Metyleenisini apuna vuotojen etsinnässä
Metyleenisinistä on jo pitkään käytetty merkkiaineena erilaisissa tiiviystestauksen implementaatioissa. Soveltuuko metyleensiini kuitenkaan täydellisesti muoviampullien vuotojen havaitsemiseen?
Metyleenisinisen soveltuvuutta muoviampullien tiiviystestaukseen tutkittiin opinnäytetyössä. Menetelmää käytettiin myös selvittämään tuotettujen muoviampullien eheyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää laaduntarkkailua sekä selvittää ampullien vuotoja ja niiden vaikutusta nesteiden haihtumiseen ampullin sisältä.
Metyleenisininen on laajasti käytetty merkkiaine
Metyleenisininen on laajalti käytetty merkkiaine lääke- ja elintarviketeollisuudessa. Metyleenisinistä käytetään erilaisissa testiasetelmissa. Sen voimakkaan värjäystehon takia menetelmät ovat aina tuhoava, eikä tuotteita voida enää hyödyntää. Metyleenisinistä voidaan käyttää esimerkiksi havaitsemaan vuotoja pakkauksissa tai saumoissa.
Kun tutkitaan ampullia, voidaan pakkaus upottaa metyleenisiniseen ja käyttää alipainetta apuna parhaan tarkkuuden saavuttamiseksi. Alipainetta voidaan käyttää eri pituisissa sykleissä. Menetelmä perustuu siihen, että pienemmässä paineessa ilmaa pakenee ampullin sisältä ja sen palautuessa normaalipaineeseen, ampullin sisälle muodostunut alipaine imee metyleenisinistä vuotokohdista ampullin sisään. Metyleenisininen värjää ampullin sisällä olevan nesteen sinertäväksi. Metyleenisininen ei pääse tunkeutumaan tiiviiseen pakkaukseen, joten väristä voidaan havaita ampullin vuotaminen.
Muoviampulli on primääripakkaus
Opinnäytetyössä tutkittiin muoviampulleja, jotka valmistetaan sulattamalla muovikalvot yhteen lämmön avulla. Ampulli luokitellaan primääripakkaukseksi, sillä se on suoraan kontaktissa pakattavan tuotteen kanssa. Ampulleihin voidaan pakata erilaisia nesteitä, kuten puskuriliuoksia tai silmätippoja.
Jos yhteen sulattamalla valmistettuun lääkepakkaukseen halutaan pakata steriilejä valmisteita, kuten silmätippoja, tulee kaikki tuotetut pakkaukset testata tiiviiksi Euroopan komission määräyksestä. Metyleenisininen ei käy vuototestaukseen tällaisen tuotteen kohdalla, koska se on tuhoava menetelmä, eivätkä testatut pakkaukset sovellu enää myyntiin.
Soveltuiko metyleenisininen tiiviyden tutkimiseen?
Metyleenisinisen soveltuvuutta muoviampullien tiiviyden tutkimiseen selvitettiin positiivisten ja negatiivisten kontrollinäytteiden avulla. Negatiivisten kontrollinäytteiden oli tarkoitus läpäistä testit ja positiivisiin kontrollinäytteisiin oli tarkoituksella aiheutettu reikä, joten niiden piti näkyä testissä vuotavina. Kaikki positiiviset kontrollinäytteet havaittiin vuotaviksi, mutta myös muutama negatiivinen kontrolli ilmeni testeissä vuotavana.
Menetelmää testatessa olisi tärkeää, että kaikki negatiiviset kontrollit läpäisevät testin. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, joten menetelmän testaamiseen olisi tärkeä löytää parempia negatiivisia näytteitä.
Menetelmää hyödynnettiin myös testaamaan normaalisti tuotettuja muoviampulleja. Ampulleista havaittiin, että ne menettävät painoaan huoneenlämmössä myös silloin, kun ne eivät ilmene vuotavina testissä. Tämä voi johtua muovikalvon luontaisesta veden läpäisykyvystä tai siitä, että ampulleissa on niin pieniä vuotoja, että ne eivät ilmene testeissä.
Lähde:
Riitahuhta, V. 2024. Muoviampullien ja testausmenetelmän tutkimus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.