Oppimisympäristön kunnossapitojärjestelmä
Puutteellinen kunnossapitojärjestelmä käy kalliiksi ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Samalla tavalla kuin ihmisen kuuluu pitää kehostaan huolta välttääkseen sairauksia, kuuluu myös laitteista pitää huolta välttääkseen laiterikkoja. Laiterikko voi aiheuttaa erittäinkin suuria kustannuksia tai pahimmassa tapaukessa kuolemia. Tämä tekee kunnollisesta kunnossapitojärjestelmästä välttämättömän.
Opinnäytetyössä kehitettiin Quad Tech Turku (QTT) oppimisympäristölle standardeja noudattava kunnossapitojärjestelmä. Tässä käytetään muun muassa:
- PSK 6800 standardi eli laitteiden kriittisyysluokittelu
- RCM (Reliability Centered Maintenance) eli luotettavuuskeskeistä kunnossapitoa
- Lean six sigma eli prosessilähtöinen laadun- ja tehokkuudenhallintamenetelmä
PSK 6800 pohjalla kehitettiin kysely laitteiden vastuuhenkilöille, jotka täyttivät taulukon valmiiksi annetuilla arvoilla ja laskentakaavalla määriteltiin näiden laitteiden kriittisyysarvot. PSK 6800 laskentakaavaa muunneltiin oppimisympäristöön sopivaksi painottaen turvallisuutta. Arvioinnin jälkeen laitteet luokiteltiin A,B tai C luokkiin
- A-luokka eli kriittiset laitteet = Vaativat päivittäistä autonomista kunnossapitoa ja tarkat, visuaaliset huolto-ohjeet (OPL). Käyttäjän on suoritettava tarkistuslistan mukaiset toimenpiteet ennen laitteen käyttöä varmistaakseen työturvallisuuden ja toimivuuden.
- B-luokka eli tärkeät laitteet = Vaativat säännöllistä, vähintään viikoittaista ennakkohuoltoa ja tarkistuksia. Näiden laitteiden kohdalla keskitytään estämään vikaantumiset, jotka voisivat haitata tehtaan toimintaa pidemmällä aikavälillä.
- C-luokka eli peruslaitteet = Kunnossapito perustuu perusylläpitoon ja korjaavaan huoltoon. Laitteille suoritetaan puhdistusta ja voitelua tarvittaessa, ja laajempia huoltotoimenpiteitä tehdään vikatilanteiden yhteydessä.
A-kriittisyysluokan laitteille RCM-analyysi
Laitteille, jotka määriteltiin A-kriittisyysluokaan kyselyssä tehtiin RCM-analyysi. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteen vastuuhenkilö vastaa seitsemään kysymykseen joiden perusteella riskiprofiili ja huoltotarve määritellään.
- Mitä laitteen pitää tehdä ja millä suorituskyvyllä?
- Millä kaikilla tavoilla laite voi epäonnistua tehtävässään?
- Mikä tarkalleen aiheuttaa kunkin vian?
- Mitä konkreettisesti tapahtuu, kun laite vikaantuu?
- Miksi tällä vialla on väliä eli vaarantaako se turvallisuuden, ympäristön, tuotannon vai lompakon?
- Millä huolloilla tai tarkistuksilla tämä vika voidaan ennustaa tai estää etukäteen?
- Mitä tehdään, jos järkevää ennakoivaa huoltoa ei löydy (esim. muutetaanko koneen rakennetta vai ajetaanko se suoraan vikaan asti)?
Näiden kysymysten vastausten perusteella vastuuhenkilöt pystyvät laatimaan laitekohtaiset ohjeet.
Kehitysehdotukset
A-kriittisyysluokan analyysit voisivat tehdä vastuuhenkilöiden kanssa opiskelijat, joilla ei ole vielä kovin vahvaa taustaa tekniikan alalta. Opiskelijat osaisivat kysyä niin sanotusti hyviä tyhmiä kysymyksiä. Ohjeiden tulee olla niin selkeät, että ihminen, jolle tekniikan sanasto on vierasta, pystyisi toimimaan turvallisesti ohjeiden avulla.
QTT:n laitteille tulee tehdä digitaaliset tarkistuslistat. Tämän voitaisiin toteuttaa joko Turku AMK innovaatioprojektina tai opinnäytetyönä. Tämä edesauttaa vastuuhenkilöiden perehdyttämistä ja sitoutumista uuteen järjestelmään.
Kriittisyysluokittelun ja kehitysehdotusten lopullinen jalkauttaminen QTT:n arkeen tapahtuu viemällä kaikki kerätyt tiedot kunnossapidon CMMS hallintajärjestelmään. Järjestelmän avulla vastuuhenkilöt saisivat muistuksia huoltotöistä, pystyvät seuraamaan laitteen huoltohistoriaa ja varaosatilannetta.
Johtopäätökset
Opinnäytetyössä kehitettiin Quad Tech Turku oppimisympäristölle toimiva kunnossapitojärjestelmä. PSK 6800 pohjalta tehty kriittisyysluokittelu antaa selkeän tavan priorisoida laitteiden huoltoa ja kunnossapitoa. Turvallisuutta painotettiin tavanomaista vahvemmin oppimisympäristön luonteen takia. RCM-analyysin avulla A-luokan laitteille saatiin systemaattinen tapa tunnistaa vikamekanismit ja suunnitella ennakkohuolto. Järjestelmän todellinen hyöty realisoituu kuitenkin vasta kun se on otettu käyttöön. Digitaaliset tarkistuslistat, vastuuhenkilöiden osallistaminen sekä tietojen vieminen CMMS-järjestelmään ovat seuraavat askeleet, jotta kunnossapito siirtyy osaksi QTT:n arkea. Hyvä kunnossapitojärjestelmä ei ole pelkästään kustannuskysymys vaan myös turvallisuuskysymys. Tämä opinnäytetyö luo pohjan QTT:n kunnossapitotoiminnan kehittämiselle.
Lähteet
Ylinen, M. 2026. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-toimisto-konttori-tyohuone-3769162/