Kotimaanmatkailijat mieltävät Naantalin saaristokohteeksi
Kotimaanmatkailun merkitys on korostunut vuonna 2020 alkaneen Covid-19-pandemian myötä ja etenkin saaristomatkailu nostatti suosiotaan kotimaanmatkailijoiden keskuudessa. Kotimaiset matkailijat liittävät etenkin muumeistaan tunnetun Naantalin saaristoon parhaiten Saariston Rengastien kautta.
Viime vuoden kesällä Naantalissa toteutettiin osana opinnäytetyötä kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin kotimaanmatkailijoiden mielikuvia Naantalista matkailu- sekä saaristokohteena. Kyselytutkimukseen vastasi 91 henkilöä. Monipuolisemman kuvan saamiseksi kotimaan matkailijoiden mielikuvista kyselytutkimuksen ohella tutkittiin kotimaisten matkailijoiden kirjoituksia internetissä. Kirjoituksia tutkittiin valmiiden Meltwater-raporttien avulla. Meltwater on medianseurantapalvelu, joka seuraa ennalta annettuja hakusanoja kaikissa internetin kanavissa. Raporteissa oli mukana kaikki julkaisut, joissa sana ”Naantali” esiintyi. Julkaisuja tuli analysoitavaksi yhteensä 333 kappaletta.
Kotimaanmatkailijat kokevat Naantalin tunnelman rauhallisena ja rentona
Kotimaiset matkailijat kuvailivat Naantalia matkailukohteena etenkin sanoilla kaunis, idyllinen sekä aurinkoinen. Sanan kaunis yhteydessä Naantali liitettiin eniten pikku- sekä kesäkaupunkiin. Sanoja idyllinen ja aurinkoinen käytettiin useimmiten yksinään Naantalin kuvailemiseen.
Kyselytutkimuksessa kotimaisilta matkailijoilta tiedusteltiin, millaisena he kokevat Naantalin tunnelman. Naantalin tunnelma koettiin rauhalliseksi sekä rennoksi. Keskikesän internetin julkaisuissa Naantalin tunnelmaan liitettiin kuitenkin vahvasti ihmisvilinä. Esiin nousevana erona tulikin keskikesän eloisuus ja talven hiljaisuus. Monet matkailijat toivoivatkin Naantaliin ympärivuotista matkailusesonkia. Vastauksista ja kirjoituksista kävi hyvin myös ilmi kotimaisten matkailijoiden toiveet alku- ja loppukesän aktiviteettien lisäämiselle sekä ravintoloiden aukiolojen pidentämiselle.
Naantali saaristokohteena kotimaisten matkailijoiden silmin
Virallisesti Naantalista tuli saaristokunta vuonna 2009, kun kuntaliitoksen myötä Naantaliin yhdistyivät Merimasku, Rymättylä sekä Velkua. Vuonna 2011 Naantaliin liittyivät osakuntaliitoksella vielä Livonsaari ja Lempisaari. Naantaliin kuuluu yhteensä tuhat kilometriä rantaviivaa sekä tuhat saarta.
Kyselytutkimuksessa vastaajia pyydettiin valitsemaan erilaisista saaristoaiheisista kuvista kaksi, jotka luovat heille eniten mielikuvaa saaristokohteesta. Kuvat kyselytutkimukseen valikoitiin Visit Naantalin tämänhetkisten markkinoinnissa käytettävien kuvien joukosta. Selvästi eniten mielikuvaa saaristosta kotimaisille matkailijoille loivat Naantalin risteilyt, venesatama, meren läheisyys sekä rannan ravintolat. Rannan ravintoloissa saariston katsottiin näkyvän kalaruokien muodossa. Majoituksessa pienmajoitus liitettiin vahvasti mielikuvaan saaristosta.
Kotimaiset matkailijat kokivat, että saaristo voisi näkyä entistä paremmin Naantalin palveluvalikoimassa saaristoristeilyjen määrän lisäämisellä sekä saaristoruoan tarjoamisella rannan ravintoloissa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että kotimaiset matkailijat toivoisivat enemmän valikoimaa lyhyille, edullisille sekä helposti saavutettaville meri- sekä saaristoristeilyille. Myös kajakki- ja kanoottivuokrausmahdollisuutta Naantaliin toivottiin.
Naantali – osa Saariston Rengastietä
Naantali on osa suosittua Saariston Rengastietä, jonka kehittäminen alkoi 25 vuotta sitten Merenkulkulaitoksen käynnistämässä hankkeessa saaristomatkailun edistämiseksi. Saariston Rengastie on pituudeltaan 250 kilometriä ja matkan aikana siirrytään saarelta saarelle siltoja pitkin sekä lossien, maantielauttojen ja yhteysalusten kyydillä. Myöhemmin mahdollistettu saariston Pieni rengastie on pituudeltaan 120 kilometriä. Pandemia-aika on nostanut saaristomatkailun suosiota, mutta rengasreittien suosio on ollut selkeästi nousussa jo vuodesta 2015 alkaen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan suuntaa antavasti todeta, että kotimaiset matkailijat liittävät Naantalin parhaiten saaristoon juuri Saariston rengasteiden kautta. Tämä kävi ilmi niin internetin julkaisuissa kuin kyselytutkimuksessa. Näyttäisikin siltä, että paras tapa markkinoida Naantalia saaristokohteena onkin korostaa Naantalia osana Saariston Rengastietä.
Naantalin brändäämiseksi saaristokohteena tehtiin ehdotuksia tutkimusaineiston sekä bränditeorioiden pohjalta. Ehdotukseen valikoituivat kuvat, jotka luovat kyselyn perusteella eniten mielikuvaa saaristokohteesta. Kuvien yhteydessä käytettäväksi ehdotettiin kahta vaihtoehtoista slogania: ” Idyllinen ja merellinen Naantali – osa Saariston Rengastietä” sekä ” Koe merellinen Naantali Saariston Rengastiellä”. Kuvat ja ehdotetut sloganit voisivat edesauttaa Naantalin saaristomielikuvan vahvistumista kotimaisten matkailijoiden keskuudessa.
Monipuolinen matkailu- ja wellness-liiketoiminnan koulutus
Opinnäytetyön tekijä valmistui Turun ammattikorkeakoulun Matkailu ja wellness liiketoimintana -koulutuksesta tradenomiksi. Opinnot antavat hyvän pohjan toimia matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvissä työtehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Koulutuksessa painottuu niin yritys- kuin matkailukohdetasonkin työssä tarvittava osaaminen. Esimerkiksi asiakaskeskeinen tarjonnan kehittäminen, vastuullinen ja kannattava liiketoiminta ovat keskeisiä näkökulmia.
Viimeisten parin vuosikymmenen aikana on länsimaissa voimistunut wellness-trendi, joka näkyy kokonaisvaltaisten, fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuotteiden ja palveluiden kysynnän ja tarjonnan kasvuna. Koulutus vastaa erinomaisesti myös tämän nopeasti kasvavan liiketoimintasektorin työvoimatarpeisiin.
Kuva: Naantalin Matkailu Oy