Julkisten rakentamisen hankintaprosessit ovat avainasemassa, kun kunnissa tavoitellaan haitallisten aineiden vähentämistä ja kiertotaloutta tukevaa rakentamista. Suurena julkisena kuluttajana kunnilla on valtaa muovata markkinoita ja ohjata niitä kohtia kestävämpiä ja ilmastoystävällisempiä ratkaisuja.

Rakennusmateriaalien valinnoilla on suuri vaikutus ympäristön kemikaalikuormaan rakennus- ja remontointihankkeissa. NonHazCity3-hankkeessa keskityttiin rakennusmateriaaleissa ja työmailla esiintyviin haitta-aineisiin ja niiden aiheuttaman ympäristön kemikaalikuormituksen vähentämiseen. Hankkeen yhtenä strategisena työkaluna on hyödynnetty sertifikaatteja ja luotettavia ympäristömerkkejä. Sertifikaatit auttavat kunnallisia toimijoita asettavaan selkeät ja kunnianhimoiset vaatimukset kemikaaliturvallisuudelle, kiertotaloudelle ja ilmastovaikutuksille.

Lähtökohdat huomioon tavoitteiden asettamisessa

Rakennuksen sertifikaatit ovat erinomainen työkalu kohti kestävämpää rakentamista. Hankkeeseen osallistuneet kaupungit ja kunnat hyödynsivät rakennussertifikaatteja neljällä eri tasolla, jokainen oman budjettinsa, lähtötilanteensa ja tavoitteidensa mukaisesti:

1. Koko rakennuksen täysmittainen sertifiointi

Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan täyttämään valitun sertifikaatin kaikki vaatimukset, jotka ovat kolmannen osapuolen vahvistamia

• Mallin rakennuttaminen sertifikaatin ohjeiden mukaisesti ilman virallista merkkiä

Hyödynnetään sertifioinnin periaatteita ilman maksullista hakuprosessia

• Tiettyjen sertifiointikriteerien kohdennettu noudattaminen

Sertifikaatin osa-alueita voidaan valita muun muassa sisäilman laatu, materiaalien päästöt tai energiatehokkuus, jotka toteutetaan rakennuksessa

• Rakennusmateriaalien valinta sertifiointikriteerien mukaisesti

Rakennuksen yksittäiset materiaalit valitaan luotettujen ympäristömerkkien avulla

Pilottikohteiden yksityiskohtaiset tapaukset osoittavat, että sertifiointijärjestelmän eri osa-alueita voidaan hyödyntää kunnan tarpeiden mukaisesti räätälöidyssä strategiassa. ”Täyden paketin” sertifikaattia ei välttämättä tarvitse tavoitella, vaan kunnat pystyvät valitsemaan ne osa-alueet, jotka parhaiten vastaavat alueensa omia tarpeita ja resursseja.

Miten Helsinki, Tukholma ja Holbæk hyödynsivät sertifiointimalleja käytännössä?

Helsinki keskittyi siihen, että arkkitehdeillä, suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla on yhdenmukaiset ohjeet kohti kestävämpää rakentamista. Sertifikaateissa hyväksytyt materiaalit täyttävät valitun järjestelmän asettamat kriteerit, joten niiden hyödyntäminen yleisten rakennusohjeiden laatimisessa toimi luotettavana työkaluna. Helsingin kaupungin tavoitteena ei ollut pelkästään kemikaalilainsäädännön noudattaminen, vaan haitallisten aineiden vähentäminen kunnianhimoisilla tavoitteilla julkisessa rakentamisessa, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset. Sertifikaatit ja ympäristömerkityt tuotteet toimivat hyvänä pohjana suunnitteluohjeille, jotka tukevat tulevaisuuden kestävää rakentamista.

Tukholmassa monet yritykset hyödyntävät jo tuttuja sertifikaatteja, kuten Miljöbyggnad. Sertifioinnin seuraaminen tarjoaa valmiit viitekehykset rakennusmateriaalien valinnalle. Jos sertifikaatti ei ole käytössä, Tukholman kaupunki neuvoo, että julkisilla toimijoilla, kuten kunnilla, on oltava selkeät ja konkreettiset materiaalivaatimukset. Epämääräiset viittaukset kestävään rakentamiseen eivät riitä ohjaamaan projekteja haitattomampiin tai kiertotaloutta tukeviin ratkaisuihin.

Holbæk lähestyi sertifikaatteja käänteisellä tavalla tutkimalla DGNB-sertifioidun rakennuksen materiaaleja haitallisten aineiden näkökulmasta. DGNB on saksalainen sertifiointijärjestelmä, joka tukee kestävyyttä kokonaisvaltaisesti, eikä välttämättä keskity materiaalien kemikaalisisältöön.

Kaikki käytetyt rakennusmateriaalit verrattiin Ruotsissa käytössä olevaan BVB-työkalulla (Byggvarubedömningen), joka arvioi materiaalit kemikaalisisällön näkökulmasta. Kokeilu osoitti, että rakennussertifikaatin noudattaminen todella vähentää haitallisten aineiden käyttöä rakennusmateriaaleissa. Tätä tietokantaa ja DGNB-sertifikaattijärjestelmää hyödyntämällä Holbæk pyrki laatimaan päivitetyt ohjeet julkiseen rakentamiseen, jotka tukevat myös rakennusmateriaalien turvallista uudelleenkäyttöä tulevaisuudessa.

Seuraukset tulevaisuuden rakentamiselle

Sertifiointijärjestelmien materiaalivaatimusten hyödyntäminen työkaluna julkisessa rakentamisessa varmistaa rakennusmateriaalien kemikaaliturvallisuuden. Haitallisten aineiden huomioonottaminen kunnan suunnitteluohjeissa suojaa asukkaita altistumiselta ja helpottaa rakennusten myöhempää ylläpitoa, purkamista ja uudelleenkäyttöä. Rakennussertifikaattien periaatteiden laajempi soveltaminen mahdollistaa kestävän rakentamisen myös pienille kunnille, jossa rakennuksen kokonaisvaltainen sertifiointi voidaan todeta liian hintavaksi.

InterregBSR-ohjelman rahoittama NonHazCity3-hankkeen tuotos O2.2 tarjoaa parhaaksi todetut yhdenmukaistetut menettelytavat, ratkaisut ja resurssit kunnille ja rakennusalalle. Niiden avulla voidaan tehdä kestävimpiä valintoja kohti haitattomampaa, ilmastonmuutosta torjuvaa ja kiertotaloutta tukevaa rakentamista.

Lähteet

NonHazCity3. 2025. Strategic solution for managing hazardous substances in buildings and construction materials: procurement, building certicates and restrictions. NHC3: Output 2.2. https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2025/09/O2.2_NonHazCiy-3-strategic-solutions-final.pdf