Tekoälyn hyödyntäminen kirjastotyössä vaatii uudenlaista osaamista

23.09.2024

Tekoäly on viime vuosien kuumin megatrendi, jonka nostattamat laineet lyövät nyt myös kirjastomaailmassa. Tekoälyn hyödyntäminen yleisissä kirjastoissa vasta alkutekijöissään, mutta uuden teknologian vaatimuksiin on syytä herätä jo nyt. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin henkilökunnan ajatuksia tekoälyn hyödyntämisestä kirjastotyössä.

Opinnäytetyössä pyrittiin ymmärtämään paremmin kielimalleihin perustuvaa tekoälyteknologiaa ja löytämään keinoja siihen, miten uutta tekniikkaa pystyttäisiin paremmin hyödyntämään Turun kaupunginkirjaston asiantuntijatyössä. Kaupunginkirjastossa tehtyjen haastattelujen perusteella tekoälyn tuloon suhtauduttiin positiivisesti ja kielimalleille nähtiin monia käyttökohteita esimerkiksi asiakaspalvelussa ja kokoelmanhoidossa, mutta myös haasteita nousi esiin. Haastateltavat näkivät tekoälyaiheisen koulutuksen olevan tärkeä tekijä matkalla siihen, että tekoälyn käyttö olisi arkipäivää myös kirjastoalalla.

Tekoäly on työkalu, ei työntekijä

Tekoälyn käyttöönottoon ei pidä suhtautua kritiikittömästi. Uuden teknologian hehkutuksen taustalla on aina teknologiayhtiöiden oma kaupallinen intressi. Työ saattaa helpottua yksittäisissä työtehtävissä ja muuttaa muotoaan toisissa, mutta uusien toimintatapojen opettelu ja soveltaminen vaatii työntekijöiltä paljon ja kuormittaa entisestään kiristyvillä työmarkkinoilla kamppailevia tietotyön asiantuntijoita. (Vaarne 2024, 11–13.)

Tekoäly on uusi työkalu muiden joukossa, ei itsestään toimiva ihmekone, joka ratkaisee tietotyöläisen kaikki ongelmat.

Pelko työpaikkojen korvaamisesta ja ihmisen tekemän työn arvostuksen vähenemisestä on asia, johon kouluttajien ja kirjastojen johdon pitää suhtautua vakavasti ja rakentavasti. Ylikuormittuneet ja asiaan perehtymättömät työntekijät voivat myös helposti käyttää uutta tekniikkaa väärin ja epäeettisesti. Tekoäly on uusi työkalu muiden joukossa, ei itsestään toimiva ihmekone, joka ratkaisee tietotyöläisen kaikki ongelmat. (Vaarne 2024, 11–13.)

Tietotyöläisten osaamistarpeet ovatkin digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan myötä kasvaneet nopeasti, ja työntekijät tarvitsevatkin monitasoista tukitoimintoja ja koulutusta selvitäkseen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntaorganisaatioissa ei välttämättä ole resursseja ja osaamista reagoida muutoksiin ja erityisesti organisaation johdolta vaaditaan paljon esimerkkiä ja tukea, jotta työntekijät kokisivat muutoksen positiiviseksi asiaksi, eivätkä pelkäksi rasitteeksi. (Kärnä ym. 2022, 54–62.)

Ilman perustason osaamista uudet ja hienotkin työkalut jäävät hyödyntämättä.

Koulutuksella selättämään ongelmia

Paras vastalääke tekoälyyn liittyviin ennakkoluuloihin ja haasteisiin on koulutus. Ilman perustason osaamista uudet ja hienotkin työkalut jäävät hyödyntämättä. Tekoälyn mahdollisuuksien ja rajoitteiden ymmärtäminen auttaa uusien ohjelmien perehdytyksessä ja käyttöönotossa sitten, kun kirjastokäyttöön soveltuvia tekoälyohjelmia tulee laajemmin tarjolle yleisten kirjastojen käyttöön. Myös se, miten uudesta teknologiasta puhutaan organisaatiossa, vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen. Osaamisvajetta ei paikata hetkessä, joten kirjastojen on hyvä tarttua asiaan heti.

Kirjastoissa on tarjolla monenlaisia tekoälyyn liittyviä verkkokoulutuksia mm. AKE-yhteistyön ja Kansalliskirjaston järjestäminä. Usein näihin vapaaehtoisiin koulutuksiin osallistuvat jo valmiiksi asiasta kiinnostuneet ja teknisesti osaavimmat työntekijät, jotka ovat lähtökohtaisesti paremmassa asemassa uusien teknologioiden omaksumisessa. Kirjastoissa pitäisikin ennen kaikkea kannustaa laajemmin koko henkilökuntaa ottamaan osaa tekoälyn kehitykseen ja kokeilemaan erilaisia ohjelmistoja matalalla kynnyksellä. Tällaisia tilaisuuksia voisi tarjota esimerkiksi erilaisten teema- ja kehityspäivien yhteydessä.

Omatoimista oppimista

Tekoälykoulutuksia on tarjolla myös kirjastojen ulkopuolella ja osaamistaan voi kuka tahansa kehittää monipuolisesti esimerkiksi avoimilla verkkokursseilla ja oppailla.

Helsingin yliopiston ja oppimisteknologiayritys MinnaLearnin yhteishanke Elements of AI on jo yli miljoonan ihmisen suorittama 2 opintopisteen laajuinen verkkokurssi. Elements of AI opettaa tekoälyn perusteita teoriaosuuksien ja käytännön harjoitusten avulla. Sivustolla on tarjolla myös edistyneempi Building AI- kurssi, sekä yrityksille suunnattu Elements of AI for Business teaching kit. (Helsingin yliopisto & MinnaLearn 2024.)

Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Microsoftin Practical AI – mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä, on toinen laadukas 2 opintopisteen verkkokurssi, jossa tutustutaan tekoälyn perusteisiin käytännönläheisesti ja innovatiivisesti. Kurssi on tarkoitettu kaiken tasoisille oppijoille tekniseen osaamiseen tai pohjakoulutukseen katsomatta. (Kajaanin ammattikorkeakoulu & Microsoft 2024).

Faktabaari on suomalainen faktantarkistuspalvelu, joka pyrkii lisäämään faktoihin perustuvaa julkista keskustelua ja parantamaan kansalaisten digitaalista informaatiolukutaitoa. Faktabaari julkaisi vuoden 2024 alussa oman Tekoälyoppaan, joka opettaa ymmärtämään generatiivista tekoälyä ja sen mahdollisuuksia, sekä harjoittamaan kriittistä medialukutaitoa aikana, jolloin tekoäly kykenee tuottamaan tekstiä, videoita ja kuvia ihmisen kaltaisesti. (Faktabaari 2024.)

Lähteet

Kuvat: ChatGPT, https://chatgpt.com/