Ovatko korkolaskut tehokas työkalu yrityksen kassanhallintaan?
Lähivuosien heikentynyt ja epävarma taloustilanne on haastanut yrityksiä kassanhallinnan sekä maksuvalmiuden osalta. Asiakkaat pyrkivät neuvottelemaan pitkiä maksuaikoja sekä saattavat maksaa laskuja myöhässä, jotka voivat johtaa kassanhallinnan ja maksuvalmiuden ongelmiin. Ratkaisuna haasteisiin yritys voi ottaa käyttöön korkolaskut osana kassanhallintaan ja saatavien perinnän tehostamiseen.
Kassanhallinta ja maksuvalmiuden ylläpito ovat yrityksille kriittisiä osa-alueita taloushallinnon kokonaisuudessa. Tavoitteena on pitää yritys maksuvalmiina, saada kassavaroille ja muulle nopeasti rahaksi muutettavalle varallisuudelle mahdollisimman hyvä tuotto sekä hallita lyhytaikaisen rahoituksen tarvetta mahdollisimman hyvin. Nämä osa-alueet saattavat kärsiä asiakkaiden pitkistä maksuajoista ja laskujen säännöllisistä erääntymisistä. Korkolaskuilla yritykset pyrkivät usein kontrolloimaan asiakkaiden maksukäyttäytymistä sekä kompensoimaan viivästyskoroilla erääntyneistä laskuista johtuvia kassavajeita.
Opinnäytetyössä toteutettiin toimeksiantajalle tapaustutkimus/analyysi korkolaskujen käyttöönoton vaikutuksista kassanhallintaan lyhyellä aikavälillä. Toimeksiantajana toimi markkinointialalla toimiva konserni, jonka yhtiöillä on syntynyt haasteita kassanhallinnassa pitkien maksuaikojen ja laskujen erääntymisten vuoksi. Analyysi suoritettiin konsernin yhden tytäryhtiön näkökulmasta, jossa korkolaskut otettiin käyttöön keväällä 2025. Tavoitteena oli selvittää, oliko korkolaskujen käyttöönotolla vaikutusta yhtiön kassanhallintaan, maksuvalmiuteen sekä asiakkaiden maksukäyttäytymiseen.
Tilinpäätösmateriaalien sekä tunnuslukujen tarkastelu ei tuonut esiin merkkejä korkolaskujen selkeästä vaikutuksesta
Tapaustutkimuksessa tarkasteltiin ja vertailtiin yhtiön tilinpäätösmateriaaleja kahden viimeisimmän tilikauden (9/2023–8/2024 ja 9/2024–8/2025) välillä, joiden perusteella tietyissä tuloslaskelman ja taseen erissä oli havaittavissa yksittäisiä positiivisia merkkejä, kuten kassavarannon kasvu sekä korkotuottojen määrän lisääntyminen. Tuloksista oli kuitenkin huomioitava, että tarvittiin myös muita tunnuslukuja ja talouden mittareita todellisten vaikutusten arvioimiseksi.
Käytetyt seuranta kohteet olivat:
- Myyntisaamiset
- Myyntisaamisten kiertoajat
- Asiakastapahtumat (laskut ja maksusuoritukset)
- Quick ratio ja Current ratio
- Käyttöpääoma
Yrityksen maksuvalmiuden tunnusluvuista ei tulosten mukaan saatu selkeitä merkkejä korkolaskujen käyttöönoton vaikutuksista. Tunnusluvuissa vertailtiin yhtiön kahden viimeisimmän tilikauden lukuja. Vertailun tulosten perusteella esimerkiksi myyntisaamisten kiertoajat olivat itse asiassa paremmalla tasolla edeltäneellä tilikaudella 9/2023–8/2024 kuin jälkimmäisellä, jolloin korkolaskut otettiin käyttöön. Lisäksi kuukausitason kehitys seurantakohteiden luvuissa noudatti samaa trendiä molempina tilikausina. Tätä lukujen heikentymistä voitiin perustella myyntisaamisten rakenteellisella kasvulla euromääräisesti eikä niinkään maksukurin heikentymisellä. Myyntisaamisten kasvaessa merkittävästi suhteessa edelliseen tilikauteen myös kiertoajat pitenivät.
Korkolaskujen rooli osana maksukäyttäytymistä
Korkolaskujen tarkempi analyysi osoitti, että yhtiö saa säännöllisiä korkotuloja korkolaskuista, vaikka jopa kolmasosa niistä jäi maksamatta tällä lyhyellä otannalla. Korkolaskujen käyttöönottoa voitiin kuitenkin pitää perusteltuna ja kassavaroihin lisäarvoa tuovana ratkaisuna. Maksukäyttäytymisen vertailuanalyysi osoitti keskimääräisten maksuaikojen pysyneen lähes samalla tasolla molempina tilikausina ja ajoissa maksettujen osuus oli kasvanut vain alle prosentin verran, joten rakenteellista muutosta parempaan ei korkolaskujen käyttöönotolla saavutettu.
Korkolaskuilla on potentiaalia – vaikutuksia tulisi tutkia pidemmällä aikavälillä
Yhteenvetona voidaan todeta, että korkolaskut eivät lyhyellä aikavälillä tuoneet merkittävää tai rakenteellista muutosta toimeksiantajayrityksen kassanhallintaan. Tutkimuksessa tulee kuitenkin huomioida lyhyen aikavälin tarkastelun tuoma rajoite. Yrityksen onkin suositeltavaa jatkaa seurantaa pidemmällä aikavälillä, jotta vaikutuksista saadaan parempi kuva. Lisäksi on suositeltavaa kehittää saatavien seurantaa muun muassa sisäisen luottoluokittelun avulla, jotta myös maksuaikojen myöntämistä voidaan suunnitella asiakaskohtaisemmin. Korkolaskujen käyttöönottoa voidaan kuitenkin pitää perusteltu ratkaisu ja sillä on todennäköisesti potentiaalia pidemmällä aikavälillä.
Lähde:
Kylänpää, E.2025. Korkolaskujen hyödyntäminen osana yrityksen kassanhallintaa – Theseus. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.
Kuva: Microsoft Office kuvapankki