• itsearviointi
• tiedonhaku
• tiedonhankinta

Tiedonhankinnan perusteet -kurssilla on ollut positiivisia vaikutuksia Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tiedonhankintataitojen kehittämisessä. Silti vain osa opiskelijoista suorittaa kurssin ja vielä harvemmalla on tietoa kurssin olemassaolosta. Koulutusalojen välillä on eroja opiskelijoiden tiedonhankintakäyttäytymisessä ja tietyillä koulutusaloilla tarve tiedonhankinnan opetukselle on suurempi kuin toisilla.

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Turun ammattikorkeakoulun kirjasto. Kirjasto tarjoaa opiskelijoille tiedonhankinnan opetusta ja opetus toteutetaan verkkokurssina Tiedonhankinnan perusteet. Kyseessä on 1 opintopisteen laajuinen verkkokurssi, joka järjestetään ryhmätoteutuksena ja opettajat tekevät päätöksen kurssin tilaamisesta. Opiskelijat eivät voi itsenäisesti suorittaa kurssia, vaikka kokisivat tarvitsevansa tiedonhankinnan opetusta.

Kurssin tilaaminen vaihtelee koulutusaloittain. Liiketoiminnan opiskelijat suorittavat Tiedonhankinnan perusteet -kurssin ensimmäisen vuoden aikana, sillä se on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin aloilla kurssia tilataan paljon. ICT ja tuotantotalouden ja tekniikan aloilla kurssia tilataan huomattavasti vähemmän. Taideakatemian opiskelijoille kurssi järjestetään kolmannen vuoden aikana opinnäytetyövaiheessa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää:

• miten tiedonhankintataitojen arviointi eroaa kurssin suorittaneiden ja suorittamattomien opiskelijoiden välillä
• kokivatko kurssin suorittaneet opiskelijat kurssin sisällön hyödyllisenä opinnoissaan.

Tuloksia tarkasteltiin koulutusalakohtaisesti, jotta saataisiin vastaus siihen, millä koulutusaloilla tiedonhankinnan opetukselle olisi eniten tarvetta. Opinnäytetyössä tuotiin esille tulokset määrällisesti prosenttien ja keskiarvojen avulla.

Aikaisempia alan tutkimuksia

Opinnäytetyössä on käsitelty aikaisempia tutkimuksia korkeakouluopiskelijoiden tiedonhankintakäyttäytymisestä. Sosiaalinen media on merkittävä nykypäivän tiedonhankinnassa ja tämä näkyy myös korkeakouluissa. Esimerkiksi Laten ym. (2018) artikkelissa tutkittiin tutkijoiden sosiaalisen median käyttöä.

Tutkijoiden keskuudessa sosiaalinen media on tullut tärkeäksi työkaluksi, jota tutkijat käyttävät eri tavoin riippuen tieteenalasta. Esimerkiksi humanistit ja lääketieteilijät lukevat useammin blogeja kuin muilla aloilla (Late ym., 2018, s. 6). Tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa jokapäiväisessä työssään mutta asiantuntemuksensa vuoksi he osaavat arvioida tiedonlähteiden luotettavuutta kriittisemmin kuin monet korkeakouluopiskelijat. Opiskelijat käyttävät sosiaalista mediaa usein myös tiedonhankinnassa, millä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia tiedonhankintataitoihin.

Keskeisimmät tulokset

Kyselyn avulla selvitettiin, erosiko opiskelijoiden tiedonhankintataitojen arviointi kurssin suorittaneiden ja ei-suorittaneiden välillä. Lisäksi selvitettiin, oliko kurssi koettu hyödyllisenä opintojen kannalta.

Tulosten perusteella oli nähtävissä, että opiskelijoiden tiedonhankintataitojen arvioimisessa ei esiintynyt merkittäviä eroja koulutusalojen välillä. Opiskelijat, jotka eivät olleet kurssia suorittaneet, arvioivat tiedonhankintataitonsa keskimäärin korkeammiksi kuin kurssin suorittaneet opiskelijat. Omia tiedonhankintataitoja arvioitiin asteikolla 1–5.

Suurimmat erot tiedonhankintataitojen arvioimisessa näkyivät ICT ja tuotantotalouden opiskelijoilla, sillä kurssin suorittaneiden keskiarvo oli 3,20 kun taas ei-suorittaneiden oli 4,06. Terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijat erosivat muista koulutusaloista, sillä heillä kurssin suorittaneiden arviot olivat keskimäärin korkeampia (3,51) kuin ei-suorittaneiden arviot (3,45).

Kurssin suorittaneita opiskelijoita oli prosentuaalisesti eniten liiketoiminnan aloilta, mikä oli ymmärrettävää, sillä kurssi on pakollinen tämän koulutusalan opiskelijoille. Seuraavaksi suurin osuus tuli terveyden ja hyvinvoinnin aloilta ja vähiten kurssin suorittaneita opiskelijoita oli ICT ja tuotantotalouden puolelta.

Kurssin suorittaneilta opiskelijoilta kysyttiin, oliko kurssista hyötyä opinnoissa. Vastausten perusteella eniten kurssista hyötyneitä opiskelijoita oli terveyden ja hyvinvoinnin aloilta, joista 60 % vastanneista koki kurssin hyödyllisenä ja liiketoiminnan opiskelijoista kurssista hyötyneitä oli vastanneista 38 %.

Kyselyn tuloksia verrattiin vuoden 2025 Tiedonhankinnan perusteet -kurssin palautteisiin, joita oli saatavilla liiketoiminnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijoilta. Palautteissa kiinnitettiin huomiota siihen, vaikuttiko opiskelijoiden kurssin suorittamiseen käyttämä aika heidän arviointiinsa kurssin sisällöstä. Tuloksista kävi ilmi, että liiketoiminnan opiskelijoilla kurssin suorittamiseen käyttämä aika ei nostanut heidän arviotaan kurssin sisällöstä, kun taas terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijoilla tilanne oli päinvastainen.

Tuloksista syntyneet johtopäätökset

Tulokset kertovat, että liiketoiminnan opiskelijat ovat varsin tietoisia Tiedonhankinnan perusteet -kurssista, sillä se on integroitu näiden alojen opetussuunnitelmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijat ovat hyötyneet eniten kurssista ja ovat erittäin motivoituneita sen suorittamiseen.

Koska ICT ja tuotantotalouden sekä tekniikan alojen opiskelijoiden otanta oli vähäinen kurssin suorittaneiden osalta, hyödynnettiin analysoinnissa Kinnarin ym. (2025) käyttäjäkyselyä. Kyselyssä Turun AMK:n opiskelijat arvioivat tiedonhankinnan opetusta palvelun tärkeyden sekä sen toteutuksen onnistumista asteikolla 1–5. Tulosten mukaan suurin ero arvioinnin kohteiden välillä tuli esille tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)-alan opiskelijoilla. He olivat arvioineet palvelun tärkeyden matalammaksi (3,40) kuin muilla koulutusaloilla mutta pitivät palvelun toteutusta onnistuneena (4,33).

Tämän opinnäytetyön kyselyn tulosten pohjalta kurssin suorittaneet opiskelijat arvioivat tiedonhankintataitojaan kriittisemmin kuin kurssia suorittamattomat, sillä he tunnistavat paremmin mahdolliset puutteet tiedonhankintakäyttäytymisessä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Turun ammattikorkeakoulun ICT ja tuotantotalouden sekä tekniikan alojen opiskelijat hyötyisivät eniten Tiedonhankinnan perusteet -kurssista. Kirjasto sai tulosten pohjalta hyödyllistä tietoa siitä, millä sektoreilla opiskelijoilla olisi eniten tarvetta tiedonhankinnan opetukselle.

Ratkaisuna tälle olisi kurssin integrointi näiden (ICT ja tuotantotalous & tekniikka) koulutusalojen opetussuunnitelmiin. Haasteita on siinä, että kurssia järjestetään jo ennestään monille opiskelijaryhmille, joten verkko-opetuksen järjestäminen vaatisi kirjastolta enemmän resursseja.

Lähteet

Kinnari, S., Klinga-Hyöty, E., Pekola, M., & Mikkanen, A. (2025). Ammattikorkeakoulu- ja yhteiskirjastojen käyttäjäkysely 2025 (versio 1). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://doi.org/10.23729/fd-994dfb99-a316-3600-9fd4-c11851cbb462

Late, E., Kumpulainen, S., Talja, S., Christian, L., & Tenopir, C. (2018). Suomalaisten tutkijoiden sosiaalisen median käyttö: sosiaalisen median merkitys työssä, tiedonhankinnassa ja tieteellisen tiedon jakamisessa. Informaatiotutkimus, 37(4), 7. Viitattu 16.5.2026. https://doi.org/10.23978/inf.77416