• Verkko-oppimateriaali
• verkkokoulutus

Nykyaikainen metsäkone on täynnä tekniikkaa. Koneissa yhdistyy mekaniikka, tietotekniikka, hydrauliikka ja sähkötekniikka. Koneiden kunnossapidon parissa työskenteleviltä vaaditaan siis monenlaista osaamista sekä jatkuvaa uuden oppimista. Voisiko verkkokoulutuksesta olla apua?

Metsäkonevalmistaja Ponsse Oyj:ssä hyödynnetään verkkokoulutusta työntekijöiden sekä sidosryhmien kouluttamiseen. Huolto-organisaation järjestämissä koulutuksissa verkkokoulutusta on lisätty enenevissä määrin, mutta kaikkea koulutusta ei voi, eikä ole järkevä viedä verkkoon. Voisiko kuitenkin sellaisten metsäkoneen toiminnan kannalta keskeisten järjestelmien, kuten hydrauliikka- ja sähköjärjestelmät, koulutuksessa hyödyntää verkkokoulutusta? Näiden järjestelmien koulutuksissa on usein havaittu vaihteleva osaamistaso koulutuksiin osallistuvien asentajien kohdalla, johtuen koulutustaustasta ja työkokemuksesta. Erilaisten lähtötasojen tuomaa haastetta lähikoulutuksissa haluttiin vähentää ja keinona nähtiin verkkokurssit, joiden avulla perusteet järjestelmien toiminnasta voidaan kouluttaa ennen varsinaista lähikoulutusta.

Mitä verkkokoulutus on?

Verkkokoulutus on opetusta, jossa hyödynnetään digitaalisia kanavia ja opetus voi tapahtua joko kokonaan tai osittain verkkoon tukeutuen. Verrattuna perinteiseen lähiopetukseen, verkkokoulutus voi olla huomattavasti joustavampaa, koulutus saattaa olla suoritettavissa milloin tahansa tai vaikka se tapahtuisi tiettyyn aikaan, siihen voi osallistua sijaitsipa osallistujat tai kouluttajat missä tahansa. Verkkokoulutus on usein myös skaalattavissa eri suuruisille koulutusryhmille helposti. (Kotakorpi 2021.)

Kotakorpi (2021) jakaa verkkokoulutuksen kolmeen eri tasoon:

• lähiopetukseen, jota tuetaan verkkokoulutuksella
• monimuoto-opetukseen, jossa painotus on verkko-opetuksessa
• verkossa suoritettavaan itseopiskeluun

Verkossa suoritettavat itseopiskelukurssit voivat olla niin sanottuja Massive Open Online Course eli MOOC-kursseja. MOOC-kurssit ovat nimensä mukaisesti suurille massoille avoimia kursseja (Kallio ym. 2018, 31). Edellä mainitun jaottelun lisäksi verkkokoulutus voidaan jakaa myös synkroniseen sekä asynkroniseen. Synkroninen verkkokoulutus tapahtuu tietyssä ajassa ja vaatii kouluttajan ja koulutettavien osallistumisen koulutukseen reaaliajassa. Asynkroninen verkkokoulutus taas tapahtuu ajasta riippumatta ja osallistujat voivat suorittaa opintoja silloin kuin haluavat (Kotakorpi 2021).

Verkkokoulutuksen suunnittelu

Verkkokoulutuksen suunnittelussa pätevät osin samat lainalaisuudet kuin minkä tahansa koulutuksen suunnittelussa. Se, miten ihminen oppii ei muutu, kun koulutus siirretään kasvokkain tapahtuvasta koulutuksesta verkkoon, mutta verkkokoulutuksessa saatetaan menettää joitain lähikoulutuksessa tapahtuvia oppimista tukevia elementtejä, kuten vuorovaikutus. Oppiminen vaatii motivaatiota, joka voi olla sisäsyntyistä, kuten halu oppia tai ulkoista, kuten palkkion tai kannusteen saavuttaminen. Oppimista tapahtuu eri aisteja hyödyntävien oppimiskanavien kautta. Näitä oppimiskanavia ovat näkemällä oppiminen, kuulemalla oppiminen sekä tekemällä oppiminen. Yleensä pystymme hyödyntämään useampaa oppimiskanavaa ja hyvä koulutus tarjoaakin saman tiedon useampien oppimiskanavien kautta (Hietala ym 2023, 11–16.)

Koulutuksen suunnittelu alkaa koulutustarpeen tunnistamisesta tietylle kohdeyleisölle ja verkkokoulutuksen suunnittelu voi seurata esimerkiksi seuraavaa kaavaa (Perämäki 2022):

• tunnista koulutustarve
• määritä kohdeyleisö
• aseta tavoitteet
• päätä koulutustapa
• luo käsikirjoitus
• sisällytä aktiviteetit
• elävöitä medialla
• testaa ja tarkasta.

Koulutuksen suunnittelu on hyvä aloittaa oppimistavoitteiden asettelusta. Oppimistavoitteet ohjaavat tulevan koulutuksen suuntaa ja syvyyttä, eli mitä korkeammat tavoitteet asetetaan, sitä enemmän aikaa ja opetusta tavoitteiden saavuttaminen tulee vaatimaan. Oppimistavoitteet sekä niiden merkityksellisyys, miksi jokin asia pitää osata, on hyvä selventää oppijoille ja näin auttaa koulutukseen motivoitumisessa. Oppimistavoitteiden asettelussa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Yksi keino asettaa oppimistavoitteet on niin kutsuttu Bloomin taksonomia, joka on kuusiportainen asteikko. Bloomin taksonomian jokaista porrasta kuvataan sanalla, kuten esimerkiksi muistaa, ymmärtää tai soveltaa. Kun Bloomin taksonomiassa edetään portaalta toiselle, tason saavuttamiseksi vaadittava aika kasvaa ja opetettavien asioiden määrä vähenee. Toisin sanoen ihminen kykenee muistamaan monia asioita suhteellisen nopeasti, mutta soveltamaan vain pientä määrää niistä – tiedon syventäminen vie oman aikansa. (Huhtanen 2019, 3; Hietala ym. 2023, 19–40.)

Oppimistavoitteiden asettelun jälkeen pitää tunnistaa koulutettavasta aiheesta se ydinaines, jonka oppiminen tuottaa suurimman muutoksen osaamiseen ja jonka avulla oppimistavoitteisiin päästään. Jos tätä ydinainesanalyysia ei tehdä, on vaarana, että koulutukseen sisällytetään liikaa tai liian vähän hyviä asioita ja näin oppiminen jää helposti pinnalliseksi. Oppiminen vaatii aktiivisuutta, tapahtuipa se missä tahansa. Verkkokoulutuksessa aktiivisuuteen pitää ohjata esimerkiksi erilaisten tehtävien sekä vaihtelevien formaattien käytöllä. Erilaisten formaattien käytöllä voidaan myös tukea eri oppimiskanavien kautta tapahtuvaa oppimista. Siinä, missä toiselle toimii teksti, toiselle videot voivat olla parempi keino oppia. Verkkokoulutuksen suunnittelussa tulee huomioida, että ihmisen keskittymiskyky on rajallinen ja verkkokoulutus tulisikin pätkiä sopivan mittaisiksi jaksoiksi. Koulutukseen on hyvä sisällyttää motivointi, joka voi tapahtua esimerkiksi perustelemalla, miksi kurssin tavoitteet on asetettu tietylle tasolle ja mitkä ovat ne hyödyt, joita koulutuksesta saa. Verkkokoulutuksessa voidaan mahdollistaa sosiaalinen vuorovaikutus, esimerkiksi keskustelualueen tai ryhmätöiden muodossa.

Sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmien verkkokoulutus metsäkoneasentajille

Sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmien osalta edellä kirjoitettua haastetta vaihtelevista lähtötasoista lähdettiin siis ratkaisemaan verkkokoulutuksella. Kummastakin järjestelmästä luotiin verkkokurssit, jotka toimivat ennakkomateriaalina ennen varsinaista lähikoulutusta. Näillä verkkokursseilla keskitytään perusteisiin, joiden osaamisella mahdollistetaan järjestelmien toiminnan syvempi ymmärtäminen. Verkkokurssit luotiin ensin englanniksi, mutta molemmat kurssit ovat tarjolla myös suomeksi sekä hydrauliikan kurssi myös espanjaksi.

Verkkokurssien sisältö on jaoteltu aihealueittain lyhyempiin moduuleihin, jolloin kurssin voi suorittaa myös osissa, kokonaisuudessaan yhden kurssin suorittaminen ei kuitenkaan vie kuin tunteja. Kummallakin kurssilla jokainen moduuli sisältää varsinaisen tietopohjan laajentamisen, sekä joitakin kysymyksiä tai tehtäviä juuri opitusta aiheesta. Kurssien lopussa on myös laajempi testi, joka sisältää kysymyksiä ja tehtäviä koko kurssin sisällöstä.

Verkkokursseille ei lisätty sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistavaa keskustelualuetta tai ryhmätöitä, sillä verkkokurssit toimivat ennakkomateriaalina varsinaiselle lähikoulutukselle, jossa vuorovaikutusta muiden kurssilaisten kanssa tapahtuu. Vuorovaikutuksen lisäämiseen ei kannustanut myöskään verkkokurssien suorittamiseen vaadittava suhteellisen lyhyt aika. Jos lähikoulutukseen on tulossa henkilöitä, jotka työskentelevät samassa toimipisteessä, voidaan vuorovaikutusta verkkokurssin suorittamisen aikana lisätä esimerkiksi järjestämällä oppijoille aikaa suorittaa verkkokurssi samanaikaisesti siten, että he pystyvät tukemaan toisiaan oppimisessa.

Kummankin kurssin oppimistavoitteet asetettiin Bloomin taksonomian kahden alimman portaan avulla. Sähköjärjestelmien osalta oppimistavoitteet ovat seuraavat:

• Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää:
  • Sähkötekniikan yleisimmät suureet ja laskelmat
  • Eri komponenttien symbolit sähkökaaviossa
  • Kuinka Ponssen sähkökaavioita luetaan
• Kurssin jälkeen osallistuja muistaa:
  • Eri anturityypit ja niiden toimintaperiaatteet
  • Mittausperiaatteet

Hydrauliikkajärjestelmien osalta oppimistavoitteet ovat:

• Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää:
  • Hydrauliikan perusteet
  • Eri komponenttien symbolit hydrauliikkakaaviossa
  • Kuinka Ponssen hydrauliikkakaavioita luetaan
• Kurssin jälkeen osallistuja muistaa:
  • Voiman, pinta-alan ja tehon laskemisen. FpA-kolmion käytön.

Kummankin verkkokurssin tavoitteet ovat saavutettavissa ja verkkokurssilla opittuja taitoja harjoitellaan lisää lähikoulutuksessa.

Aiheesta voi lukea lisää opinnäytetyössä, joka löytyy Theseuksesta nimellä: Sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmien verkkokoulutus metsäkoneasentajille

Lähteet

Hietala, O; Iivari, M; Kela, H; Moilanen, P; Niemi, J; Paananen, J; Parkkinen, O; Pynttäri, A; Suhonen, K; Suomi-Kuusela, E & Turunen, M. 2023. MPK Kouluttajan käsikirja. 2. tarkistettu painos. Helsinki. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK — Försvarsutbildningsföreningen MPK

Huhtanen, A. 2019. Oppimismuotoilun työkalupakki v 2.0. Aalto-yliopisto. Viitattu 16.07.2025. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/verkko-oppimisen-muotoilukirja-apuvaline-verkkokurssien-kehittamiseen-julkaistu

Kallio, P; Kurkipää, T; Marjanen, J; Saarinen, S & Siira, H. 2018. Jotta jokainen voisi oppia: Pelikirja. Helsinki. HAUS Kehittämiskeskus Oy. E-kirja. Viitattu 24.06.2025. https://www.eoppiva.fi/pelikirja/

Kotakorpi, A. 2021. E-learning: Mitä on verkko-oppiminen ja miten toteutetaan hyvä verkkokoulutus? Blogi. Viitattu 13.06.2025. https://www.mediamaisteri.com/blog/e-learning-verkko-oppiminen

Perämäki, M. 2022. Verkkokurssin suunnittelu: näin suunnittelet kiinnostavan verkkokurssin. Blogi. Viitattu 16.07.2025. https://www.mediamaisteri.com/blog/verkkokurssin-suunnittelu

Kuva: Ponsse Oyj 2025.

Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102626453