Kunnat ovat merkittäjiä ostajia, joilla on valtaa ohjata markkinoita kohti ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. NonHazCity3-hankkeessa kannustettiin osallistujakuntia asettamaan hankinnoilleen tavoitteita, jotka ylittävät lakisääteiset minimivaatimukset. Osana hanketta Helsingin kaupunki ehdotti uusia kriteerejä arkkitehdeille, insinööreille ja urakoitsijoilla julkiseen rakentamiseen. Uusissa ohjeistuksissa keskityttiin erityisesti kemikaaliturvallisuuteen, jotta tulevaisuuden hankkeissa haitallisten aineiden vähentäminen toteutuisi rakennusmateriaaleissa ja hankinnoissa.

Nykyisten tavoitteiden arviointi

Projektin lähtötilanteessa arkkitehdeille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille kohdennetuissa suunnitteluohjeissa oli määritelty M1-päästöluokitusvaatimus pintamateriaaleille, sekä yksittäisiä CE-merkintävaatimuksia rakennusmateriaaleille. Helsingin kaupunki järjesti työpajan kansallisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jonka perusteella laadittiin luonnos suunnitteluohjeiden muutoksista. 

Tavoitteena oli laatia yksityiskohtaiset ja perustellut viitekehykset julkiseen rakentamiseen, joissa keskityttiin NHC3-hankkeen kolmen pilarin periaatteisiin: kemikaaliviisaus, kiertotalouden mukaisuus ja ilmastoystävällisyys. 

Uusien kriteerien pohdinta

NonHazCity3-hankkeessa monet kunnat hyödynsivät rakennussertifikaatteja edistääkseen ympäristöystävällisiä hankintoja. Rakennuksen kokonaisvaltainen sertifiointi voi kuitenkin olla monille kunnille liian kallista. Kriteerien määrittely sertifiointien pohjalta tarjoaa keinon ohjata julkisia hankintoja kohti kestäviä ratkaisuja. Helsingin kaupunki kartoitti aikaisemmin hyödyntämiään kriteereitä etsien tapoja lisätä kunnianhimoisempia tavoitteita haitallisten aineiden vähentämiseksi. Ympäristömerkit, kuten Joutsenmerkki, toimivat hyvänä lähtökohtana uusien suunnitteluohjeiden kehittämiselle.

Toteutunut suunnitteluohje

Kolmen pilarin periaatteen pohjalta uudet suunnitteluohjeet sisälsivät useita perusteltuja ratkaisuja haitallisten aineiden vähentämiseksi. Esimerkkinä ohjeista voidaan mainita:

1. Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden odotetaan täyttävän tietyt vähimmäisvaatimukset suunnittelu- ja toteutusvaiheessa CE-merkinnällä tai kansallisella hyväksynnällä. Tämä on perusteltu käytettävien tuotteiden turvallisuudella ja luotettavuudella. 
2. Rakennusmateriaalien M1-luokitusvaatimukset laajennettiin kiintokalusteisiin parantaen sisäilmanlaatua ja vähentäen altistumista haitallisille yhdisteille. 
3. Rakennusmateriaalit ja –tuotteet eivät lähtökohtaisesti saa sisältää SVHC-aineita yli 0,1 painoprosenttia, ja niiden käyttö tulee erikseen hyväksyttää tilaajalla.
4. Ulkoverhous- ja ulkopinnoitemateriaalit eivät saa sisältää SVHC-aineita tai POP-yhdisteitä.
5. Kaikkien käytettyjen tuotteiden ja materiaalien käyttöturvallisuustiedotteet täytyy kerätä ja tallentaa projektipankkiin käyttö- ja purkuvaihetta varten.
6. Materiaali- ja tuotevalinnoissa ensisijaisina vaihtoehtoina on Joutsenmerkityt tai EU-ympäristömerkityt tuotteet, kun kustannusvaikutus ei ole merkittävä. 

Uusien suunnitteluohjeiden perustelut tehtiin olemassa olevan lainsäädännön ja tutkimusten perusteella. Pohjana toimi EU:n REACH kemikaalilainsäädäntö, ja esimerkiksi ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttö perustellusti vähentää ympäristö- ja terveysriskejä. Nykyinen markkinasaatavuus oli otettava huomioon uusissa suunnitteluohjeissa ja palautetta kerättiin markkinakyselyn avulla. Kriteerien taloudelliset vaikutukset oli laskettava ja varmistettava, että nykyiset markkinaolosuhteet sallivat kriteerit täyttävien tuotteiden hankinnan julkista rakentamista varten.

Markkinakyselyssä kartoitettiin myös suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden nykyistä tietoisuutta kemikaaliturvallisuudesta. Kyselyssä ilmeni, että tietoisuus haitallisten aineiden osalta on rajallista, mikä lisää tarvetta uusien suunnitteluohjeiden perustelemiselle, lisäkoulutuksille, sekä selkeälle kommunikoinnille hankkijoiden kanssa.

Selkeät tavoitteet kemikaaliturvallisuuden varmistamiseksi

NonHazCity3-hankkeessa testatuilla työkaluilla mahdollistetaan haitallisten aineiden vähentäminen julkisen rakentamisen sektorilla. Helsinki näytti hankkeessa esimerkillään, miten kunnat voivat vaikuttaa rakennusalan kehitykseen konkreettisten ja perusteltujen tavoitteiden kautta. Lainsäädäntö asettaa raamit kansallisesti ja EU-tasolla, mutta kunnat voivat edistää kehitystä edelleen selkeillä ja kunnianhimoisilla tavoitteilla.  

NonHazCity3 –hankkeessa työskennellään puhtaamman Itämeren ympäristön hyväksi InterregBSR-ohjelman rahoittamana. Yksityiskohtaiset selitykset hankkeen strategisista ratkaisuista löytyvät hankkeen tuotoksesta O2.2.

Lähteet

NonHazCity3. 2025. Strategic solution for managing hazardous substances in buildings and construction materials: procurement, building certicates and restrictions. NHC3: Output 2.2. https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2025/09/O2.2_NonHazCiy-3-strategic-solutions-final.pdf