• Käyttäjälähtöisyys
• Käyttökokemus
• Mekaniikka
• Suunnittelu

Tuotekehitystyö suuntautuu jatkuvasti kohti käyttäjälähtöisempää ajatusmaailmaa.
Etenkin kuluttajille tarkoitetuissa tuotteissa ei riitä, että tuote toimii, vaan sen tulee myös näyttää ja tuntua oikeanlaiselta.

Mekaanisten vaatimusten yhdistäminen käyttökokemuksen kanssa

Tähän ajoittain haastavaankin tehtävään toimii erinomaisena esimerkkinä Ai2Ai Oy:n kehittämä interaktiivinen sensorilaite Pall0. Kyseinen ”käsikonsoli” on tarkoitettu niin peli-, terveys-, kuin vaikkapa opetuskäyttöönkin avoimeksi pohjaksi sovelluskehittäjille, ja on pullollaan hienovaraista teknikkaa, josta osa ulottuu Pall0:n pinnalle asti. Tämä koneen ja ihmisen kohtaamisalue on erittäin mielenkiintoinen paikka artikkelin kysymyksemme kannalta.

Insinööriltä vaaditaan sekä laajaa tietämystä olemassaolevista ratkaisuista,
että luovuutta yhdistää ne toimivaksi kokonaisuudeksi.

Aivan aluksi suunnittelijan tulee listata kaikki vaatimukset niin mekaanisesta kuin käyttökokemuksenkin näkökulmasta. Näin saadaan kattava kokonaiskuva siitä, mitä vastaan on mahdollisesti tulossa, ja voidaan jo kiinnittää huomiota mahdollisiin tuleviin ongelmakohtiin. Tämän jälkeen listatut ominaisuudet tulee sovittaa yhteen mahdollisimman sulavasti. Kyseinen vaihe on erittäin kriittinen ja insinööriltä vaaditaan sekä laajaa tietämystä olemassaolevista ratkaisuista, että luovuutta yhdistää ne toimivaksi kokonaisuudeksi omassa toimeksiannossaan. Joskus voi käydä niinkin, että maaliin päästäkseen tulee jopa keksiä kokonaan uusi ratkaisu tai toiminto.

Esimerkkinä: Pall0:n nappien mekaniikka

Tällainen mekaniikan ja käyttötuntuman yhteensulautuma tapahtui erityisesti esimerkiksi Pall0:n kymmenen painonapin sunnittelussa. (Kuvassa valaistut tasopinnat.) Toimeksianto oli selkeä. Painonappien ollessa kapasitiivisia, ne tarvitsivat erikseen painopalautteen antavan mekaniikan. Tämä on käyttökokemuksen kannalta tärkeää, sillä ihminen luonnostaan odottaa jonkin ”napsahtavan” painaessaan mitä tahansa nappia. Jos napsahdusta ei tapahdu, käyttäjä voi esimerkiksi jäädä epätietoiseksi siitä, onko hän painanut nappia oikein.

Napeille tulevan mekaniikan kannalta tila oli kuitenkin hyvin rajoitettu, ja valmistuksen helppouden kannalta ratkaisu tuli puolestaan toteuttaa pelkästä silikonista, josta Pall0:n kuori on muutenkin tehty. Perusteellisella harkinnalla, tietojen etsimisellä ja ripauksella ”insinöörin vaistoa” ratkaisuksi löytyi kumikartiomalli, joka sen jälkeen muokattiin Pall0:n mittoihin sopivaksi.

Prototypoinnin tärkeys

Kumikartionapit olivat Pall0:n mittakaavassa kuitenkin hyvin leveät ja matalat, joten niiden toimivuus tuli ehdottomasti testata ennen ratkaisun hyväksymistä toimivaksi. Vastaan tuli uusi käyttökokemus-aspektin mekaniikkasuunnitteluun tuoma tekijä: nappeja ei voida kokeilla tietokoneella, kuten lähes kaikkia muita ominaisuuksia lujuuslaskennasta komponenttien liikeratoihin. Ainoa oikea lähestymistapa sopivalta vaikuttavan nappimallin synnyttyä, oli tehdä oikean elämän protyyppi, jotta saataisiin jonkinlaista informaatiota, miltä painallus tuntuu ja mihin suuntaan mekaniikkaa tulisi tarvittaessa muokata. Tuli ilmi, että napin mittoja todellakin piti muokata, ja ilman protyyppiä tämä olisi jäänyt täysin huomaamatta. Nyt fyysisen mallin ansiosta oli helppo arvioida, millainen napin paranneltu versio tulisi olemaan.

Ihmisen käyttökokemuksiin liittyy paljon lähes alitajuisia olettamuksia, jotka tulee tulee kartoittaa tarkasti.

Miksi kaikki tämä vaiva?

Tuotekehitystyötä voidaan hyvin verrata evoluution kehitykseen. Heikot ja perustelemattomat ratkaisut niin mekaanisesti, kuin käyttöteknisestikin putoavat parempien kyydistä ja vaikuttavat dramaattisesti tuotteen tulevaisuuteen. Ihmisen käyttökokemuksiin liittyy paljon lähes alitajuisia olettamuksia, jotka tulee kartoittaa tarkasti. Pall0:ssa silikonikuoren muita käyttökokemuksen kannalta tutkittuja aiheita olivat esimerkiksi sen sisäpuolelle tulevan kennorakenteen koostumus ja Pall0:n puristuksen mittaus. Kennorakenne vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon Pall0 puristuu kädessä, mutta myös siihen, miten se kestää osumia. Pieni virhe näiden aspektien tasapainossa johtaa nopeasti käyttäjän mielenkiinnon lopahtamiseen tai jopa laitteen rikkoutumiseen.

Käyttäjälähtöinen ajattelu on tullut tuotekehitykseen jäädäkseen. Se mukana tuomillaan vaatimuksilla lisää suunnittelun haasteita ja huolellisen insinöörityön merkitystä.

Lähteet:

• Opinnäytetyö, ”Käyttäjän vuorovaikutus Pall0:n kanssa”, Väinö Vartiainen, 2022, Turun ammattikorkeakoulu.
• Kumikartionappi, ”Rubber domes”, viitattu 6.6.2022:
  https://telcontar.net/KBK/tech/rubber_domes