Sinustako vakuutustutkija?
Onko koskaan käynyt mielessä pieni ”harmiton” oikaisu vakuutuskorvausta hakiessa? Kadonneen puhelimen malliksi merkitään hieman uudempi versio tai rikkoutuneen laitteen arvo ilmoitetaan todellista suuremmaksi. Ajatus voi tuntua vähäpätöiseltä, mutta todellisuudessa kyse on kuitenkin vakuutusvilpistä.
Vakuutuspetokset eivät aina ole suuria ja suunnitelmallisia rikoksia, vaan ne voivat alkaa pienistä vääristelyistä, joita tekijä ei itse edes miellä vakaviksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella omaisuusvahinkoja ja niihin liittyviä vakuutuspetoksia: määritellä mitä omaisuusvahinko ja vakuutuspetos tarkoittavat, millaisia väärinkäytöksiä esiintyy, miten niitä tunnistetaan ja millä tavoin vakuutusyhtiöt tutkivat tapauksia. Työ tuo esiin myös, kuinka vakuutuspetokset ovat muuttumassa teknologian ja tekoälyn kehittyessä.
Työ tehtiin laadullisena teemahaastatteluna, jossa neljän eri vakuutusyhtiön edustajaa kertoi omista kokemuksistaan vakuutusrikollisuuden parissa. Haastattelut avasivat hyvin ilmiön moninaisuutta. Haastatteluissa selvisi, miten vakuutuspetoksia tunnistetaan, mitä haasteita tunnistamiseen liittyy sekä miltä näyttää vakuutuspetosten tulevaisuus.
Vakuutus perustuu luottamukseen
Vakuutus on sopimussuhde, jossa vakuutuksenottaja maksaa sovitun vakuutusmaksun ja vakuutusyhtiö sitoutuu korvaamaan vahingon, jos vakuutusehtojen mukainen tapahtuma sattuu. Vakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutuksenottajan taloudellinen asema riskin toteutuessa – ei tuottaa taloudellista hyötyä. Korvauksen tehtävä on palauttaa tilanne mahdollisimman lähelle vahinkoa edeltänyttä tilaa. (Rantala & Kivisaari 2020.)
Vakuutusjärjestelmä perustuu luottamukseen. Molemmilla osapuolilla on tiedonantovelvollisuus. Vakuutuksenantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että kaikki vakuutukseen liittyvät tiedot ovat totuudenmukaisia ja ajan tasalla sekä korvaus tilanteessa asiakas kertoo tapahtumista rehellisesti. (Rantala & Kivisaari 2020.)
Mikä on vakuutusvilppi?
Vakuutusvilpistä puhutaan silloin, kun vakuutusyhtiölle annetaan tahallisesti virheellistä tai harhaanjohtavia tietoja. Tällöin pyritään saamaan perusteetonta taloudellista hyötyä. Jos vakuutusyhtiölle annetut tiedot eivät vastaa todellisuutta tai antavat tapahtumasta vakavamman kuvan kuin mitä todellisuudessa on tapahtunut, voidaan kyseessä nähdä petos tai sen yritys. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen kokonaan ja purkaa sopimussuhteen. Tapausten taustalla voi olla taloudellisia vaikeuksia ja väärinkäytös voi näyttäytyä helppona keinona saada nopeasti rahaa. (Pellikka ym. 2020.)
Tutkinnan tarkoitus
Kun suuren korvaushakemusmäärän joukosta erottuu jollain tavalla poikkeava tapaus, se otetaan tarkempaan käsittelyyn. Pyritään selvittämään, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtumaa ennen on tapahtunut. Tutkinnan tarkoituksena ei ole kuitenkaan asiakkainen automaattinen epäily, vaan keskeistä on objektiivinen pyrkimys ymmärtää, mitä todella tapahtui ja varmistaa oikeudenmukainen korvauspäätös.
Tutkimustulosten perusteella korvauskäsittelijöiden rooli nousi erityisen merkittäväksi. He käsittelevät hakemuksia päivittäin ja tunnistavat poikkeamia tehokkaasti. Vakuutustutkijat osallistuvat erityisesti haastavampiin ja laajempiin tapauksiin. Korvauskäsittelijöiden ja vakuutustutkijoiden työnkuvat muistuttavat toisiaan siinä, millä tasolla työ tehdään.
Ennaltaehkäisy korostuu
Vakuutusyhtiöt toiminta on muuttunut entistä enemmän ennaltaehkäiseväksi. Tavoitteena ei ole pelkästään väärinkäytösten selvittäminen, vaan myös riksien ennakointi ja uusien toimintamallien kehittäminen. Vakuutustutkijoiden työ painottuu enemmän petostentorjuntaan. Pyritään vaikuttamaan ihmisiin ennen kuin vahinko ehtii syntyä.
Tekoäly muuttaa vakuutuspetoksia
Teknologian ja tekoälyn kehittyminen vaikuttaa merkittävästi vakuutustutkijoiden ja korvauskäsittelijöiden työhön. Haastatteluissa esitettiin kaksijakoinen näkökulma. Tekoäly tulee helpottamaan vakuutuspetosten tekemistä esimerkiksi mahdollistaa väärennettyjen asiakirjojen luomisen uskottaviksi, jotta ne läpäisevät inhimillisen tarkastelun.
Samaan aikaan tekoäly nähdään mahdollistajana väärinkäytösten havaitsemisessa. Tekoälyä voidaan käyttää seulontatyökaluna, joka käy valtavia määriä tapauksia läpi ja tunnistaa poikkeamia, joita ihminen ei helposti huomaisi.
Lähteet
Spets, V. 2026. Omaisuusvahinkoihin liittyvät vakuutuspetokset ja niiden tunnistaminen vakuutusyhtiöissä – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Rantala, J. & Kivisaari, E. 2020. Vakuutusoppi (E-kirja). Finva
Pellikka, T., Peilimö, P., Puntari, P. & Vaitomaa, M. 2020. Omaisuuden vakuuttaminen. Finva.