Löytyykö ohutlevytuotteen valmistuksesta parantamisen varaa?
Lähtötilanteessa työn toimeksiantaja kertoi tutkittavan ohutlevykappaleen valmistuksessa olevan haasteita. Kappaleita tehdään harvoin ja pieniä määriä. Työvaiheisiin kuluvaa aikaa, työohjeita, työmenetelmiä ja niiden tehokkuutta tulee tarkastella. Tavoitteena oli löytää tehostamismahdollisuuksia työvaiheisiin työntutkimuksen avulla.
Työntutkimuksen tavoitteena on parantunut tuottavuus, työhyvinvointi ja kannattavuus tehokkailla, taloudellisilla ja turvallisilla työmenetelmillä ja työolosuhteilla (Ahokas ym. 2011, 4). Opinnäytetyön kohteena oli ohutlevytuotteen valmistus Stera Technologies Oy:n Kaarinan tuotantolaitoksessa, johon oli muutettu alkuvuodesta 2024. Valmistusvaiheiden arvioimiseksi tehtiin työntutkimus ja sen pohjalta laadittiin kehitysehdotukset valmistuksen tehostamiseksi.
Tuotannon layout ja työpisteiden työjärjestys uusissa toimitiloissa
Tuotteen levyaihio leikataan levytyökeskuksella ja se kuljetetaan ensin trukilla puolivalmistevarastoon särmäyspisteen läheisyyteen. Sen jälkeisiä työvaiheita ovat pemmaus ja pursotus, joiden välillä tuote siirretään puolivalmistevarastoon. Viimeisenä työvaiheena on kokoonpano. Kokoonpanovaiheen jälkeen tuote siirretään bufferivarastoon, josta se toimitetaan asiakkaalle.
Mitä työntutkimuksessa opittiin ja mitä havaittiin?
Työntutkimuksen tuloksena saatiin 50 kappaleen tuotantoerän käsittelyyn neljässä eri työvaiheessa käytetty aika ja siitä laskettuna saatiin selville kussakin työvaiheessa yhden kappaleen käsittelyyn käytetty aika. Lopputuloksena syntyi raportti työvaiheiden ajankäytöstä ja kehitysehdotukset työvaiheiden kehittämiseksi.
Ajankäyttö jakautui viiteen aikalajiin: jalostava-aika, valmisteluaika, apuaika, häiriöaika ja ylimääräinen taukoaika. Jalostavaa eli tuottavaa aikaa eri työvaiheissa oli 40–58 %. Muu aika oli tuottamatonta aikaa. Tulos vastaa keskimääräistä henkilöiden ajankäytön tehokkuutta (49 %) suomalaisessa teollisuudessa (Laine n.d., 14).
Kehitettävää jatkossa
- Erityisesti särmäysvaiheessa tehtävän jäykisteen vaikutus ajankäyttöön eri työvaiheissa oli merkittävä. Jäykisteen poisjättämisen mahdollisuutta ehdotetaan selvitettäväksi. Lisäksi särmäysvaiheessa monien teräpalojen käyttö vie runsaasti aikaa. Teräpaloja koneistamalla niiden määrää voidaan vähentää.
- Pemmausvaiheessa puolestaan paineilman katkeaminen tai automaattisyötön tukkiutuminen aiheuttavat häiriöitä ja näiden aiheuttaja tulisi poistaa.
- Robottisolun kuljettimen käytössä pursotusvaiheessa oli haasteita ja tähän tarvitaan tehokkaampi menetelmä.
- Kokoonpanovaiheessa aiemmin särmäyksessä tehtävä jäykiste aiheuttaa osien yhteensopimattomuutta ja hidastaa kokoonpanoa. Jäykisteen poisjättämisen mahdollisuutta pitää tutkia.
- Työohjeiden päivityksessä ja työntekijöiden kehitysideoiden huomioimisessa on hyödyntämätöntä kehityspotentiaalia.
Lähteet
Ranne, M. 2025. Ohutlevytuotteen valmistuksen tehokkuuden parantaminen – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Ahokas, P.; Tiihonen, J.; Neuvonen, J. & Suikki, M. 2011. Työntutkimuksen käsitteitä, menettelytapoja ja käyttökohteita. Teknologiateollisuus ry. Viitattu 9.6.2025 https://teknologiainfo.net/sites/teknologiainfo.net/files/download/Tyontutkimuksen_kasitteita_ebook.pdf
Laine, J. n.d. Ohjeita ja neuvoja työntutkimuksen tekoa varten. Palkkataito Oy. Viitattu 12.6.2025 https://www.palkkataito.fi/wp-content/uploads/2017/08/ohjeita-ja-neuvoja-tyontutkimuksen-tekoa-varten.pdf
Artikkelikuva: Unsplash+, Getty Images