Ammatillisen koulutuksen rahoituksen vaihtelevuus haastaa koulutuksen järjestäjiä
Ammatillisen koulutuksen rahoitus on uuden edessä, kun vuoden 2026 alussa astuu voimaan ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus. Tarvittavat lakimuutokset on tehty jo vuoden 2024 lopulla ja säädöksien on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Tulevan rahoitusuudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa rahoituksen monimutkaisuutta, joka tällä hetkellä koostuu useista eri kertoimista. Hallitus on linjannut, että tulevalla muutoksella on tarkoitus ohjata opetuksen tehostamista nuoriin ja ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittaviin. Oppimisen tukeen halutaan satsata. Leikkaukset taas tulevat kohdistumaan toista tai useampaa koulutusta opiskeleviin tai siis heitä kouluttaviin koulutuksen järjestäjiin. (Rode 2024; Korhonen 2025; OKM 2025a.)
Uudessa rahoitusmallissa tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen perustuvia rahoitusosuuksia painotetaan aiempaa enemmän ja opiskelijamääriin perustuvan perusrahoituksen osuutta lasketaan oleellisesti. Rahoitusuudistuksella halutaan kannustaa koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan opiskelijoiden valmistumisesta, mikä vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Mutta tuleeko kannustimet nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista osaamisen tasosta riippumatta. Jääkö työskentelyn opettelu aiempaa suuremmissa määrin työpaikoille, koska opinnot tulee saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti? (OKM 2025a.)
Ammatillisen koulutuksen rahoitus on ollut uuden edessä useaan otteeseen aiemminkin ja voidaankin todeta sen olevan usein muuttuvaa. Tutkin opinnäytetyössäni, joka tehtiin toimeksiantona Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle eli Novidalle, ammatillisen koulutuksen rahoitusta viimeisen 20 vuoden ajalta ja totesin rahoitusperusteiden olevan melko tuulisia. Keräsin tietoa eri kauden hallitusohjelmista, hallituksen esityksistä, raporteista ja muista lähteistä. Tiedonkeruun jälkeen analysoin, miten rahoituksen muutokset vaikuttavat koulutuksen järjestäjään. Haastattelin koulutuksen järjestäjän kokemuksien osalta Novidan kahden toimipaikan rehtori Timo Kulmalaa.
Muutoksiin 20 vuoden ajalla vaikutti vallassa oleva hallitus ja sen ideologia. Yhdellä hallituskaudella on saatettu tehdä huomattavia leikkauksia ja sopeutuksia, jotka jo seuraavalla kaudella muutetaan toiseen suuntaan ja toisin päin. Tällaiselle muutosvaihtelulle on haastava rakentaa kestävää tervettä taloutta. Myös koulutuksen kehittäminen on vaikeaa, kun ei voi ennakoida, miltä rahoitus näyttää muutaman vuoden kuluttua. Päättäjien osalta taas rahoitusmuutosten vaikuttavuutta on hankala arvioida jatkuvien muutosten vallitessa.
Yhtenäinen linja tällä 20 vuoden aikakaudella kuitenkin on ollut tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen lisääntyminen vuosi vuodelta. Aluksi vuonna 2006 tuloksellisuudesta palkittiin lisärahoituksella, joka oli maksimissaan 2 % kokonaisrahoituksesta. Nyt taas uudessa rahoitusuudistuksessa suorituksiin perustuvan rahoituksen osuus on 30 % ja jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen sekä palautteisiin perustuvan vaikuttavuusrahoituksen osuus on 20 %, eli tämä kattaa koko laskennallisesta rahoituksesta puolet. (HE88/2005; OKM 2025a.)
Vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen rahoituksessa oli edellinen suuri uudistus eli reformi. Muutoksen tavoitteena oli silloin vastata työelämän muutos- ja osaamistarpeisiin nopeammin ja Novidassakin oppimista työpaikoilla lisättiin. Rehtori T. Kulmala epäilee, että työpaikoilla oppiminen tulee lisääntymään myös nykyisen uudistuksen myötä, kuten myös aikuisten suorittamien osatutkintojen määrä. Rahoitusta tullaan leikkaamaan muilta kuin ensimmäistä tutkintoa opiskelevilta, joten koulutuksen tarjoaminen näille opiskelijoille veloituksetta voi olla haastavaa. Itselle heräsi ajatus, että onko tulevaisuuden Suomessa ilmainen koulutus enää itsestäänselvyys, ainakaan kaikille opiskelijoille. Rehtorin mukaan perustutkintoja tulee jatkossakin tarjota maksutta, mutta maksullisia lyhytkoulutuksia todennäköisesti tullaan tarjoamaan enenevissä määrin. (Kulmala T., haastattelu 8.4.2025.)
Rahoitusmuutosten pyörteessä koulutusalojen elinvoimaisuutta tulee tarkastella kriittisesti alueellisen tarpeen, työllisyyden ja kustannusten perusteella. Kaikille koulutusaloille ei välttämättä ole jatkossa enää tarjontaa. Myös muiden rahoituskeinojen hyödyntäminen on koulutuksen järjestäjien osalta tärkeää. Vain taloudellisesti terveet koulutuksen järjestäjät tulevat todennäköisesti selviämään muutoksista, ja se voikin tarkoittaa koulutuksen järjestäjien verkon tiivistymistä entisestään.
Lähteet:
HE 88/2005. Finlex. Viitattu 14.3.2025. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2005/88.
Korhonen K. 2025. Ammatillisen koulutuksen rahoitus, kustannusten tiedonkeruu ja raportointi -webinaari 11.2.2025.
Kulmala, T. 2025. Haastattelu. Novidan Uudenkaupungin ja Liedon toimipaikkojen rehtori. Tanja Hatakka haastatteli 8.4.2025. Tanja Hatakka.
OKM 2025a. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Viitattu 13.1.2025. https://okm.fi/ammatillisen-koulutuksen-kehittaminen.
Rode, J-P. 23.9.2024. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset – rakeita taivaan täydeltä. Viitattu 16.1.2025. https://www.sivista.fi/blogi/ammatillisen-koulutuksen-leikkaukset-rakeita-taivaan-taydelta/.