Turvallinen ulkovarasto syntyy selkeästä layoutista
Konepajan ulkovarasto on osa päivittäistä tuotantoa, ei pelkkä tavaroiden säilytyspaikka. Kun varastossa käsitellään keskenään erilaisia materiaaleja, jätteitä ja riskikohteita, layout vaikuttaa suoraan työn sujuvuuteen, turvallisuuteen ja materiaalien hallintaan.
Varastossa pitää olla muutakin kuin tilaa
Konepajaympäristössä varasto voi näyttää toimivalta, jos kaikki materiaalit mahtuvat sinne. Käytännössä pelkkä tila ei kuitenkaan riitä. Varastossa pitää pystyä liikkumaan turvallisesti, materiaalit pitää löytää helposti ja riskimateriaalit on erotettava muusta varastoinnista.
Opinnäytetyössäni tarkastelin Quad Tech Turun ulkovarastoa, jossa säilytettiin muun muassa pitkiä metalliraaka-aineita, kaasupattereita, yksittäisiä kaasupulloja, jäteastioita, nestetynnyreitä, sähköjohtoja, eurolavoja, projektilähetyksiä, akkukonttia ja alumiinijauhejätettä.
Työn lähtökohtana oli tarve suunnitella varastoon selkeämpi ja turvallisempi layout. Nykytilanteen ongelmana ei ollut vain tavaran määrä, vaan erityisesti se, että kaikille materiaaleille ei ollut riittävän selkeästi määriteltyä paikkaa. Tämä voi vaikeuttaa trukkiliikennettä, jätehuoltoa ja vaarallisten materiaalien käsittelyä.
Trukkiliikenne tarvitsee ennakoitavat reitit
Varastossa liikutaan sähkötrukilla ja pumppukärryillä. Tämän vuoksi kulkureittien pitää olla riittävän leveät ja helposti hahmotettavat. Jos eurolavoja, projektilähetyksiä tai tynnyreitä sijoitetaan tilapäisesti kulkureiteille, trukin kuljettaja joutuu väistämään esteitä ja arvioimaan tilanteen joka kerta uudelleen.
Suunnittelussa varaston keskialue pyrittiin pitämään mahdollisimman avoimena. Tavoitteena oli, että trukilla pääsee liikkumaan ilman tarpeetonta peruuttamista tai ahtaita käännöksiä. Projektilähetyksille osoitettiin oma rajattu alue, jonka ympärille jätettiin noin 3,5 metrin vapaa tila trukkiliikennettä varten.
Tämä tekee varaston käytöstä ennakoitavampaa. Kun projektilähetyksille on oma paikka, ne eivät leviä kulkureiteille tai hyllyjen eteen.
3D-malli auttoi hahmottamaan kokonaisuuden
Varasto mallinnettiin Siemens NX -ohjelmistolla. 3D-mallin avulla voitiin tarkastella, miten hyllyt, jäteastiat, kaasupatterit, tynnyrialue, alumiinijauhejätteen suojakontti, akkukontti ja projektilähetysalue sijoittuvat toisiinsa nähden.
Mallinnuksen avulla pystyttiin arvioimaan, jääkö trukille riittävästi tilaa, ovatko jäteastiat saavutettavissa ja ovatko riskimateriaalit riittävän erillään muista materiaaleista. Malli teki myös varaston sijoittelusta havainnollisen, koska eri materiaaliryhmät voitiin merkitä väreillä.
Pitkät materiaalit sijoitettiin hyllyihin käyttötavan mukaan
Varastossa säilytetään putkia, profiileja ja tankoja. Ne vaativat selkeän hyllyratkaisun, koska materiaalit voivat olla pitkiä, painavia ja hankalia käsitellä. Erityisesti pyöreät putket ja tangot voivat vieriä, jos niitä ei tueta oikein.
Suunnitelmassa putket ja tangot sijoitettiin alemmille hyllytasoille, koska niitä on turvallisempaa käsitellä matalammalta. Profiilit voidaan sijoittaa ylemmälle tasolle, kunhan hyllypaikat ovat selkeästi merkittyjä ja materiaalit pysyvät hallinnassa.
Hyllyjen eteen suunniteltiin lattiaan pultattavia törmäyssuojia. Niiden tarkoituksena on estää trukkia osumasta hyllyjen jalkoihin ja vähentää rakenteiden vaurioitumisen riskiä.
Jätehuolto keskitettiin selkeäksi lajittelupisteeksi
Yksi työn keskeinen osa oli jätehuollon ja tuotannon sivuvirtojen selkeyttäminen. Varastoon sijoitettiin omat astiat muoville, pahville, polttokelpoiselle jätteelle, paperille ja ongelmajätteelle.
Jäteastiat sijoitettiin kahden hyllyn alle. Ratkaisu säästää lattiatilaa, mutta toimii vain, jos astiat ovat helposti käytettävissä ja selkeästi merkittyjä. Kun jokaisella jätelajilla on oma tunnistettava paikkansa, lajitteluvirheiden riski pienenee.
Nestetynnyreille osoitettiin oma alue, jossa mahdolliset vuodot voidaan hallita. Tynnyreissä säilytetään esimerkiksi jäteöljyä, kirkasta jäteöljyä ja uutta leikkuunestettä, joten niiden sisältömerkinnät ovat tärkeä osa turvallista varastointia.
Riskimateriaalit erotettiin muusta varastoinnista
Alumiinijauhejäte sijoitettiin neljän tynnyrin kannelliseen terässuojalaatikkoon. Alumiinijauhe on hienojakoista materiaalia, jonka varastoinnissa on huomioitava palo- ja pölyräjähdysriski. Tämän vuoksi se sijoitettiin erilleen palavista materiaaleista, öljytynnyreistä, happipatterista ja akkukontista.
Varastossa säilytetään myös argon-, typpi- ja happipattereita sekä yksittäisiä kaasupulloja. Argon ja typpi ovat inerttejä kaasuja, joiden keskeinen riski liittyy hapen syrjäytymiseen. Happi taas voi voimistaa palamista, joten happipatteri sijoitettiin erilleen palavista ja öljyisistä materiaaleista.
Yksittäisille kaasupulloille suunniteltiin oma teline, jossa pullot pysyvät pystyasennossa ja kiinnitettyinä. Teline helpottaa myös pullojen hallintaa, koska täydet, tyhjät ja käytössä olevat pullot voidaan erottaa toisistaan.
Lopputuloksena selkeämpi ja turvallisempi varasto
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehitetty varastolayout, jossa eri materiaaliryhmille osoitettiin omat paikkansa. Ratkaisussa varaston keskialue jää avoimemmaksi trukkiliikenteelle, jätejakeet sijoitetaan selkeälle alueelle ja riskimateriaalit erotetaan muusta varastoinnista.
Uusi layout ei poista kaikkia varastointiin liittyviä riskejä, mutta se tekee riskit helpommin tunnistettaviksi ja hallittaviksi. Kun materiaalipaikat, kulkureitit, jätealueet, kaasupatterit, tynnyrit ja alumiinijauhejätteen suojakontti on sijoitettu suunnitelmallisesti, varasto palvelee paremmin sekä tuotannon tarpeita että työturvallisuutta.
Turvallinen varastointi ei synny yhdestä yksittäisestä ratkaisusta. Se muodostuu useista pienistä mutta tärkeistä päätöksistä: selkeistä kulkureiteistä, oikein sijoitetuista materiaaleista, törmäyssuojista, valuma-altaista, varoitusmerkinnöistä ja riskimateriaalien erottelusta.
Varastot ovat tärkeä osa tuotantoympäristöä, joihin kiinnitetään liian vähän huomiota. Niihin viedään tavaraan ”pois silmistä” ja unohdetaan sinne. Hyvin järjestettynä, asianmukaisesti merkittynä QTT:n ulkovaraston uudelleen organisointi parantaa kaikkien tilojen käytettävyyttä ja selkeyttää materiaalien hallintaa.
Lähteet
Sinkkonen, W. 2026. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Linkki Theseukseen lisätään.