Kaukaiset tavoitteet saavutetaan pienillä muutoksilla

Rakennusmateriaaleissa käytetään monenlaisia kemikaaleja, joista suurin osa on turvallisia ja palvelee tärkeitä tarkoituksia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että osa rakennusmateriaaleissa käytetyistä kemikaaleista voi aiheuttaa riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kyse ei ole vain aineista, jotka on jo kielletty, kuten asbesti, vaan kemikaaleista, jotka ovat edelleen laillisesti sallittuja tuotteissa ja materiaaleissa, mutta voivat silti aiheuttaa mahdollisia terveys- ja ympäristöriskejä. Nämä aineet ovat läsnä pinnoilla, joita kosketetaan, ja rakennusmateriaaleissa, joita käytetään päivittäin.

NonHazCity3-hankkeessa keskitytään rakennusmateriaaleissa esiintyviin haitta-aineisiin ja niiden aiheuttaman kemikaalikuormituksen vähentämiseen.

Kemikaaliturvallisuus, ilmastotavoitteet ja kestävyys voivat kuulostaa abstrakteilta käsitteiltä, mutta kunnissa ne muuttuvat käytännön päätöksiksi. EU-hankkeet, kuten NonHazCity3, pureutuvat arkisiin ja yksinkertaisiin valintoihin. Kunnat ovat suurimpia julkisia kuluttajia niiden koosta riippumatta. Kun kunta muuttaa vaatimuksiaan, vaikutukset markkinoihin ovat suuret, vaikka kunnan väkiluku olisi vain muutama tuhat.  Kunnissa päätetään, millä maalilla koulut maalataan ja mitä lattiamateriaaleja päiväkoteihin valitaan, joten niillä on iso vastuu rakennusten materiaalivalinnoissa asukkaidensa terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.   

Euroopan Unionin päätökset jokaisessa kunnassa

NonHazCity3-hankkeessa oli mukana sekä pääkaupunkeja, että pieniä kuntia Itämeren ympäröivistä maista. Eri lähtökohdista huolimatta jokaisessa kunnassa EU-tason tavoitteet konkretisoituvat jokapäiväisiin valintoihin. Hankkeen tuottamat oppaat ovat suunnattu kaikille, jotka ovat mukana rakentamiseen liittyvissä päätöksissä remontoimisesta uudisrakentamiseen. Rakennusten materiaalivalinnat vaikuttavat haitallisten aineiden esiintyvyyteen ja tavoitteena NHC3-hankkeessa on tukea kuntia julkisen rakentamisen hankinnoissa haitallisten kemikaalien vähentämisessä. Julkisten rakentamisen hankintoja tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: kemikaaliviisaus, kiertotalouden mukaisuus ja ilmastoneutraalius.

Selkeät askeleet kohti kestävyyttä

Hankkeen tavoitteena ei ollut kuntien kouluttaminen täydellisiksi kemian osaajiksi, vaan asettaa selkeitä peruslinjauksia kohti haitallisten aineiden vähentämistä. Käytännöllisiä ja helposti sovellettavia askelia kunnille voivat olla esimerkiksi hankintojen kemikaalisisällön selvittäminen, sertifioitujen materiaalien suosiminen ja riittävä dokumentointi tulevia remontteja ja kierrätystä varten.  Hankkeen askelia on mahdollista ja jopa ideaalia muokata omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti: haitallisten aineiden vähentäminen on mahdollista missä vain.

Viestintä, kommunikointi ja yhteistyö

Itämeren maiden alueella kohdataan usein samankaltaisia haasteita haitallisten aineiden osalta: kunnan budjettipaineet, markkinoiden valmius, tiedonpuute ja kemikaaliturvallisuuden vaihteleva taso. Hankkeessa kerättiin ja testattiin parhaaksi todettuja menetelmiä eri Itämeren ympäröivistä maista, ja keskityttiin alueiden väliseen kommunikointiin ja yhteistyöhön. 

Esimerkiksi Ruotsissa käytössä oleva BVB-lokityökalu arvioi rakennusmateriaalit niiden kemikaalisisällön perusteella, jota sovellettiin muissakin hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Tallinna ja Riika osoittivat, että sisäinen yhteistyö voi ratkaista enemmän kuin markkinoiden tarjonta. Kun tiimillä on yhteinen näkemys tavoitteista, oikeat materiaalit löytyvät lopulta, vaikka edessä olisi haasteita.

Kestävä kehitys kuuluu kaikille 

Suurimmat muutokset tapahtumat, kun isot ja kunnianhimoiset tavoitteet pilkotaan pieniksi teoiksi. Haitallisten aineiden vähentäminen ei ole vain suurten kaupunkien erikoisaluetta, vaan mahdollista jokaiselle kunnalle, organisaatiolle ja yksilölle. Tärkeää on kysyä: “Voisiko asian tehdä vielä hiukan paremmin?”

Ympäristömerkin nojalla hankittu matto päiväkodissa on hyvä alku, mutta kun sama periaate toistuu kouluissa, virastoissa ja kirjastoissa, vaikutus sisäilmaan ja kemikaalikuormaan kasvaa merkittävästi. Pieni kunta, jonka resurssit ovat rajalliset, voi silti näyttää mallia asettamalla selkeät hankintaehdot, kohtuulliset vaatimukset ja viestimällä avoimesti tavoitteistaan. 

NonHazCity3 –hankkeessa työskennellään puhtaamman Itämeren ympäristön hyväksi InterregBSR-ohjelman rahoittamana. Yksityiskohtaiset selitykset hankkeen strategisista ratkaisuista löytyvät hankkeen tuotoksesta O2.2.

Lähteet

NonHazCity3. 2025. Strategic solution for managing hazardous substances in buildings and construction materials: procurement, building certicates and restrictions. NHC3: Output 2.2. https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2025/09/O2.2_NonHazCiy-3-strategic-solutions-final.pdf