Uuden sukupolven taideostajat: Miten taidemyyntialan yritykset voivat saavuttaa nuoret aikuiset
Nuorten aikuisten sitouttaminen taidemyyntialaan Suomessa on ollut hidasta vahvojen uskomusten takia siitä, ettei tähän kohderyhmään sijoittaminen ole yrityksille kannattavaa. Nuorissa aikuisissa voidaan kuitenkin heitä tarkastelemalla nähdä paljon potentiaalia taidemyyntialalle, mikäli yrityksen toimintaa ohjataan oikein heidän tarpeisiinsa.
Taidemyyntialalla vallitsee paljon uskomuksia nuorten aikuisten mahdollisuuksista taiteen potentiaalisina kohderyhminä. Erityisesti Suomen taidealan hierarkkisuuden ja elitismin takia nuoria aikuisia ei koeta kohderyhmänä, joihin taidemyyntialan, eli galleristien, taidemyyjien ja huutokauppojen, tulisi sijoittaa resurssejaan. Uskomuksiin liittyy vahva oletus siitä, ettei tällä kohderyhmällä olisi varallisuutta tai kiinnostusta taiteen ostamiseen. Nämä ajatukset pohjaavat kuitenkin nuorten aikuisten taidekulutuksen vähäiseen ymmärrykseen. Kohderyhmää paremmin tutkimalla voidaan nähdä, että taiteesta kiinnostuneet nuoret aikuiset ovat aktiivinen kuluttajaryhmä, joihin oikein sijoittamalla taidealan yritykset voivat saada kilpailuedun muihin alan yrityksiin verrattuna ja elvyttää omaa liiketoimintaansa. Tämä vaatii nuorten aikuisten ostokäyttäytymisen ymmärtämistä, joka eroaa muiden ikäpolvien taidekuluttamisesta, ja muokkautumista heidän tarpeisiinsa, niin tuotteiden, kuin ostoprosessin osalta.
Nuoret aikuiset ja taiteen kulutus
Nuoret aikuiset rajattiin opinnäytetyössä milleniaalieihin eli Y-sukupolveen, 1980-luvun alusta 1990-luvun loppupuolelle syntyneisiin sekä zoomereihin eli Z-sukupolveen, 1990-luvun loppupuolelta 2010-luvun alkupuolelle syntyneisiin. Näistä ikäryhmistä taiteesta kiinnostuneet kuluttajat ovat aktiivisia ja taiteen keräilyyn investoituneita ostajia. Opinnäytetyössä tehtyjen kuluttajahaastattelujen perusteella he hankkivat taidetta useampia kertoja vuodessa ja miettivät aktiivisesti seuraavaa ostoa. Useat heistä kokevat itsensä jo taiteen kerääjiksi, omistavat useita teoksia ja pitävät taiteen keräämistä tärkeänä prioriteettina elämässään. Esimerkiksi nykytaiteen kerääjistä 20 % on milleniaaleja, jotka ikäryhmänä kuluttavat taidetta useammin ja käyttävät siihen enemmän rahaa, kuin muut ikäryhmät.
Opinnäytetyössä tehtyjen kuluttajahaastattelujen perusteella he hankkivat taidetta useampia kertoja vuodessa ja miettivät aktiivisesti seuraavaa ostoa
Muista sukupolvista heitä erottaa erityisesti elitistisyyden vähäisyys. Nuoret aikuiset ovat erityisen kiinnostuneita pienistä ja nousevista taiteilijoista, joita he aktiivisesti haluavat tukea, ja vain pieni osa tästä kohderyhmästä kokee taiteilijan tunnettavuuden tai näennäisen arvon vaikuttavan ostopäätökseen. Ostopäätöstä ennemminkin ajaa taiteen herättämät tunteet ja aiheet sekä erityisesti samaistuminen niin taidekappaleeseen, kuin itse taiteilijaan. He haluavat aitoja ja inspiroivia kokemuksia taiteen kautta, jotka kehittävät olemassa olevaa arvopohjaa sekä ymmärrystä itsestä ja kulttuurista. Suuri osa tästä kohderyhmästä haluaa taiteen edustavaan tiettyjä arvoja tai ottavan kantaa ajankohtaisiin asioihin. He ostavat taidetta ensisijaisesti tunteella, välittämättä muiden mielipiteistä ja suuri osa heistä kokee tuntevansa oman taidemakunsa tarkasti. Nuorten aikuisten kiinnostuksen herättämiseksi taidealan yritysten tulisi korostaa uusia ja nousevia taiteilijoita ja erityisesti heidän persoonaansa, sekä arvomaailmaansa samaistumisen tunteen välittämiseksi.
Nuorten aikuisten kiinnostuksen herättämiseksi taidealan yritysten tulisi korostaa uusia ja nousevia taiteilijoita ja erityisesti heidän persoonaansa, sekä arvomaailmaansa samaistumisen tunteen välittämiseksi
Nuoret aikuiset ja taidekulutuksen kanavat
Niin itse taiteessa, taiteilijoissa kuin taiteen ostokanavissa nuoria aikuisia kiinnostaa erityisesti autenttisuus, välittämisen sekä samaistumisen tunne. He vastustavat elitismiä niin itse taiteilijoissa, kun siinä, mistä taidetta ostetaan ja haluavat kokea olonsa ostoprosessin aikana ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Useat heistä kokivat taidemyyjän positiivisen asenteen, persoonan ja samaistuttavuuden vaikuttaneen suoraan ostopäätöksen tekoon. Koska nuorten varallisuus on usein vähäisempää kuin muilla sukupolvilla ja suuri osa heistä pitää säästämistä tärkeänä prioriteettinaan tällä hetkellä, tulee taidemyyjien muistaa joustavuus ostoprosessin aikana niin hinnoittelussa kuin maksumahdollisuuksissa.
Suuri osa nuorista taiteen kuluttajista on kiinnostuneita ostamaan taidetta internetin ja erityisesti sosiaalisen median kautta, kuten Instagramista. Tästä syystä taidealan yritysten, jotka tähän kohderyhmään ovat valmiita sijoittamaan, tulisi tarjota heille vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ostaa ja tilata taidetta suoraan sosiaalisesta mediasta ja tätä kautta pienentää kynnystä taiteen ostamiseen. Tämä tarkoittaa mahdollisuuksia ottaa suoraa yhteyttä yritykseen sosiaalisen median kanavissa sekä toiminnan ohjaamista eli sisältöjen muistutuksia sekä painikkeita, joilla mahdollistetaan taiteen suora hankinta sisältöjen kautta.
Nuoret aikuiset ovat myös aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja heistä suurin osa koki Instagramin tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavaksi. Taidealaa ja taiteilijoita seurataan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, josta nuoret etsivät uusia mielenkiintoisia taiteilijoita ja hakevat tietoa tulevista näyttelyistä sekä taiteen julkaisemisesta. Sisällöllisesti heitä kiinnostaa taas kerran aitous, sekä samaistumisen ja inspiraation tunteet. Kuluttajahaastatteluiden perusteella erityisesti väkinäisyys ja liian useat päivitykset koettiin luotaan työntävinä. Siksi aidosti innostavat sisällöt, laadun korostaminen määrän yli ja opettavien sisältöjen teko herättäisi nuorten aikuisten kiinnostusta taidealan yritysten sisältömarkkinointiin ja tätä kautta helpottaisi heidän sitouttamista ostoprosessiin.
Lähteet
Ojala, E. 2025. Taidemyyjän sisältöstrategia nuorille aikuisille : case: Galleria Inter – Theseus. Opinnäytetyö (AMK). Turun ammattikorkeakoulu.
Kuva: Rubin Ramirez 2018. Unsplash.com