Jatkuva yhteistyökehittäminen työntekijöiden kanssa: huuhaata vai halpaa hyötyä?
Pienet askeleet yrityksen toiminnan kehittämisessä ovat usein ylenkatsottuja, koska niiden vaikutukset nähdään usein vain marginaalisina. Näihin pieniin asioihin puuttuminen ja ratkaisujen kehittäminen voivat kuitenkin tuoda työntekijälle iloa, terveyttä ja nostaa tehokkuutta hyvinkin pienellä panostuksella. Työntekijöiden kuunteleminen ja rohkaisu kommunikaatioon yrityksen eri osastojen välillä saattaa poikia yllättäviäkin tuloksia työhyvinvoinnin, työntekijöiden sitoutuneisuuden ja tehokkuuden saralla.
Aloitat työpäivän huonojen yöunien jälkeen, kuitenkin motivoituneena. Kasatessasi päivän ensimmäistä tuotetta mutteri jumiutuu puoleen väliin pultin kierrettä. Aikasi räpellettyä lenkkiavaimen kanssa toteat, että eihän se mihinkään liiku. Leikkaamasi yläilmaväli on liian leveä käämipylväiden väliin giljotiinin heiton takia. Ärsytyskäyräsi on nousujohteinen, ja se vaikuttaa jo seuraavienkin päivien työmotivaation.
Jatkuvaa työolojen parantaminen on tarpeen, että työskentely olisi tehokasta ja työtilat palvelisivat tehtävää työtä ja työn tekijää. Usein ongelmia kuitenkin tuottaa kommunikaatio tuotannon, suunnittelun ja työnjohdon välillä. Ongelmia ei voida ratkaista eikä työtä kehittää, jos asioista ei tiedetä, niihin ei reagoida tai osastojen välillä on kehitystä estävää kitkaa.
Käyttäjälähtöisyys ja ergonomia
Käyttäjälähtöisyys on ajattelutapa, jonka keskiössä on palvelun, tuotteen tai muun asian käyttäjä. Ergonomialla taas tarkoitetaan vuorovaikutuksen sujuvuutta ja miellyttävyyttä käyttäjän ja palvelun, työkalun tai muun asian välillä.
Jatkuvassa kehittämisessä ongelmat saattavat usein vaikuttaa niin pieniltä isossa kuvassa, että niihin ei viitsitä puuttua. Kuitenkin jokainen pienikin ratkaistu ongelma lisää ergonomiaa ja luottamusta työntekijän ja työnantajan välillä. Tämä taas johtaa sitoutuneeseen ja ammattitaitoa kartuttavaan työntekijään.
Työjohdolla on ratkaiseva merkitys ongelmakohtien esiin tuomisessa
Mistä työympäristön kehityskohteet sitten löytyvät? Työjohdolla on ratkaiseva merkitys, että ongelmakohdat tuodaan esille. Lähiesihenkilöt toimivat tuotannossa työntekijöiden tukena ja näkevät työnteon arjen. Suurin osa relevantista tiedosta löytyy tuotannon rautaisilta ammattilaisilta ns. hiljaisena tietona.
Tässä opinnäytetyössä tuotannolta kerättiin tietoa matalan kynnyksen palautelaatikolla. Palautelaatikon saatekirjeessä painotettiin, että mikään ongelma, kehityskohde tai tuntemus ei ole liian pieni tai raaka jaettavaksi. Palautetta tuli muun muassa, että ”Pinkkaria saa aina olla etsimässä”. Humorististakin palautetta saatiin, kuten ”fakken bullshieeet”. Tällaisetkin palautteet viestivät omalta osaltaan työpaikalla esiintyvistä asenteista. Palautteita laatikkoon tulikin odotettua enemmän, noin kolmekymmentä.
Yhteistyökehittämisen voima tuotannossa
Palautteista seulottiin joukko käytännöllisiä kehitysehdotuksia, jotka tähtäävät sekä työsuoritteen ergonomian, että työn mielekkyyden parantamiseen. Esimerkiksi työkalujen ja työpisteiden muotoilu käyttäjäystävällisemmäksi osoittautui mahdolliseksi pienilläkin toimenpiteillä. Työkaluista kehitettiin T-väännin, oikosulkurauta ja siipihylsy helpottamaan pajalla tehtäviä kokoonpanotöitä. Työympäristöä parannettiin ehdotuksilla työskentelykorkeuden säätämisellä eri pituisille työntekijöille, paineilman tuloletkun uusimisella ja ilmaväligiljotiinin käytön ohjeistuksilla. Työkäytäntöjä parannettiin muun muassa uudella pinoamistrukkiparkkeerauksella. Myös tuotannon ja toimihenkilöiden kommunikaatiota vahvistettiin.
Voidaankin siis todeta, että työntekijöiden kokemuksen ja palautteen huomioiminen edistää työtyytyväisyyttä ja tehokkuutta, mikä puolestaan palvelee yrityksen tavoitteita laajemminkin tuotannon tehostumisella. Työtyytyväisyys, ergonomia ja tehokkuus eivät siis ole toisensa poissulkevia tavoitteita, vaan niitä voidaan edistää rinnakkain käyttäjälähtöisellä suunnittelulla.
Opinnäytetyö Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013548