Työpajat osana kirjaston ydintoimintaa
Kirjastoissa järjestettävä työpajatoiminta jakaa mielipiteitä. Osa kokee työpajojen olevan pois kirjaston ydintehtävästä, lukemisen edistämisestä. Kirjastolaki kuitenkin puoltaa työpajojen ja tapahtumien järjestämistä.
Yhä useammasta kirjastosta löytyy nykyään Makerspace-tyyppinen tila tai mediatyöasema, joita asiakkaat voivat hyödyntää omien tuotoksien tekemiseen. Monet kirjastot järjestävät tiloissaan myös erityyppisiä työpajoja, joissa asiakkailla on mahdollista oppia esimerkiksi laitteiden käyttöä henkilökunnan opastuksella.
Kirjastojen ydintehtäväksi on katsottu perinteisesti kuuluvan lukutaidon edistäminen ja lukemaan innostaminen. Työpajatoiminta nähdäänkin usein kirjaston ydintehtävän ulkopuolelle jäävänä ylimääräisenä toimintana.
Kirjastolaki ohjaa kirjaston toimintaa
Karkki Havaste ja Helena Perttilä työskentelevät Vantaan kaupunginkirjastossa erikoiskirjastonhoitajina. Heillä on runsaasti kokemusta työpajojen järjestämisestä Vantaan kirjastoissa. He molemmat painottavat kirjastolain merkitystä kirjaston toimintaa ohjaavana tekijänä.
”Me emme voi itse päättää toimintaamme vaan kirjastolaki määrittelee sen.
Toiminnan pitää olla tavoitteellista ja kirjastolakiin nojaavaa”, Karkki Havaste linjaa.
Vuonna 2016 uudistuneen kirjastolain tavoitteena onkin lukemiskulttuurin ja monipuolisen lukutaidon edistämisen lisäksi muun muassa mahdollistaa kansalaisille elinikäinen oppiminen ja osaamisen kehittäminen, tarjota tiloja oppimiseen ja harrastamiseen, sekä tukea aktiivista kansalaisuutta.
”Kyse ei ole enää siitä halutaanko järjestää työpajoja, vaan meidän täytyy vastata kirjastolain asettamiin tavoitteisiin”, Helena Perttilä sanoo.
Tavoitteellista toimintaa
Työpajojen tehtävänä pitäisi siis ensisijaisesti olla kirjastolain tavoitteita edistävä toiminta. Näin ei kuitenkaan aina välttämättä ole. Vapaamuotoisempi toiminta ilman selkeää pedagogista otetta voi osaltaan olla syynä näkemyksille, joiden mukaan kirjaston työpajat ja myös tapahtumat ovat vain ylimääräistä viihdykettä.
”Työpajoja järkätään usein vain sen vuoksi koska se on kivaa, ilman mitään pedagogista näkökulmaa tai tavoitteellisuutta. Kun itse järjestän työpajoja, mietin sitä aina sen tavoitteellisuuden kautta. Mitä kirjastolain tavoitteita toiminnassa edistetään, ja mitä uutta asiakas on oppinut lähtiessään työpajasta”, Havaste kertoo
Perttilä muistuttaa myös laitteiden käytön oppimisen ja harjoittelun tärkeydestä.
”Kaikilla ei ole yhtäläisiä valmiuksia opiskella tai opetella laitteiden käyttöä. Kun tarjoamme asiakkaiden käyttöön laitteet, on myös tärkeää, että tarjolla on selkeää ohjeistusta tai järjestämme työpajoja, joissa opastetaan ja opetellaan yhdessä laitteiden käyttöä.
Tavoitteellisten työpajojen hyödyt
Hyvin suunnitelluilla ja tavoitteellisilla työpajoilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä niin asiakkaille kuin kirjaston henkilökunnallekin.
”Työpajat edistävät monenlaista osaamista ja monilukutaitoa. Ne tarjoavat kuntalaisille mielekästä tekemistä lähialueilla, ovat kaikille avoimia ja ilmaisia, sekä vähentävät esimerkiksi segregaatiota tarjoamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet laitteiden käyttöön ja oppimiseen”, Havaste kertoo.
Työpajat tukevat myös harrastuneisuutta ja luovuutta. Oli se sitten musiikki, käsityöt, 3D-tulostaminen, ompeleminen tai vaikkapa digitaalinen piirtäminen, moni voi saada näistä itselleen kipinän oman luovuuden löytämiseen.
”Asiakkaat voivat useamman laitteen voimin tehdä jonkin isomman luovan lopputuloksen. Esimerkiksi käsityölehdessä olevia vaatemalleja voi toteuttaa työpajoissa kaavan piirtämisestä ompeluun”, Perttilä sanoo.
Monilukutaidon merkitys
Monilukutaidon merkitys on kasvanut voimakkaasti erilaisten medioiden kyllästämässä nyky-yhteiskunnassa. Kirjasto on monessakin mielessä monilukutaidon ytimessä, koska sen tehtävä on tarjota muun muassa mediakasvatusta ja tukea kriittistä lukutaitoa.
”Puhutaan monilukutaidosta eli esimerkiksi siitä, miten me osaamme hyödyntää ja käyttää eri medioita eikä olla pelkästään vastaanottajan roolissa. Kirjastoon ei tulla enää vain noutamaan varausta tai hakemaan se jokin tietty kirja, vaan sinne tullaan myös oppimaan uusia taitoja ja tekemään asioita. Työpajoissa korostuu nimenomaan oma osallisuus tekemiseen ja oppimiseen. Näin myös kirjaston tilat tulevat hyödynnetyksi”, Helena Perttilä kertoo.
Karkki Havasteen mielestä kirjastoissa ei välttämättä nähdä monilukutaitoa niin tärkeänä kuin pitäisi.
”Esimerkiksi medialukutaidon edistämistä tukevia työpajoja joutuu vähän puolustelemaan tyyliin ´perinteinen lukeminenkin on tärkeää, mutta tehtäisiinkö myös tätä´. Yleisissä kirjastoissa on hermostuttu lukutaidon tutkitusta heikentymisestä Suomessa. Monilukutaidon heikentämisenä palveluissa se ei saisi silti näkyä.
Perttilä myös muistuttaa, että verstaista, mediatyöasemista ja työpajoista on tullut tärkeä osa kirjaston palveluita ja niitä löytyy jo useimmista kirjastoista.
”Pajatoiminnasta on tullut jo melkein standardi kirjastoissa, ja asiakkaat osaavat jo kysyä laitteiden ja pajatoiminnan perään. Eli tämä on asiakkaiden toivomaa toimintaa”.