Mitä plasmatuotannon prosessista paljastuu, kun se piirretään seinälle?
Laboratoriossa moni työvaihe jää helposti piiloon kiireen ja rutiinien keskelle. Kun plasmatuotannon prosessi tuotiin post-it-seinälle, siitä paljastui yksityiskohtia ja kuormituspiikkejä, joita oli aiemmin vaikea nähdä kokonaisuutena. Visuaalinen kartoitus osoitti, että avaimet prosessin kehittämiseen löytyivät lopulta pienistä muutoksista.
Plasma toimii raaka-aineena testeille, joita käytetään esimerkiksi sydänsairauksien diagnosoinnissa. Testeissä käytettävän plasmatuotteen valmistus on monivaiheinen, usean päivän prosessi, jossa työvaiheet ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Prosessi vaikuttaa ensisilmäyksellä melko yksinkertaiselta, sillä se etenee sulatuksesta suodatukseen ja lopuksi kromatografiaan, eli vaiheeseen, jossa plasma ajetaan puhdistuskolonnin läpi ja tietyt komponentit poistetaan siitä.
Prosessi oli työntekijöille tuttu ja toimiva, mutta sen kokonaisuutta ei oltu aiemmin tehty näkyväksi. Työhön liittyvä kuormittavuus ja vaihtelevuus herättivät ajatuksen siitä, että prosessissa voisi olla kehittämisen paikkoja. Kun prosessi myöhemmin piirrettiin seinälle pala palalta, sen rakenne osoittautui selvästi monimutkaisemmaksi kuin mitä aluksi antoi ymmärtää. Kun prosessia haluttiin tarkastella uudesta näkökulmasta, päädyttiin hyödyntämään Leanistä tuttua arvovirtakartoitusta ja tuomaan koko prosessi post-it-lapuilla seinälle.
Miksi arvovirtakartoitus toimii myös laboratoriossa?
Arvovirtakartoitus osoittautui toimivaksi lähestymistavaksi myös laboratorioympäristössä, sillä se tekee prosessista näkyvän tavalla, johon pelkät työohjeet tai prosessin vierestä seuraaminen eivät pysty. Menetelmässä hahmotetaan koko prosessin nykytila ja tunnistetaan sekä arvoa tuottavat että hukkaa aiheuttavat vaiheet. Kun plasmatuotteen monivaiheinen prosessi piirrettiin vaihe vaiheelta seinälle, sen rakenteesta tuli kerralla helpompi hahmottaa sekä kokonaisuutena että yksittäisinä työvaiheina. Visuaalinen tarkastelu auttoi näkemään prosessin etenemisen ja kuormittavat kohdat aiempaa selkeämmin, ja se herätti myös henkilöstössä uusia oivalluksia siitä, missä kohtaa prosessi ei etene tasaisesti.
Mitä post-it-seinä todella paljasti?
Kun prosessi tuotiin post-it-seinälle, sen rakenne alkoi paljastaa yksityiskohtia, joita ei ollut aiemmin helppo huomata päivittäisessä työssä.
Visuaalinen kartoitus osoitti selkeästi:
• mitkä vaiheet kuormittivat eniten
• missä työn kuormitus kasautui epätasaisesti
• miten rinnakkaiset työvaiheet ja yön yli kestävät jaksot vaikuttivat prosessin rytmiin
Samalla tunnistettiin kehityspotentiaalia, kuten mahdollisuus kasvattaa prosessin kokonaisvolyymiä sekä määritellä tarkemmin pullonkaulat ja virheriskit. Kun prosessia tarkasteltiin ”pala kerrallaan”, jokaista vaihetta voitiin arvioida kriittisesti ja pohtia vaihtoehtoisia tapoja sen toteuttamiseen. Tämä myös mahdollisti prosessin rakenteen vapaamman ja luovemman tarkastelun.
Mitä prosessin näkyväksi tekeminen merkitsi yritykselle?
Prosessin näkyväksi tekeminen auttoi yritystä tunnistamaan konkreettisesti ne kohdat, joihin optimointi kannatti kohdistaa. Kartoituksen pohjalta toteutettiin käytännön kokeiluja, kuten erilaisten sulatusmenetelmien vertailu, eräkoon kasvattaminen ja työohjeiden päivittäminen visuaalisilla tukikuvilla. Näiden avulla yritys sai käyttöönsä konkreettisia tuloksia, joita hyödyntämällä prosessista saadaan tehokkaampi ja selkeämpi, sekä työvaiheista yhdenmukaiset.
Kartoitus nosti esiin myös jatkokehityksen kannalta merkittäviä mahdollisuuksia, kuten vaihtoehtoisia menetelmiä suodatukselle, valmistelevien työvaiheiden siirtäminen ensimmäiselle päivälle ja kromatografia-ajoon liittyvän maksimivirtausnopeuden selvittämisen. Ehdotukset loivat yritykselle hyvän pohjan prosessin kuormituksen tasoittamiseen ja manuaalisten työvaiheiden keventämiseen menetelmillä, jotka ovat kustannustehokkaita toteuttaa.
Mitä prosessista opittiin, kun se piirrettiin seinälle?
Prosessin piirtäminen seinälle osoitti, kuinka suuri merkitys pienilläkin muutoksilla voi olla kokonaisuuden sujuvuuteen. Arvovirtakartoitus auttoi tunnistamaan ne kohdat, joissa työvaiheita voitiin selkeyttää, yhdenmukaistaa ja tehdä toistettavammiksi. Erityisesti toistettavuus on tärkeä ominaisuus prosessissa, jossa plasmaa valmistetaan käytettäväksi analytiikassa eli esimerkiksi sydänsairauksien diagnosoinnissa. Visuaalinen kartoitus teki kehitystyöstä läpinäkyvää ja helposti dokumentoitavaa sekä ohjasi optimointia työvaiheisiin, joilla oli selkein vaikutus työnkulkuun. Menetelmä tuki myös yrityksen ISO 9001 -perusteista laadunhallintaa ja jatkuvan parantamisen periaatetta.
Artikkeli on osa Uudet materiaalit ja prosessit – tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet:
Laakso, E. 2026. BNP- ja NT-proBNP- vapaan plasmatuotteen valmistusprosessin kehittäminen. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Kuva: © Emilia Laakso