Vaihtoehtoiskuitujen päästövertailu
Hamppukuidun CO2e päästöt ovat jopa 9 kertaa pienemmät kuin polyesterin. Poistotekstiilillä ja puuvillalla nämä luvut ovat puolestaan 7-8 kertaa pienempiä.
GWP eli Global Warming Potential tarkoittaa kasvihuonekaasun aiheuttamaa lämmitysvaikutusta (Tieteen Termipankki, 2026). Tämä tapahtuu yleensä yksikössä CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään neljän eri kuitumateriaalin tuotannosta muodostuvat hiilidioksidiekvivalenttipäästöt per tuotettu tonni materiaalia. Tutkittavat kuidut ovat polyesteri, puuvilla, hamppukuitu ja poistotekstiili.
Tutkimus suoritettiin kirjallisuuteen perustuvana vertailevana analyysinä. Tutkimus rajattiin Euroopan sisälle ja tuotantoketjusta huomioitiin cradle-to-gate-osuus eli raaka-aineen tuotannosta tehtaan porteille asti.
Luonnonkuitujen ja synteettisten kuitujen ero
Tutkimuksessa huomattiin luonnonkuitujen vapauttavan lähes saman suuruisia CO2e päästöjä. Hamppukuitu vapautti kolmessa eri skenaariossa 364, 366 ja 406 kg CO2e / t (Beus ym., 2019). Puuvillalla tutkimusten päästötiedoiksi muodostui 460 ja 492 kg CO2e / t (Engonopoulos, 2024). Tutkimuksen synteettiset kuidut olivat polyesteripohjainen poistotekstiili ja neitseellinen polyesteri. Poistotekstiili tuotti tonnia kohden 419 kg (Vassallo, 2022) ja 450 kiloa (Wöllersdorf, 2017) hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä. Polyesterillä päästöt ylettyivät 2999 ja 4060 kg CO2e / t (Berger & Pfeirer, 2024), (Christiaen, 2021).
Opinnäytetyön päätelmä synteettisten kuitujen suuresta erosta johtuu siitä, että poistotekstiili toimii uusiokäyttöisenä tekstiilinä, kun polyesteri puolestaan hyödyntää neitseellisiä raaka-aineita. Toisin sanoen poistotekstiilin hyödyntäminen ei kuluta uusia raaka-aineita, päästöt muodostuvat tekstiilikuidun puhdistamisesta ja uudelleenmuotoilusta (Vassallo, 2022).
Fossiiliset öljyntuotannon raaka-aineet päästöjen keskeisenä syynä
Polyesterin suuret hiilidioksidiekvivalenttipäästöt johtuvat fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä tuotantoprosessissa (Berger & Pfeirer, 2024). Opinnäytetyössä todetaan tämän olevan suurin syy valtavaan päästöeroon muihin kuituihin verrattuna. Neljästä kuidusta polyesteri on ainoa, joka hyödyntää kyseisiä aineita, ja tällä on noin 8-kertaiset päästöt tuotettua tonnia kohden verrattuna muihin kuituihin.
Polyesterin korvaaminen
Polyesteriä tuotetaan maailmanlaajuisesti noin 77 000 000 tonnia vuodessa. Tämä on 59 % kaikesta kuitutuotannosta (Textile Exchange, 2025). Jos vain 10 % tästä voitaisiin korvata, jollakin toisella tutkimuksen kuidulla olisi mahdollista säästyä kymmeniä miljardeja kiloja CO2e päästöjä.
Opinnäytetyön mukaan 10 % polyesterituotannosta aiheuttaa yli 27 miljardia kiloa CO2e päästöjä. Korvaamalla tämän joko hampulla, poistotekstiilillä tai puuvillalla vähentäisi maailmassa tuotettuja päästöjä seuraavasti:
Taulukko 1. Päästöväheneminen, jos 10 % polyesterituotannosta korvattaisiin toisella kuidulla
Taulukko 1. kuvaa kuinka paljon globaalit päästöt voisivat vähentyä, jos 10 % polyesterituotannosta korvattaisiin jollakin toisella kuidulla. Ylimmällä rivillä on 7 700 000 tonnin polyesterituotannon arvioidut CO2e päästöt. Toisella rivillä näkyy eri kuituvaihtoehtojen tuottamat päästöt, jos niitä tuotettaisiin 7 700 000 tonnia. Alimmalla rivillä näkyy, kuinka paljon on mahdollista vähentää kuitutuotannon CO2e päästöjä korvaamalla 10 % polyesterituotantoa jollakin toisella kuidulla.
Kuten taulukosta 1. voidaan todeta, on mahdollista vähentää lähes 24,90 miljardia kiloa hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä korvaamalla polyesterin hampulla. Noin 24,05 miljardia kiloa korvaamalla tämän poistotekstiilillä ja 23,70 miljardia kiloa korvaamalla sen puuvillalla.
Tutkimus ei käsitellyt muita vaikutusluokkia kuin ilmastonmuutosta, joten on mahdotonta sanoa pelkästään tämän perusteella, onko esimerkiksi vesi-intensiivisellä puuvillalla suurempi vai pienempi vaikutus ympäristöön kokonaisuutena kuin polyesterillä. Ilmastonmuutoksen kannalta polyesterin korvaaminen olisi tosin suuri askel kohti hiilineutraalista maailmaa.
Tekstiilikuitujen päästöerot korostavat vastuullisen suunnittelun merkitystä
Tekstiilikuitujen ympäristövaikutukset vaihtelevat merkittävästi, minkä vuoksi materiaalivalinnoilla on keskeinen rooli tekstiilialan vastuullisuudessa. Tässä opinnäytetyössä polyesterin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt olivat tarkastelluista materiaaleista korkeimmat. Vaikka vaatetusmateriaaleihin polyesteri usein valikoituu saatavuuden ja edullisuutensa vuoksi, polyesterillä on kuitenkin tärkeä rooli erityisesti teknisissä tekstiileissä lujuutensa ja kestävyytensä vuoksi. Kierrätetty polyesteri ja biopohjaiset vaihtoehdot voivat vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä (Tian ym., 2022), ja uusia menetelmiä kehitetään myös talteenotetusta hiilidioksidista valmistetuille polymeereille, mikä voi pitkällä aikavälillä vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista (Florjańczyk ym., 2022; European Commission, 2023; Pakkanen, 2024).
Vertailun poistotekstiili perustui mekaanisesti avattuun polyesteriin, jonka hyödyntäminen ei vaadi uudelleensulatusta. Mekaaninen kierrätys kuitenkin lyhentää kuitua, minkä vuoksi uusiin lankoihin lisätään usein neitseellistä kuitua (Vassallo, 2022). Tekstiileiksi kierrätetty polyesteri valmistetaan nykyisin pääosin käytetyistä PET-pulloista joko termomekaanisesti tai kemiallisen kierrätyksen avulla, kun taas poistotekstiileihin perustuva textile‑to‑textile‑kierrätys on edelleen kehittyvä alue (Mohtaram & Fojan, 2025). Mekaanisesti kierrätettyjä kuituja voidaan hyödyntää esimerkiksi nonwoven-tuotteissa, kuten akustiikkapaneeleissa ja eristeissä. Tekstiilien lukuisat kuitusekoitteet haastavat edelleen korkealaatuista textile-to-textile-kierrätystä, huolimatta kemiallisten menetelmien kehittymisestä, erityisesti niiden teollisen mittakaavan skaalautuvuuden osalta (Silva ym., 2026).
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tekstiili- ja vaatetusalan materiaalivalinnoissa ja tuotesuunnittelussa ilmastopäästöjen näkökulmasta. Voidaan kuitenkin todeta, että materiaalien kestävyyttä tulisi arvioida ilmastopäästöjen lisäksi myös muiden ympäristövaikutusten perusteella. Puuvillan korkea vedenkulutus sekä maaperän happamoituminen ja vesistöjen rehevöityminen voivat joissakin tarkasteluissa lisätä sen kokonaiskuormitusta polyesteriin verrattuna (Vitale ym., 2025). Hamppukuidulla on puolestaan tunnistettu etuja puuvillaan nähden, kuten pienempi vedenkulutus, maaperää parantavat ominaisuudet sekä vähäisempi lannoitteiden ja torjunta-aineiden tarve, mikä korostaa sen potentiaalia kestävämpänä tekstiilikuituna (La Rosa & Grammatikos, 2019).
Artikkeli kuuluu tutkimusryhmien Kiertotalouden liiketoimintamallit ja Uudet materiaalit ja prosessit julkaisuihin.
Lähteet:
Berger, N, J & Pfeirer, C. (2.2024). Comparing the financial costs and carbon neutrality of polyester fibers produced from 100% bio-based PET, 100% recycled PET or in combination. https://www.researchgate.net/publication/378004856_Comparing_the_financial_costs_and_carbon_neutrality_of_polyester_fibres_produced_from_100_bio-based_PET_100_recycled_PET_or_in_combination
Beus, N, D., Carus, M & Barth, M. (2019). Carbon footprint and sustainability of different natural fibers for biocomposites and insulation materials. https://eiha.org/media/2019/03/19-03-13-Study-Natural-Fibre-Sustainability-Carbon-Footprint.pdf
Christiaen, H. (8.12.2021). Is there still future for polymer-based fibers for textile applications post COP26. https://karriere.twe-group.com/fileadmin/Downloads/White_Paper/Whitepaper_on_polyester_in_the_future.pdf
Engonopoulos, V. (2024). A study for estimation of greenhouse gas emissions of Cotton in central Greece. https://www.qeios.com/read/GH42X0.2
European Commission. (2023) THREADING‑CO2– Valorisation of CO₂ waste streams into polyester for a sustainable circular textile industry. https://doi.org/10.3030/101092257
Florjańczyk, Z., Rokicki, G., Parzuchowski, P. G., Mazurek‑Budzyńska, M., Dębowski, M. (2022)
Polymeric Materials Based on Carbon Dioxide: A Brief Review. https://doi.org/10.3390/polym14040718
GWP. (2026). Tieteen termipankki. https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:GWP
La Rosa, A. D., Grammatikos, S. A. (2019) Comparative Life Cycle Assessment of Cotton and Other Natural Fibers for Textile Applications. https://doi.org/10.3390/fib7120101
Materials Market Report. (2025). Textile exchange. https://textileexchange.org/app/uploads/2025/09/Materials-Market-Report-2025.pdf
Mohtaram, F., & Fojan, P. (2025) From Waste to Value: Advances in Recycling Textile‑Based PET Fabrics. https://doi.org/10.3390/textiles5030024
Pakkanen, V. (2024) Polyester production: transitioning from fossil fuels to sustainable alternatives. https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/168432/mastersthesis_pakkanen_vilho.pdf
Silva, A. C., Barreiros, M. P., Azevedo, T., Brás, D., Teixeira, M. A., Fangueiro, R., & Ferreira, D. P. (2026). Fibre-to-Fibre Recycling in Textiles: Strategies, Limitations and Industrial Perspectives. https://doi.org/10.3390/textiles6010030
Tian, W., Huang, K., Zhu, C., Sun, Z., Shao, L., Hu, M. and Feng, X. (2022) Recent progress in biobased synthetic textile fibers. https://doi.org/10.3389/fmats.2022.1098590
Vassallo, O. (2022). Kierrätetyn polyesterikuidun elinkaariarviointi. www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/755199/Vassallo_Ona.pdf;jsessionid=AFA915BDA107374AC789000F23061718?sequence=3
Vitale, G. S., Iacuzzi, N., Zingale, S., Lombardo, S., Tuttolomondo, T., Guarnaccia, P. (2025) Environmental sustainability of cotton: a systematic literature review of life cycle assessments. https://doi.org/10.1016/j.jafr.2025.102069
Wöllersdorf. (2017). Study confirms the excellent carbon footprint of recycled PET. Alpla https://blog.alpla.com/en/press-release/newsroom/study-confirms-excellent-carbon-footprint-recycled-pet/08-17
Artikkeli on osa Turun AMK:n Uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmän julkaisuja.