Ihmiskeskeinen suunnittelu (Human-Centered Design, HCD) auttaa löytämään ratkaisuja, jotka yhdistävät liiketoiminnan tavoitteet ja käyttäjien tarpeet. Tässä artikkelissa käsitellään mobiilisovelluksen uudelleenmuotoiluprosessia, jonka tavoitteena oli poistaa visuaalinen melu, parantaa navigointia ja tuoda mukaan personointityökaluja. Projektin perustana toimivat liiketoimintamallin analyysi sekä 86 opiskelijan kyselytutkimus sekä neljä syvähaastattelua.

Digitaalisten tuotteiden saamat huonot arviot kertovat usein siitä, ettei käyttöliittymä vastaa ihmisten todellista tarpeita. Erään suositun suomalaisen opiskelijasovelluksen saaman palautteen analysointi osoitti, että laajan päivityksen jälkeen käyttöliittymä koettiin käyttöominaisuuksiltaan heikkona. Vaikka tekniset virheet korjattiin, vuorovaikutuksen logiikka ja tärkeimpien ominaisuuksien käytettävyys vaativat uudelleentarkastelua.

Liiketoiminta-analyysi ja hypoteesin muodostaminen

Projektityö alkoi liiketoimintaympäristön ja palvelun rahoitusmallin analysoinnilla. Koska mainosbannerit ja työpaikkailmoitukset ovat välttämättömiä investointien houkuttelemiseksi ja tuotteen maksuttomuuden ylläpitämiseksi, niiden kokonaisvaltainen poistaminen ei ollut mahdollista. Tämän pohjalta muodostettiin hypoteesi: käyttäjätyytyväisyyttä voidaan parantaa suunnittelemalla informaatiopolut uudelleen ja ottamalla käyttöön personointityökaluja, samalla kun kaupallinen sisältö säilytetään.

Hypoteesin testaamiseen käytettiin iteratiivista muotoiluajattelun (Design Thinking) prosessia, joka yhdistää ihmisten tarpeet, teknologian mahdollisuudet ja liiketoiminnan vaatimukset (Brown 2009). Tutkimus sisälsi:

• Kvantitatiivisen kyselyn, johon vastasi 86 opiskelijaa.
• Neljä laadullista syvähaastattelua, joilla täydennettiin kyselytutkimusta.
• Käyttäjäpersoonien luomisen kohderyhmien segmentoimiseksi.
• Käyttäjäpolun (User Journey Map) mallintamisen, joka visualisoi palvelun vuorovaikutuksen esteet.

Datan analysointi vahvisti, että sovellusta käytetään pääasiassa liikuttaessa: yli 80 % opiskelijoista avaa sen matkalla tai juuri ennen luentosaliin astumista. (Kuva 1). Tällaisissa olosuhteissa tiedonsaannin nopeus ja visuaalisen melun puuttuminen nousevat kriittisen tärkeiksi.

Kuva 1. Käyttäjäpolun analyysi (User Journey Map) auttoi tunnistamaan kohdat, joissa käyttäjäkokemus heikkenee. (Kuva: Anastasia Gordiyevskaya)

Käyttöliittymän tunnistetut ongelmat

Tutkimuksen aikana määritettiin sovelluksen nykyisen version pääasialliset puutteet:

• Navigointiongelmat: opiskelijakortti, jota tarvitaan päivittäin ruokailun maksamiseen, ei löytynyt natiivisti, mikä aiheutti viivästyksiä kassoilla.
• Personoinnin puute: käyttöliittymä oli ylikuormitettu toissijaisella tiedolla, kun taas kysytyimmät tiedot puuttuivat aloitusnäkymästä.
• Kalenterin näyttöongelmat: lukujärjestystä oli hankala käyttää, sillä teksti ”hyppi” eri riveille tehden lukemisesta vaikeaa.

Ratkaisujen toteutus: rakenne ja visuaalinen hierarkia

Suunnitteluvaiheessa toteutettiin käyttäjäpolkujen (User Flows) täydellinen uudelleensuunnittelu sekä käyttöliittymän visuaalinen päivitys (Kuva 2).

Kuva 2. Uusi käyttöliittymä tarjoaa selkeän informaatiohierarkian ja helpottaa tärkeimpien toimintojen käyttöä. (Kuva: Anastasia Gordiyevskaya)

1. Modulaarisuus ja personointi

Staattisten näyttöjen sijaan otettiin käyttöön widget-järjestelmä (Kuva 3). Käyttäjä sai mahdollisuuden räätälöidä näkymänsä itse nostamalla priorisoidut lohkot, kuten kirjastopalvelun tai opintosuoritusten seurannan, ylimmäksi. Uusi typografia ja visuaalisten massojen uudelleenjako mahdollistivat sisällön jäsennellyn esittämisen. Selkeiden korostusten ansiosta käyttöliittymä näyttää puhtaalta myös mainosbannereiden kanssa.

2. Kalenterin päivitys

Lukujärjestyksen näyttöongelmien poistamiseksi kirjasinverkko (grid) suunniteltiin uudelleen, mikä mahdollisti tekstin tasaamisen. Lisäksi esiteltiin Month view (kuukausinäkymä) pitkäaikaisemman opintojen suunnittelun helpottamiseksi.

3. Opiskelijakortin natiivius

Opiskelijakortti siirrettiin välittömän pääsyn alueelle ”kelluvan painikkeen” (FAB) avulla. Tämä varmisti toiminnon natiivin löydettävyyden. QR-koodi on nyt saavutettavissa yhdellä klikkauksella mistä tahansa sovelluksen osasta.

Kuva 3. Widget-järjestelmä mahdollistaa sovelluksen räätälöinnin opiskelijan tarpeiden mukaan. (Kuva: Anastasia Gordiyevskaya)

Yhteenveto

Tämä projekti vahvistaa, että ihmislähtöinen muotoilu on strateginen työkalu liiketoiminnan ja käyttäjien etujen tasapainottamiseen (IDEO 2015). Systeeminen lähestymistapa, liiketoiminta-analyysistä typografian hiomiseen, mahdollisti digitaalisen tuotteen luomisen, joka pysyy kaupallisesti elinkelpoisena ja tarjoaa samalla miellyttävän ympäristön opiskelijan arjen tehtäville.

Lähteet

Brown, T. 2009. Change by Design: How Design Thinking Transforms Organizations and Inspires Innovation. New York: HarperBusiness.

IDEO. 2015. The Field Guide to Human-Centered Design. 1. painos. San Francisco: IDEO.

Kuvat: Anastasia Gordiyevskaya