• öljyntorjunta
• öljyvahingot
• Ympäristövahinko

Öljysatamassa ympäristövahingon riski on aina läsnä. Öljyvahinko on ympäristövahingoista tyypillisin ja öljysatamassa on tärkeää varautua öljyvahingon torjumiseen. Lain mukaan sataman pitäjän on laadittava suunnitelma öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen varalta, jos alueella varastoidaan miljoona litraa tai enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita. Sataman on hankittava tarvittava kalusto vahinkojen ehkäisyyn ja rajoittamiseen sekä varmistettava henkilöstön öljyntorjuntaosaaminen.

Ympäristövahinko voi aiheutua äkillisesti öljy- tai kemikaalivuodosta, tai se voi ilmetä hitaasti haitallisen aineen vuotaessa vähitellen ympäristöön pidemmän ajan kuluessa. Ympäristövahingot voivat vaikuttaa ilmastoon, luontoon, maaperään sekä vesistöihin ja ne voivat vaarantaa ihmisten terveyden.

Öljyn levitessä ympäristöön, kyseessä on öljyvahinko. Öljyvahinko voi esiintyä niin merellä, rannikoilla kuin sisävesillä, ja ne käsittävät sekä aluskemikaali- ja alusöljyvahinogt että öljyvahingot maalla.

Öljyntorjuntaprosessi

Öljyntorjunta on monivaiheinen prosessi ja se vaatii yhteistyötä eri organisaatioiden ja yritysten välillä. Onnistuneessa öljyntorjunnassa keskeisessä roolissa on toimiva kommunikaatio eri sidosryhmien välillä. Öljyntorjunta saa aina alkunsa öljyvuodon havainnosta. Öljyvahingosta ilmoitetaan aina pelastuslaitokselle ja päivystävä palomestari selvittää, kuinka laaja vahinko on ja mikä öljytuote on kyseessä.

Sataman henkilöstö aloittaa öljyntorjuntatoimet pysäyttämällä vuodon ja rajaamalla vuotoalueen. Satama-alueella öljyvahinko tapahtuu todennäköisesti merialueella, jolloin vuotoalueen rajaaminen tapahtuu puomittamalla. Osa henkilöstöstä varmistaa rannan puomituksen imeytyspuomilla, jotta öljy ei pääse leviämään maalle.

Vuotoalueen rajaamisen jälkeen suunnitellaan öljyn keruumenetelmä. Keruumenetelmään vaikuttaa se, mikä öljytuote on kyseessä, sillä kevyillä ja raskailla öljytuotteilla on eroja. Kevyet tuotteet muodostavat veteen ohuen hankalasti kerättävän kalvon ja raskaat tuotteet, kuten raakaöljy, sisältävät haitallisia kemikaaleja, jotka tulee huomioida keruumenetelmän valinnassa. Keruumenetelmiä on erilaisia, mutta ne jaetaan karkeasti mekaaniseen keräämiseen ja imeyttämiseen. Erilaisia keruumenetelmiä on:

• Imeytysmatot, -liinat, -hake, -turve
• Käsin kerääminen
• Imuautot
• Skimmerit
• Öljyntorjunta-alukset.

Kun öljy on saatu kerättyä ja öljyjäte hävitettyä, voidaan siirtyä tilanteen purkuun. Tilanteen purku käydään läpi kaikkien osapuolten kanssa. Siinä käydään läpi, mitä tehtiin, mitä kehitettävää olisi tulevaisuutta ajatellen sekä, mitä olisi voitu tehdä toisin, jotta olisi onnistuttu paremmin.

Öljyvahinkojen riskit

Öljyntorjuntaan liittyy useita haasteita ja öljyvahingon sattuessa riskejä on erilaisia. Keskeisin riski öljyvahingon sattuessa on öljyntorjuntatilanteessa, jos vuotoaluetta ei saada haltuun, suojapuomitus pettää tai viivästyy. Jos öljyä päätyy rantaan, vahinkoa on silloin moninkertaisesti kalliimpaa torjua, kun ei pystytä käyttämään mekaanisia kerääjiä. Talvi- ja kesätorjunta ovat erilaisia, sillä talvella öljyntorjuntalaitteistoa on huomattavasti vähemmän käytössä, ja se tuo itsessään omat haasteensa.

Riskit kasvavat jos kemikaalia ei pystytä tunnistamaan. Tällöin ei voida tietää millainen altistumisriski on haitalliselle aineille. Esimerkiksi raakaöljyn keräämiseen tarvitaan laajempi suojavarustus ja ennen keräämisen aloitusta pitää tehdä tarvittavat mittaukset työskentelyalueen turvallisuuden varmistamiseksi.

On myös riski, ettei kaikki henkilöstö osaa käyttää öljyntorjuntakalustoa, koska henkilöstö voi olla uutta ja kalustoa voi olla kertynyt eri vuosikymmeniltä, jolloin niitä operoidaan eri tavoin. Vaikka öljyntorjuntaa päästäänkin harjoittelemaan merialueella, ei ole olemassa öljyn kaltaista tuotetta, jonka kanssa voitaisiin harjoitella öljyn rajaamista. On haasteellista ymmärtää öljyn käyttäytymistä vedessä, kun sitä ei ole aikaisemmin tositoimissa kohdannut.

Kehittämistarpeet

Yhteistyötä tulee aina kehittää ja varmistaa, että alueella työskentelevät tietävät vastuualueensa. Öljyntorjuntaa tulisi harjoitella säännöllisesti, koska se kehittää henkilöstön osaamista ja ylläpitää laitteiston toimivuutta. Vuodon rajaamiseen tarvittavia puomeja tulisi käyttää säännöllisesti, jotta ne pysyvät hyvässä kunnossa.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu järjestää öljyntorjuntaharjoituksia, jossa käytetään oikeita öljytuotteita. Öljytuotteita kerätään täytetystä altaasta, ja osallistujat pääsevät konkreettisesti näkemään, miten keruu tapahtuu ja miten öljy käyttytyy.

Uudet uusiutuvat tuotteet sekä biopohjaiset tuotteet tuovat mukanaan haasteita, sillä kaikilla tämänhetkisillä kerääjillä niitä ei saada kerättyä. Uusiutuville ja biopohjaisille tuotteille täytyisi kehittää kerääjä, joka soveltuu kyseisten tuotteiden keruuseen.

Öljyntorjunnasta satamassa voi lukea lisää opinnäytetyöstä Theseuksesta.

Lähteet

Pihlajasalo E. 2024. Öljyvahingon torjunta Nesteen Porvoon satamassa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Ympäristökeskus. 2024. Ympäristövahinkojen ehkäiseminen. https://ym.fi/ymparistovahinkojen-ehkaiseminen

Pelastuslaki. 28.12.2018/1353. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379