• data
• mittausjärjestelmä
• testausprosessi

Teollisessa testausympäristössä datan kerääminen ja sen hallinta muodostavat merkittävän osan testausprosessista. Esimerkiksi Vahteruksen testikeskuksessa käytettävä SCADA-järjestelmä ja siitä saatava data on keskeinen osa tuotteiden kehitystä sekä suunnittelua.

Suurien datamäärien tehokas hallinta ja hyödyntäminen ei ole yksiselitteistä. Tyypillisiä haasteita ovat tallennusmuodot, historiatietojen käsittely sekä eri järjestelmien välinen integraatio. Haasteiden suuruus ja vaikuttavuus on suoraan riippuvainen mittauksien laajuudesta sekä järjestelmän toimivuudesta.

Suurimmat haasteet

Yksi keskeisimmistä haasteista on mittausdatan tallennuksen ja muodon suunnittelu. Jos tietoa ei nimetä loogisesti tai standardoidulla tavalla, sen hyödyntäminen jälkikäteen analysoinnissa vaikeutuu merkittävästi. Esimerkiksi anturit, joiden nimet eivät kerro selkeästi, mitä ne mittaavat tai missä ne sijaitsevat, voivat johtaa virhetulkintoihin tai väärään tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Tallennettavan datan muoto on myös ratkaiseva. Raakadata voi olla tietyissä tapauksissa arvokasta, mutta usein se vaatii käsittelyä ennen kuin siitä voi tehdä johtopäätöksiä.

Toinen merkittävä haaste on testausjärjestelmän ja muiden tietojärjestelmien yhteensopivuus. Jos dataa joudutaan siirtämään manuaalisesti järjestelmästä toiseen, se ei ainoastaan hidasta prosessia, vaan lisää myös huomattavasti virheen mahdollisuutta. Automatisoitu datansiirto ja jopa jonkinlainen käsittely vähentävät manuaalisen työn tarvetta, säästävät aikaa ja parantavat tiedon luotettavuutta. Lisäksi historiatietojen tallentaminen ja analysointi vaatii järjestelmältä tehokasta tiedonhallintaa, sillä pelkkä reaaliaikainen näkymä ei riitä syvälliseen analyysiin ja pitkien testien seuraamiseen.

Kehittämisen tärkeys

Testausdatan keräämisessä ja hallinnassa onnistuminen vaatii järjestelmällistä suunnittelua useilla osa-alueilla. ilman huolellista rakenteellista suunnittelua suuri määrä mittausdataa voi muuttua sekavaksi ja vaikeasti hyödynnettäväksi. Erityisesti seuraavat osa-alueet korostuvat:

• Datarakenteen suunnittelu ja hallinta:
  • Mittaustulosten looginen ja selkeä rakenne mahdollistaa tehokkaan tiedonkeruun, tallennuksen ja jälkikäsittelyn.
• Nimeämiskäytäntöjen standardointi:
  • Johdonmukaiset ja selkeästi määritellyt nimitykset mittauspisteille ja muuttujille nopeuttavat tiedon käsittelyä ja vähentävät virheiden mahdollisuutta.
• Järjestelmäintegraation huolellinen suunnittelu:
  • Kun eri järjestelmät, kuten logiikat, SCADA ja datan analysointiohjelmistot, toimivat saumattomasti yhdessä, manuaalinen työ vähenee ja datan laatu paranee.

Näiden tekijöiden kehittäminen parantaa merkittävästi testausprosessin tehokkuutta. Vaikka nykyiset SCADA-järjestelmät tarjoavat vankan perustan datankeruulle, on niiden kehittäminen välttämätöntä, jotta datasta saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti tuotekehityksen käyttöön.

Lähteet

Laine O. 2025. Testikeskuksen mittausjärjestelmän kehittäminen, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö