• hiilineutraalius
• kasvihuonepäästö
• laskentatyökalu

Euroopan unionin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamista pyritään tukemaan erilaisten standardien ja säädösten avulla. Kasvihuonekaasupäästöjen kartoittamisen ja raportoinnin avulla pyritään tunnistamaan kriittiset päästölähteet, jotta niiden rajoittamiseen voidaan kehittää tehokkaita menetelmiä.

Tavoitteet ja menetelmät

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda laskentapohja, jolla pystytään selvittämään yrityksen arvoketjusta tulevia eli Scope 3 -päästöjä vuositasolla. Arvoketjun päästöt jaetaan 15 kategoriaan, upstream viittaa toimintoihin ennen raportoivan yrityksen toimintaa ja downstream toiminnan jälkeisiin:

1. Ostetut tuotteet ja palvelut
2. Ostettu pääoma
3. Polttoaineen- ja energiankulutukseen liittyvät toiminnot
4. Upstream kuljetus ja jakelu
5. Jätteet
6. Työmatkat
7. Matkustus kodin ja työpaikan välillä
8. Upstream pitkäaikaisvuokraus
9. Downstream kuljetus ja jakelu
10. Myytyjen tuotteiden prosessointi
11. Myytyjen tuotteiden käyttö
12. Myytyjen tuotteiden kierrätys/hävittäminen
13. Downstream pitkäaikaisvuokraus
14. Franchiset
15. Sijoitukset

Arvoketjun toimintaa tarkasteltiin hyödyntäen Greenhouse Gas Protocol -standardin raportointi- ja kirjanpito-ohjeita. Laskentapohjan rakentamisessa hyödynnettiin standardista laskentapohjan luomisen kannalta keskeisiä vaiheita, joita olivat:

• kirjanpito- ja laskentaperiaatteiden tarkastelu
• päästökategorioiden tunnistaminen arvoketjussa
• rajausten asettaminen
• datankeräys- ja laskentaperiaatteet

Työssä käytiin vaiheittain läpi kaikki 15 kategoriaa. Kussakin kategoriassa tarkasteltiin laskentaperiaatteita, joiden avulla selvitettiin tarvittavat tiedot päästöjen arviointia varten. Tiedonkeruu toteutettiin yrityksen sisäisistä järjestelmistä ja raporteista. On tärkeää huomioida, että päätökset käytettävästä datasta vaikuttavat merkittävästi laskennan tarkkuuteen. Tarkinta dataa saadaan suoraan arvoketjusta, mutta sen kerääminen on usein aikaa vievää. Tästä syystä tämän opinnäytetyön aikana hyödynnettiin muita tietolähteitä. Päästöjä selvittäessä erityistä huomiota tulisi kiinnittää niihin kategorioihin, jotka ovat merkittäviä päästöjen suuruuden, yrityksen ilmastotavoitteiden tai sidosryhmien vaatimusten kannalta.

Tulokset

Opinnäytetyön tuloksena syntyi laskentapohja, joka toimii vahvana kehyksenä yrityksen arvoketjun päästöjen laskentaan ja raportointiin. Kaikille kategorioille määritettiin käytettävä laskentaperiaate, tarvittavat tiedot sekä tietolähteet. Osa kategorioista rajattiin laskennan ulkopuolelle, koska kyseisiä toimintoja ei esiintynyt tarkasteltavan yrityksen arvoketjussa.

Laskentatyökalu rakennettiin helposti käytettävään muotoon, ja sen käyttäjäystävällisyyttä parannettiin automatisoimalla tietojen keruuta. Työkalu vaati kuitenkin paljon räätälöintiä yrityksen tarpeisiin, mikä aiheutti aikataulullisia haasteita. Tämän vuoksi laskentoihin tarvittavan tiedon kerääminen jäi osittain keskeneräiseksi ja vaatii vielä tietojen käsittelyn viimeistelyä, jotta lopullinen laskenta voidaan toteuttaa luotettavasti.