. Laine. 2010. Tehokas Kunnossapito, tuottavuutta käynnissäpidolla. 1. painos. Promaint ry.
J. Liker. suom. M. Niemi. 2010. Toyotan tapaan. 3. Painos. Readme.fi