Teurassivutuotteiden hyödyntämisen kattavat mahdollisuudet
Lihateollisuudessa syntyy tuotantoketjun eri vaiheissa runsaasti sivutuotteita, aina maatiloilta lihanleikkaamiseen saakka. Suomessa syntyy vuosittain lihateollisuuden sivutuotteena 250 000 tonnia eläinperäistä ainesta. Tästä suurin osa, jota ei pystytä hyödyntämään elintarvikkeena tai lemmikkieläintenruokintaan saapuu Honkajoelle. Honkajoki Oy on Suomen johtava eläinperäisten sivutuotteiden käsittely- ja kierrätyslaitos, joka kerää suomalaisilta teurastamoilta, lihanleikkaamoilta ja maatiloilta syntyneitä sivutuotteita. (Honkajoki Oy, 2020.)
Sivutuotteet luokitellaan sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti niiden ihmiselle tai eläimille aiheuttaman terveysriskin mukaisesti luokkiin 1, 2 ja 3. Luokkaan 1 sisältyy haitallisimmat sivutuotteet, joita ei saa käyttää elintarvikkeena eikä rehuna. TSE- riskiaines sisältää aivokudosta tuhoavia kuolemaan johtavia tauteja, johon sisältyy karjalla hullun lehmän tauti (BSE). TSE- aines on nautojen teurastuksessa ja leikkaamisessa syntyvä sivutuote, joka käsittää yli 12 kk ikäisten nautojen selkäytimen ja kallon, lukuun ottamatta alaleukaa. (Ruokavirasto, 2021.)
Päät sisältäen aivot ja selkäytimet kuuluvat luokkaan 1 ja näin ollen kulkeutuvat Honkajoelle destruktioon. Renderöintiin saapuvista sivutuotteista yli neljäsosa on luokkaan 1 kuuluvaa destruktoitavaa sivutuotetta, joka tulee renderöintiprosessin jälkeen hävittää polttamalla.
Luokan 2 sivutuotteet koostuvat sivutuotteista, jotka eivät ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai lemmikkieläintenruokintaan. Luokan 2 sivutuotteiksi kuuluvat antibiootteja tai muita eläinlääkkeiden jäämiä yli lainsäädännössä sallitun tason sisältävät sivutuotteet. Luokan 2 sivutuotteisiin kuuluu mm. ruoansulatuskanavan sisältö, lanta sekä lihantarkastuksessa hylätyt ruhon osat, jotka eivät sisällä TSE- riskiainesta. (Ruokavirasto, 2021.)
Luokan 2 sivutuotteet voidaan hyödyntää turkiseläinrehuteollisuuteen hapotettuna, pois lukien lanta, jota voidaan hyödyntää eri prosessiteollisuuden aloilla mm. biopolttolaitoksilla.
Luokan 3 sivutuotteet koostuvat lemmikkieläinruokintaan hyväksytyistä sivutuotteista, mutta eivät ole tarkoitettu kuitenkaan ihmisravinnoksi. Luokan 3 sivutuotteisiin kuuluvat elävänä tarkastuksessa (ante mortem) hyväksyttyjen eläinten veri, vuodat, sorkat, sarvet, nilkat, rasva ja hännän tupsut. Luokkaan 3 kuuluvat myös sivutuotteet, joita ei käytetä elintarvikkeina, mutta ovat lihantarkastuksessa (post mortem) hyväksyttyjä teuraseläinten osia. (Ruokavirasto, 2021.)
Luokan 3 sivutuotteiden käyttö ja jalostus lemmikkieläinten ruokaan kannattaa vuosi vuodelta enemmän. Lemmikin omistajat ovat valmiita maksamaan lemmikkieläintensä ”gourmet” ruuista jopa enemmän, kuin omastaan.
Rasvaa pystytään hyödyntämään monin eri tavoin kemianteollisuudessa. Eläinperäisen raaka-aineen etuna on edullinen hinta, uusiutuvuus ja biohajoavuus. Yleisimmin talia käytetään teollisuudessa pinta-aktiivisissa aineissa, muovissa, saippuassa, kumissa, voiteluaineissa, hartsissa, tekstiileissä sekä kosmetiikassa. Rasvahappojen typpijohdannaisia, amideja, käytetään kosteudenpoistajissa, synteettisissä puhdistusaineissa, tulostusmusteessa, muoveissa ja pinta-aktiivisissa aineissa. Rasvahappojen amiinit ovat ominaisuuksiltaan hyvin vesiliukoisia ja tämän takia soveltuvatkin tekstiili- ja kumiteollisuuden raaka-aineeksi sekä ruosteenestoaineeksi. Rasvahappojen estereillä on puolestaan korkea kiehumispiste, joka mahdollistaa rasvahappojen käytön esimerkiksi pinnoitteissa, emulgointiaineissa, vaahdonestoaineissa ja voiteluaineissa. Rasvahappojen pitkäketjuisia rasva-alkoholeja voidaan käyttää Natrium alkyylisulfaattien valmistamiseen, joita hyödynnetään pesuaineteollisuudessa.
Naudan talia käytetään myös paistorasvana, vaikka kasvirasvat ovat nostamassa suosiota tyydyttyneiden rasvojen ja liiallisen kolesterolin takia.
Sorkat, sarvet ja hännän katkaisun yhteydessä syntyvät hännän tupsut, jotka menevät destruktioon, saadaan niistä renderöinnin tuloksena lihaluujauhoa, jota hyödynnetään mm. lannoitekäyttöön. Hyödyntämismahdollisuuksia on myös kosmetiikka ja ihonhoitotuotteiden saralla sekä lääketeollisuudessa. Sivutuotteita voidaan hyödyntää myös biohajoavien materiaalien valmistukseen. Luuaines ja muu runsaasti kollageenia sisältävä raaka-aine voidaan jalostaa hydrolysoiduksi kollageeniksi tai gelatiiniksi. Perinteisesti hydrolysoitua kollageenia on käytetty elintarviketeollisuudessa mm. valmisruokien yhteydessä parantamaan rakennetta. Nykyään käyttökohteet ovat laajentuneet lääkkeiden, luontaistuotteiden, lisäravinteiden sekä urheiluravinteiden pariin. Lääketieteelliset mahdollisuudet suuntautuvat nivelrikkojen ja osteoporoosin hoitoon, vaikutusta on huomattu myös ruston nopeampaan uusiutumiseen. Urheiluravinteissa kollageenin tehtävänä on toimia proteiinin lähteenä ja sidonta-aineena ja sillä voidaan korvata myös rasvaa ja sokeria. (Pihlanto;ym., 2012.)
Eläinperäisillä elintarvikkeilla tarkoitetaan niitä ruhon osia, jotka kelpaavat elintarvikkeeksi eli ovat jalostamattomia tai jalostettuja eläinperäisiä tuotteita kuten liha, osa elimistä ja veri. (Ruokavirasto, 2022.)
Suomessa sikaeläinten elimiä ei juurikaan hyödynnetä elintarviketeollisuudessa ja naudankin osalta elimien käyttö elintarvikkeena sellaisenaan on vähentynyt. Syynä tähän on ruokailutottumusten muutokset. Elimiä vieraksutaan niiden vahvan maun ja lihasta poikkeavan rakenteen vuoksi. Elimet sisältävät kuitenkin paljon ihmiselle tärkeitä kivennäisaineita, erilaisia vitamiineja sekä amino- ja rasvahappoja. Elimiet sisältävät keskimäärin myös proteiinia 15-25 % ja rasvapitoisuuskin on alle 5 poikkeuksia lukuun ottamatta.
Terveistä eläimistä kerättyjä elimiä, etenkin munuaisia, sappinestettä, maksaa, munasarjoja, haimaa ja aivokuorta sekä rauhasia käytetäänkin nykyään lääketeollisuudessa erilaisten lääkkeiden ja hormonien tuotantoon
. (Pihlanto;ym., 2012.)
Eläimen elopainosta vajaa 4 % on verta, jota pystytään hyödyntämään elintarvikkeista aina prosessiteollisuuteen saakka. Terveen eläimen verta voidaan käyttää elintarvikkeena, mutta veren talteenotto tulee suorittaa hygieenisesti ja prosessointi välittömästi. Verta voidaan hyödyntää monella eri tavalla, sellaisenaan, verijauheena tai eristäen plasman ja punasolut toisistaan. Näistä voidaan prosessoida plasmaproteiinia ja globiiniproteiinia tai erottaa muita bioaktiivisia osia. Nykypäivän ruokailutottumukset eivät suosi veren käyttöä sellaisenaan, mutta veren plasmasta voidaan valmistaa mm. urheiluravinnemarkkinoille proteiinivalmisteita. Plasmasta voidaan eristää myös entsyymejä, jotka suojaavat soluja. Näitä voidaan käyttää tulehdusten, verenkiertohäiriöiden ja nivelrikkojen hoidossa. Verta voidaan käyttää elintarvike- ja lääketeollisuuden rinnalla myös sideaineena mm. liima-, paperi- ja muoviteollisuudessa. (Pihlanto;ym., 2012.)
Teurasprosessin aikana syntyvien sivuvirtojen hyödyntäinen on tärkeää kiertotalouden näkökulmasta. Kiertotalouden tarkoituksena on uudelleen käyttää raaka-aineet ja valmiit tuotteet niin, että niiden arvo säilyy mahdollisimman pitkään. Mitä paremmin onnistutaan estämään materiaalihäviöiden syntyminen, sitä paremmin toteutuvat ekologiset tavoitteetkin. Elintarvikeprosesseissa syntyvien hyödyntämättömien sivuvirtojen hyödyntäminen muissa em. prosesseissa mahdollistaa ympäristön kuormituksen vähentämisen. (Mäki, 2017.)
Lähdeluettelo
Honkajoki Oy. 2020.. Kasvua kierrättämällä. [Online] 2020. [Viitattu: 10. 4 2022.] https://honkajokioy.fi/yritys.
Mäki, Maarit. 2017.. Luomuinstituutti. [Online] 21. 3 2017. https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/2017/03/Luomu-instituutti-Mikkeli-21.3.2017-Maki.pdf.
Pihlanto, Anne;ym. 2012.. Teurastamosta saatavien sivujakeiden uudet prosessointimenetelmät ja hyötykäyttökohteet. s.l. : MTT Jokioinen, 2012.
Ruokavirasto. 2022.. Eläinperäiset elintarvikkeet. [Online] 15. 2 2022. [Viitattu: 7. 3 2022.] https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/eu-maat-norja-ja-sveitsi/elintarvikkeet/elaimista-saatavat-ja-yhdistelmaelintarvikkeet/.
—. 2021.. Sivutuotteiden luokittelu. [Online] 4. 10 2021. [Viitattu: 14. 2 2022.] https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elainala/elaimista-saatavat-sivutuotteet/sivutuotteiden-luokittelu/.
—. 2021.. TSE- riskimateriaali. [Online] 4. 5 2021. [Viitattu: 14. 2 2022.] https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/teurastus/lihantarkastus/tse-riskimateriaali/.