• kansainvälinen liiketoiminta
• UNGM
• Yhdistyneet Kansakunnat

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on tarkkaan määritellyt, kuinka sen hankinnat toteutetaan. Myyjän tulee olla perillä virallisesta prosessista, jos tahtoo päästä osalliseksi YK:n miljardien arvoisista hankinnoista.

YK:n hankintaprosessi on monivaiheinen, ja YK on yhdenmukaistanut kaikkien järjestöjensä hankintaprosessit yksiselitteisen hankintaohjeistuksen avulla. Ohjeistus on käännetty kuudelle eri kielelle, mutta suomen kieli ei ole yksi näistä. Ohjeistus on kirjoitettu käyttäen YK:n omia englanninkielisiä työnimikkeitä, joita ei aina ole mahdollista kääntää suomen kielelle. Tästä syystä ohjeistuksen ymmärtäminen voi tuottaa haasteita. Riittävä ymmärrys on kuitenkin edellytys hankintaprosessissa pärjäämiseksi, koska yritysten on läpäistävä tarkkoja YK:n asettamia seuloja ja täytettävä yksityiskohtaisia kriteereitä.

YK:n hankintaprosessi

YK järjestää hankinnan aina kun se on ostamassa tai vuokraamassa tuotteita, kiinteistöjä tai palveluita. YK luottaa hankintojen päätöksissä ainoastaan itse kouluttamiinsa tietyn standarditason täyttäviin henkilöihin. Henkilöt, jotka tehtäviin valitaan, ova tarkoin valittuja ja myös heidän toimintaansa valvotaan todella tarkasti.

Hankintoihin osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä UNGM-portaaliin (United Nations Global Marketplace), jota ilman ei hankintoihin ole mahdollista osallistua. YK arvioi erikseen jokaisen hakijan edellytykset rekisteröityä portaaliin.

Hankintojen aikana YK valvoo toimittajia ehkäistäkseen sääntörikkomuksia tai epäeettistä toimintaa. Hankinnat suunnitellaan tarkkaan, jotta ne ovat mahdollisimman tehokkaita ja järjestelmällisiä. YK:n hankintojen avulla autetaan usein hätää kärsiviä, joten kriisitilanteissa on myös mahdollista tehdä joustavasti nopeitakin hankintoja.

Myyjien karsimisessa YK hyödyntää monia eri menetelmiä markkinatutkimuksista esikarsintoihin. Karsinnan jälkeen YK:n omat hankintaviranomaiset käynnistävät hankintakilpailun, jossa kaikkia siihen osallistuvia yrityksiä kohdellaan tasa-arvoisesti.

Hankinnat on jaettu virallisiin ja epävirallisiin hankintoihin. Viralliset hankinnat ovat yleensä arvoltaan yli 150 000 USD, kun taas epäviralliset hankinnat voivat olla niin pienhankintoja, kuin suurempiakin hankintoja. Viralliset hankinnat ovat avoimia hankintoja. Suuremmat epäviralliset hankinnat kilpailutetaan kutsulistalta valittujen yritysten kesken.

Kaikki hankinnat käyvät ensin läpi niin kutsutun alustavan seulonnan, jonka avulla karsitaan pois sellaiset tarjoukset, jotka eivät täytä hankinnan minimivaatimuksia. Sen jälkeen tarjouksia arvioidaan eri kriteerein, jotka määräytyvät virallisen tai epävirallisen hankinnan lainalaisuuksista. YK hankkii tuotteita ja palveluita usein mahdollisimman paljon paikallisilta toimijoilta.

Vastuut ja velvoitteet

YK on määrittänyt tarkkaan vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet (Code Of Conduct), jotka toimivat kaiken YK:n kanssa tehtävän yhteistyön arvopohjana. Velvoitteet on jaettu neljään eri kategoriaan:

• Työvoima
• Ihmisoikeudet
• Ympäristö
• Eettisyys

YK valvoo tarkkaan myyjiään ja tilaajiaan, sekä myös niiden sisaryrityksiä ja alihankkijoita. Jokaisen YK:n kumppanin odotetaan noudattavan velvoitteita ja seuraavan niiden päivityksiä.

YK:n hankinnat verrattuna julkisiin hankintoihin

Vaikka YK:n hankinnat voivat vaikuttaa erilaisilta kuin kotimaiset julkiset hankinnat, ovat ne monella tapaa samanlaisia. Molemmissa tavoitellaan halvinta hintaa ja avointa kilpailua. Kaikissa hankinnoissa syrjintä ja korruptio on täysin kielletty. Suurimpana erona on, että YK:n hankinnoissa yrityksen on jo rekisteröitymisvaiheessa päätettävä, kuinka suuria hankintoja se tavoittelee. Kaikki YK:n hankinnat ilmoitetaan samassa YK:n kanavassa UNGM-portaalissa. Julkisissa hankinnoissa EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat ilmoitetaan HILMA-palvelun lisäksi TED-kanavassa.

YK:n hankinnat käytännössä

Hankintaohjeen avulla yrityksillä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet menestyä kilpailutuksissa. Kielikysymys asettaa yritykset kuitenkin epätasa-arvoiseen asemaan. Voisiko suomenkielinen ohjeistus auttaa suomalaisyrityksiä pärjäämään paremmin YK:n hankinnoissa? Ja onko YK:n hankintoihin mahdollista päästä kiinni jollain muilla keinoin, kuin virallisen hankintaprosessin kautta? Näihin kysymyksiin sukelletaan artikkelitrilogian viimeisessä osassa.

Tämä artikkeli on toinen osa artikkelitrilogiasta, joka perustuu Jonne Rankin, Leena Ruopion ja Joni Österlundin opinnäytetyöhön ”Suomalaisten yritysten kansainvälinen liiketoiminta YK:n kanssa – Vertailussa Pohjoismaat vuosina 2013-2022”.

Kirjoittaja: Joni Österlund

Lähteet

Theseus Ranki, J. Ruopio, L. Österlund, J. 2023. Suomalaisten yritysten kansainvälinen liiketoiminta YK:n kanssa : vertailussa Pohjoismaat vuosina 2013-2022 – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.