Pohjoismaihin kauppaa miljardien dollarien (USD) edestä – miksi Suomi rämpii YK:n järjestöjen kanssa tehtävässä kaupankäynnissä? (1/3)
Yhdistyneet kansakunnat (YK) ostaa vuosittain kymmenillä miljardeilla dollareilla tuotteita ja palveluita. Se käyttää niitä omaan toimintaansa, mutta auttaa myös kehitystä ja jälleenrakennusta maissa, joita on kohdannut jokin humanitaarinen kriisi. Pohjoismaat saavat tästä potista lähes 1,5 miljardin osuuden, mutta Suomi jää osuudessaan viimeistä edelliselle sijalle. Vain Islannissa suoriudutaan heikommin.
YK on keskittänyt järjestöjensä tarjouspyynnöt UNGM-hankintaportaaliinsa (United Nations Global Marketplace). Portaalin kautta löytyy kattavaa tilastointia kaupankäynnin volyymistä vuodesta 2013 alkaen. Tuona aikana kokonaisliikevaihto on noussut 16 miljardista dollarista lähes 30 miljardin tasolle. Samalla ajanjaksolla suomalaisten yritysten liikevaihto on pudonnut 33 miljoonasta dollarista 12,5 miljoonaan. Miten siis muut Pohjoismaat menestyvät ja mikä selittää eron?
Suomalaisyritysten heikko menestys YK:n hankinnoissa muihin Pohjoismaihin verrattuna
Jos verrataan Islantiin, Suomen liikevaihto on moninkertainen, mutta vertailukohta on huono. Islanti on koko kymmenen vuoden seurantajakson aikana myynyt yhteensä 2,5 miljoonan dollarin edestä YK:lle. Muut maat ovat onnistuneet mukavasti parantamaan liikevaihtoaan vuosien kuluessa. Pohjoismaiden liikevaihdon kehitys 2013–2022:
- Islanti 234000 USD ⇨ 123000 USD
- Suomi 33,2 milj. USD ⇨ 12,5 milj. USD
- Norja 26,9 milj. USD ⇨ 59,3 milj. USD
- Ruotsi 28,5 milj. USD ⇨ 116, 1 milj. USD
- Tanska 553 milj. USD ⇨ 1301 milj. USD
Norjalaisyritykset ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan tasaisesti. Norjalaisille on tullut muutama notkahdus, mutta kauppa on silti kehittynyt myönteisesti. Norjalaisista voisi helposti päätellä, että sieltä myydään öljyä ja kalatuotteita kehittyviin maihin, mutta todellisuudessa norjalaisyritykset myyvät tuplasti palveluita tuotteisiin verrattuna.
Ruotsalaisten yritysten kohdalla voi huomata, että mukaan mahtuu muutama huonompikin vuosi, mutta koronapandemian myötä liikevaihto kohosi merkittävästi. Vuonna 2021 Ruotsin kokonaisliikevaihto kasvoi lähes tuhat prosenttia lähinnä AstraZenecan siivittämänä ja päätyi yli 450 miljoonaan. Ruotsilla on kuitenkin enemmän YK:n hyväksymiä kumppaniyrityksiä UNGM-toimittajalistalla kuin Suomella ja niistä huomattavasti useampi onnistui kaupankäynnissään myös vuonna 2022.
Tanskalaisten osalta tilasto on yhtä menestystarinaa. Liikevaihto on kahta poikkeusta lukuun ottamatta noussut joka vuosi. Tanska on aina ollut maailman kymmenen eniten YK:lle myyvän maan joukossa, kirsikkana kakun päällä on vuosi 2020, jolloin ainoastaan Yhdysvallat onnistui kaupankäynnissään paremmin kuin hyggeilevä Tanska. Kymmenen vuoden aikana Tanskalle on tilastoitu yhteensä lähes 7,5 miljardin dollarin edestä YK-kauppaa.
Voiko tilastoihin luottaa?
Kööpenhaminassa sijaitsee yksi YK:n neljästä hankintakeskuksesta. Sen läsnäolo tuo luonnollisesti kilpailuetua tanskalaisille yrityksille, mutta myös sen kautta tapahtuva läpilaskutus parantelee Tanskan liikevaihtolukuja. Mikäli jollain yrityksellä on tytäryhtiöitä eri maissa, saattaa niiden kauppa raportoitua emoyhtiön kotimaan mukaan. Myös tämä lisää raportin epätarkkuutta.
Osa maiden välisestä erosta saattaakin selittyä raportoinnin virheestä, mutta tämän syyn taakse ei voi piiloutua. Suomalaisten yritysten pitää pystyä menestymään paremmin tulevaisuuden kilpailutuksissa, mikäli haluamme tulevina vuosina suuremman osuuden kokonaisliikevaihdosta.
Miten suomalaiset yritykset voisivat siis tulevaisuudessa menestyä paremmin? Pitäisikö yritysten tutustua paremmin YK:n hankintaprosesseihin ja hankkia paremmat valmiudet osallistua tarjouskilpailuihin? Voisivatko suomalaiset yritykset oppia toisiltaan ja välttää tulevaisuudessa virheitä ja turhaa tekemistä, ja keskittyä menestyksen kannalta keskeiseen tekemiseen? Näihin kysymyksiin pureudutaan artikkelitrilogian seuraavissa osissa.
Tämä artikkeli on ensimmäinen osa artikkelitrilogiasta, joka perustuu Jonne Rankin, Leena Ruopion ja Joni Österlundin opinnäytetyöhön ”Suomalaisten yritysten kansainvälinen liiketoiminta YK:n kanssa – Vertailussa Pohjoismaat vuosina 2013-2022”.
Kirjoittaja: Jonne Ranki
Lähteet
Theseus Ranki, J. Ruopio, L. Österlund, J. 2023. Suomalaisten yritysten kansainvälinen liiketoiminta YK:n kanssa : vertailussa Pohjoismaat vuosina 2013-2022 – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.