Kirjastoautot varmistavat kaikkien kirjastopalvelut
Suomessa kirjastoautoilla on pitkä ja perinteikäs historia. Tärkeänä osana kirjastoinstituutiota ne ovat vuosikymmeniä palvelleet kuntalaisia keskustojen ulkopuolella. Harvaan asutussa maassa kirjastoautot ovat taanneet kirjastopalveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden. Viimeaikainen kirjastoautojen ja niiden pysäkkien määrän vähentyminen on herättänyt huolta kirjastoammattilaisten keskuudessa.
Miten laissa määritelty kirjastopalveluiden kattavuus voidaan taata, jos tämä trendi jatkuu? Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa on tarkasteltu Salon kirjastoautotoiminnan taustaa sekä tulevaisuuden näkymiä.
Kirjastoautopalvelu Salossa
Kesällä 2023 toinen Salon kahdesta kirjastoautosta lakkautettiin säästösyistä. Tämä herätti tarpeen osoittaa Salon kaupungin päättäjille, miksi kirjastoauto on merkittävä ja kirjastopalveluiden saavutettavuus on tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.
”Autojen ja niiden pysäkkien määrän vähentyessä on aika alkaa pohtia keinoja jatkaa toimintaa tulevaisuudessakin, jotta voitaisiin taata mahdollisimman monelle suomalaiselle kirjaston palvelut”
Kirjastoautot Suomessa
Kirjastoautot rantautuivat Suomeen 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, kun suomalaiset kirjastoalan ammattilaiset olivat törmänneet uuteen palvelumuotoon Englannissa ja Tanskassa. Kirjastoautopalveluita testattiin ja kokeiluvaiheiden jälkeen päätettiin esittää kirjastoautoverkon perustamista Suomeen. Tätä edesauttoivat vuonna 1961 voimaan tulevan kirjastolain sekä vuoden 1962 kirjastoasetuksen valmistelu, mutta myös väestörakenteen muutos. Maan sisäinen muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi 1950-luvun lopulla ja sama trendi jatkuu yhä.
Maaseudun tyhjenemisen seurauksena monet paikkakunnat lakkauttivat kouluja ja niissä toimineita kirjastoja. Tämä herätti huolen kirjastopalveluiden saavutettavuudesta, jolloin eduskunnan sivistysvaliokunta lisäsi vuoden1961 kirjastolakiesitykseen kirjastoautojen ja -veneiden hankinta- ja korjauskustannukset. Suomen ensimmäinen virallinen kirjastoauto hankittiin Turkuun vuonna 1961 ja se oli käytössä aina vuoteen 1975 asti.
Asiakaskysely Salon kirjastoauton käyttäjille
Asiakaskysely toteutettiin alkutalvesta 2024 Salon kirjastoauton asiakkaille. Kyselyssä pyrittiin saamaan tietoa siitä, kuinka usein kirjastoautossa asioidaan, onko kirjastoauto vastaajien päätoiminen kirjaston palvelupiste, mihin kirjastoauton palveluihin ja ominaisuuksiin ollaan tyytyväisiä sekä mitä kirjastoauton toiminnassa voisi parantaa.
Kyselyn vastaajamäärä jäi lopulta kovin vähäiseksi, mutta vastaajat pääsääntöisesti kehuivat kirjastoauton asiakaspalvelua, aineiston esillepanoa sekä varausten ja kaukolainojen tekoa autossa. Negatiivista palautetta kirjastoautopalvelut saivat hankalista tiloista ja siitä että kirjastomaksujen hoitaminen ei onnistu autossa. Myös kirjastoauton reitit ja aikataulut saivat moitteita.
Kirjastoautotoiminta Suomessa tulevaisuudessa
Kirjastoala näkee, että kirjastoautoille on Suomessa selkeä tarve, eikä toimintaa pidetä auringonlaskun palvelumuotona, vaan päinvastoin. Tulevaisuuteen tähdätään kehittämällä uusia palvelumuotoja sekä lisäämällä yhteistyötä muiden palvelutarjoajien kanssa. Tätä kautta pyritään parantamaan kustannustehokkuutta ja vastaamaan asiakkaiden moninaistuneisiin palvelutarpeisiin.
Kirjastoautot ovat merkittävä yleisten kirjastojen palvelumuoto, joka mahdollistaa yleisiä kirjastoja koskevan lainsäädännön toteutumisen ja erityisesti tasa-arvon, demokratian ja saavutettavuuden vaatimukset. Sivu- tai lähikirjastojen perustaminen ei usein ole mahdollista tai järkevää. Vaikka kirjastoauton hankkimiskustannukset ovat suuret, niin auton järjestäminen usean kunnan yhteispalveluna on mahdollista, ja siitä onkin saatu hyviä kokemuksia.
Lähteet:
Kaltiomaa, L. 2024. Salon liikkuva kirjasto: Asiakaskysely Salon kirjastoauton palveluista ja uusista palvelumuodoista. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.
Kyöstiö, A. 2011. Kirjastoautotoiminnan 50 vuotta: Turun ykkösestä Konstaan. Helsinki: Avain.
Kuva: Herman Kollinger Pixabaysta.