• Henkilökohtainen talous
• maksuhäiriömerkintä
• maksuvaikeudet
• ylivelkaantuneisuus

Kuka tahansa vakaassa taloustilanteessa elänyt keskivertokuluttaja voi joutua maksuvaikeuksiin, ylivelkaantua tai menettää luottotietonsa. Niin voi käydä yllättäen esimerkiksi pienituloisuuden, avioeron tai pelkästään sairastumisen vuoksi – ilman omaa syytä. Kun omat selviytymisen keinot on käytetty tai tarvitaan neuvoja uudessa tilanteessa, mistä velkaantunut voi kysyä apua? Saako apua riittävän nopeasti ja toivotulla tavalla? Mikä estää hakeutumasta avun piiriin?

Opinnäytetyössä selvitettiin nykyisen palvelutarjonnan toimivuutta ja tavoitettavuutta maksuvaikeuksista selviytymiseksi sekä avun hakemisen esteitä.

Takuusäätiöön yhteyttä ottaneista ylivoimaisesti suurin ryhmä vuonna 2022 olivat palkkatyössä olevat. Samoin Oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan asiakkaista valtaosa on keskiluokkaisia työssäkäyviä. Yleinen mielikuva maksuhäiriöisistä henkilöistä on siis vanhentunut ja väärä myös tutkimusten perusteella.

Maksuvaikeudet haastavat valtavaa joukkoa kotitalouksista. Maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000 henkilöllä yksi tai useampi, ja ulosotossa on yli puoli miljoonaa suomalaista. Näiden lisäksi kaikkien virallisten tilastojen ulkopuolella on jopa 400 000 henkilöä, joilla on velkaongelmaa, arvioidaan Takuusäätiössä. Toisin kuin moni muu ongelma, maksuvaikeudet eivät näy päällepäin, joten emme lähipiirissämme tunnista tilannetta.

Talousneuvonnan palvelut

Maksuvaikeuksiin joutunut voi hakea apua ja neuvoja pääasiassa neljältä taholta: Oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnalta, Takuusäätiöltä, Talousneuvolasta ja evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyöltä.  Apua etsivän on hoksattava esimerkiksi verkosta itsenäisesti löytää nämä palvelut, sillä toisistaan erillisinä ne eivät muodosta minkäänlaista palvelujärjestelmää. Yhteyttä niihin saa puhelimitse, chat-palveluna, sähköisellä asioinnilla, etätapaamisena tai fyysisenä tapaamisena toimijan mukaan. Osan apu on neuvontaa ja hakemuksissa avustamista, osa voi auttaa myös taloudellisesti. Voidakseen lähteä apua hakemaan edellytetään ensin olevan perillä maksamattomista laskuistaan.

Ratkaisukeinoja maksuvaikeuksissa:

• Velkojan kanssa neuvottelu
• Velkojen maksujärjestys
• Velkojen maksu vyöryttämällä
• Vapaaehtoinen järjestelylaina pankeista tai luottolaitoksilta
• Sosiaalinen luotto hyvinvointialueilta
• Takuusäätiön pienlaina
• Takuusäätiön takaus pankin järjestelylainalle
• Vapaaehtoinen velkajärjestely
• Yksityishenkilön velkajärjestely

On hyvä muistaa, että kaikilla osapuolilla, niin velallisella, velkojalla kuin auttavilla toimijoillakin, on yhteinen tavoite: velkojen maksaminen. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa haettu apu katkaisee velkaongelman syvenemisen ja maksuhäiriömerkintöjen lisääntymisen sekä minimoi seurannaisvaikutuksia.  Oikeusministeriön Ennakoiva talousneuvonta -hankkeen perusteella haluttiin ennaltaehkäisevää neuvontaa viedä asiakkaiden luo helposti saatavaksi, ja niin syntyivät matalan kynnyksen Talousneuvolat ympäri Suomen.

Laskutilanne epäselvä

Epäselvyyttä omaan laskutilanteeseen syntyy monista eri syistä. Perinnän ja ulosoton monimutkaiset prosessit hämmentävät tutkijoitakin – saati tavallista velallista. Laskukirjeiden erilaiset epäselvyydet ja saapumiset viiveellä, hankalan tilanteen pitkittyminen, jaksamisen puutteet ja yleisen toimintakyvyn lasku mainittiin opinnäytetyön haastatteluissa eräiksi syiksi epäselvyyksiin. E-laskujen ja suoraveloitusten yleistyttyä puuttuvat fyysiset paperit, joista voisi selvittää merkintöjä ja maksamisen tilan.

On hyvin tavallista, että ennen pitkää laskukirjeitä jätetään avaamatta. Haastatelluilla henkilöillä avaamattomuus vaikutti selviytymismekanismilta, kun voimat eivät riittäneet sillä hetkellä niin vaikean asian käsittelyyn. Se osoittaa toimintakyvyn alenemista tai lamaantumista ja näyttäisi olevan erillinen vaiva, johon tavallaan sairastutaan, eikä siitä parannuta kannustamalla tai käskemällä reipastua.

Ilmiö, että maksamattomien laskujen tilanne on enemmän tai vähemmän epäselvä, tunnetaan auttavissa palveluissa hyvin. Kaikilta niiltä asiakas toisinaan pyytää apua laskujen selvittelyyn. Mikään niistä ei selvittelyssä auta, lukuun ottamatta pientä tositemäärää, jonka voi ottaa tapaamiseen mukaan. Karrikoidusti sanoen, mitä vaikeampi laskukaaos, sitä vähemmän siihen saa apua.

Esteitä avun hakemiseen tai saamiseen

Hyvin tyypillistä on, että velkaantunut häpeää tilannetta voimakkaasti tai kokee syyllisyyttä. Raskaat tunteet tai kyvyttömyyden kokemus ovat itsessään monille este pyytää apua läheisiltä tai etsiä ratkaisua auttavilta tahoilta. Yhteys ylivelkaantuneisuuden ja terveysongelmien välillä on todettu toimivan todennäköisesti molempiin suuntiin, jolloin ylivelkaantumisesta seuraa terveysongelmia ja myös terveysongelmat johtavat ylivelkaantumiseen. Sairaus tai sen tuoma toimintakyvyn lasku voivat vaikeuttaa avun hakemista.

Estettä avun hakemiselle muodostuu lisäksi epäselvästä laskutilanteesta, koska velkaongelmia voidaan alkaa ratkaista vasta, kun velat ovat tiedossa. On myös epätietoisuutta auttavista tahoista tai niiden keinoista. Talousneuvonnan rajatut palveluajat muodostavat joillekin estettä. Maksuhäiriömerkintää pelätään liikaakin, ja neuvoa laskujen päästämisestä ulosottoon ei haluta toteuttaa.

Yksinasujan asema on muita haavoittuvampi. He ovat vailla asuinkumppania, jonka kanssa pohtia talousasioita tai jakaa arjen menoja.

Uudenlaiselle palvelumuodolle kysyntää

Haastattelujen perusteella olisi selvästi kysyntää uudenlaiselle palvelumuodolle, jossa kertaluonteisesti vietäisiin kotiin apua laskujen ja kuittien selvittelyyn. Osalla se nopeuttaisi merkittävästi ongelmien ratkaisua. Vieraan ammattilaisen apu on hyödyllisempi kuin sukulaisen tai ystävän ja monelle helpompi ottaa vastaan. Selvitystyön jälkeen henkilö saattaakin selviytyä eteenpäin omatoimisesti ilman yhteiskunnan taloudellista apua. Opinnäytetyöllä on tehtävänsä keskustelun herättäjänä ja osaltaan murtaa rahasta ja maksuvaikeuksista puhumisen tabua.

Lähteet:

Kiviniemi, T. 2023. Avun hakeminen yksityishenkilön maksuvaikeuksissa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.