• kiertotalous
• PVB-kalvo
• Tuulilasi

Suomessa romutettavien autojen määrä kasvaa, mutta tuulilaseihin laminoitu PVB-kalvo päätyy yhä useimmiten jätteeksi. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tämä muovikalvo on kaikkea muuta kuin arvoton – ja puhdistusmenetelmien kehittäminen voisi avata kiertotalouteen täysin uusia mahdollisuuksia.

Tuulilasien kierrätys on perinteisesti keskittynyt lasin hyödyntämiseen, vaikka PVB-kalvon erottamiseen liittyvät haasteet ovat olleet tiedossa pitkään (Glass.com n.d.). Polyvinyylibutyraali on materiaali, jota hyödynnetään esimerkiksi rakennus- ja muoviteollisuudessa, mutta Suomessa sitä ei toistaiseksi oteta talteen puhtaana (Motiva 2023).

Laminoitu rakenne on kierrätyksen suurin haaste

Tuulilasi koostuu kahdesta lasikerroksesta ja niiden väliin puristetusta PVB-kalvosta. Laminoitu rakenne on suunniteltu turvallisuuden näkökulmasta, mutta se tekee kierrätyksestä erityisen haastavaa (O’Brien n.d.). Kalvo tarttuu lasiin pysyvällä sidoksella, minkä vuoksi kerrokset eivät irtoa ilman erityisiä irrotusmenetelmiä.

Myös kansainväliset tutkimukset ovat todenneet, että mekaaniset menetelmät tuottavat harvoin riittävän puhdasta PVB:tä (Swain, Kim & Park 2022). Tämä selittää, miksi materiaali päätyy Suomessa pääosin energiahyötykäyttöön.

Mitä laboratoriotulokset paljastivat PVB-kalvosta?

Tutkimuksessa käytettiin useita analyysimenetelmiä, jotka vahvistivat aiemman kirjallisuuden havainnot PVB:n käyttäytymisestä (Zhao ym. 2021; Šooš ym. 2021; Paukku 2025).

Keskeiset havainnot olivat seuraavat:

• Irrotustestien perusteella hallittu korotettu lämpötila parantaa kalvon irrotusta. Lasinsiruja irtosi tehokkaimmin noin 40–50 °C:ssa, mikä vastaa kirjallisuudessa kuvattua PVB:n pehmenemisaluetta (Leppinen 2018).
• Kierrätyksen aiheuttamat vauriot heikentävät mekaanisia ominaisuuksia. Tämä ilmeni opinnäytetyön vetokokeissa, mutta sama on raportoitu myös kansainvälisissä tutkimuksissa (Swain, Kim & Park 2022).
• Termisissä analyyseissä todettu lasittumisalueen leveneminen kertoo PVB:n hajoamisesta ja epäpuhtauksista. Puhdas PVB lasittui 50–52 °C:ssa, kun taas kierrätetyn PVB:n Tg vaihteli 27–55 °C välillä (Paukku 2025).
• Kalvon kemiallista rakennetta määrittävä FTIR-analyysi paljasti orgaanisia epäpuhtauksia. Vastaavia epäpuhtauksia on havaittu myös muissa kierrätyksen yhteydessä käsitellyissä polymeerikalvoissa (Šooš ym. 2021).

Tulokset osoittavat, että kalvon puhtaus ja käsittelyn hellävaraisuus ratkaisevat sen käyttökelpoisuuden.

PVB:n arvo voi moninkertaistua oikealla puhdistuksella

Työssä tehdyn taustoituksen perusteella PVB:n markkina-arvo vaihtelee merkittävästi puhtaustason mukaan:

• Puhdas PVB: 6 500–9 500 €/t (Alibaba 2025; MDPI 2025)
• Kierrätetty PVB: 180–450 €/t (Plastech.biz 2025; RecycleinMe 2025)
• Epäpuhdas PVB: alle 100 €/t (Paukku 2025)

Suomessa syntyy arviolta 70–80 tonnia PVB-kalvoa vuosittain (Suomen Autokierrätys Oy 2025).
Puhdistettuna sen arvo voisi olla jopa 0,5–0,7 miljoonaa euroa, mikä nostaa PVB:n kierrätyksen merkittäväksi taloudelliseksi mahdollisuudeksi.

Mihin PVB:tä voidaan hyödyntää?

Tutkimukset osoittavat, että PVB:lle löytyy käyttöä yllättävän monesta yhteydestä, vaikka sitä ei palautettaisikaan laminaattilasin raaka-aineeksi (Tasolasiyhdistys ry 2025). Materiaalia hyödynnetään jo akustisissa rakenteissa, muovikomposiiteissa, pinnoitteissa ja liimoissa, ja sitä voidaan käyttää myös asfaltin lisäaineena parantamaan päällysteen kestävyyttä. Lisäksi PVB:n ominaisuudet sopivat mattoteollisuuden tarpeisiin. Kiinnostavin uusi suunta liittyy kuitenkin litiumioniakkujen erotinkalvoihin, joissa PVB:n käyttöä tutkitaan lupaavin tuloksin (Porporato, Rossi & Bianchi 2025). PVB:lle olisi siis huomattavasti nykyistä enemmän käyttömahdollisuuksia myös Suomessa.

PVB ei ole jätettä – se on käyttämätön mahdollisuus

Tutkimuksen perusteella Suomessa olisi tilaa pienemmän mittakaavan, mutta puhtaampaan lopputulokseen tähtääville prosesseille. Tämä mahdollistaisi PVB:n talteenoton nykyistä tehokkaammin ja nostaisi sen arvoa merkittävästi.

PVB-kalvon puhdas talteenotto ei ole pelkkä tekninen kysymys, vaan mahdollisuus kehittää uutta kiertotalousliiketoimintaa ja pienentää romuautojen ympäristövaikutuksia. Kansainväliset esimerkit tukevat tätä kehityssuuntaa (Swain, Kim & Park 2022; Šooš ym. 2021).

Lähteet

Glass.com. n.d. Can auto glass be recycled? Viitattu 7.4.2025.

Leppinen, H. 2018. Virtausmekaniikka. Oulun yliopisto.

Motiva. 2023. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus. Viitattu 22.10.2025.

O’Brien. n.d. A closer look at windscreen recycling. Viitattu 7.4.2025.

Paukku, J. 2025. PVB-kalvon irrottamismenetelmät ja käyttökohteet. Turku AMK.

Porporato, M., Rossi, L. & Bianchi, G. 2025. Polyvinyl butyral film reuse for lithium-ion battery separators. Materials Advances.

Swain, B., Kim, N. & Park, J. 2022. Industrial recycling of end-of-life vehicle windshield glass. Journal of Cleaner Production.

Tasolasiyhdistys ry. 2025. Lasin kierrätys Suomessa. Viitattu 7.4.2025.

Šooš, Ľ. ym. 2021. The recycling of waste laminated glass through decomposition technologies. Recycling.

Kuva: Jenni Saari