Vastuullisessa tekstiiliteollisuudessa pitäisi muistaa myös taloudellinen vastuu
Ympäristö, ihmiset ja talous muodostavat kolme pilaria, joiden tulisi vastuullisessa liiketoiminnassa olla tasapainossa. Kuitenkin usein puhuttaessa vastuullisesta liiketoiminnasta keskustelu ja tutkimus keskittyvät ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen jättäen taloudellisen vastuun pienemmälle huomiolle. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä liiketoiminnan kyseessä ollessa myös talousnäkökulma tulisi pitää keskustelun keskiössä.
Globaali tekstiiliteollisuus on yksi maailman suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Lisäksi toimialalla sosiaaliset vastuut eivät aina toteudu. Pikamuoti-ilmiö, jossa yhä halvemmalla tuotetaan yhä enemmän ja yhä kiihtyvään tahtiin, on osasyynä alalla yleisesti tunnistettuihin ongelmiin. Tekstiiliteollisuus toimii yhä myös suurelta osin lineaarisen talousmallin mukaisesti noudattaen ”take-make-use-lose”-periaatetta.
Lineaarisessa talousmallissa tuotteet tuotetaan neitseellisistä raaka-aineista ja hävitetään polttamalla tai viemällä kaatopaikalle. Kiertotalouden toimintamallia on esitetty keinoksi, jolla tekstiiliteollisuuden olisi mahdollista siirtyä kohti vastuullisempaa toimintaa. Kiertotalouden mallissa tuotteen arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman korkealla pitämällä tuote kierrossa mahdollisimman pitkään. Vastuullisessa tekstiiliteollisuudessa tekstiilit voidaan valmistaa uusiutuvista tai kierrätetyistä kuiduista valmistetuista kankaista, kuten esimerkiksi kuluttajien poistotekstiileistä, ja ajatus ympäristö-, sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta kulkee läpi koko arvoketjun.
Kiertotalouden taloudellisia vaikutuksia tutkittu vähän
Osana Business Finlandin rahoittamaa julkista Telavalue-hanketta tehtiin tutkimus mahdollisista yritykselle muodostuvista taloudellisista vaikutuksista, jos hypoteettinen suomalainen tekstiiliteollisuuden yritys muuttaisi olemassa olevan globaalin lineaarisen arvoketjunsa kiertotalouden mukaiseen arvoketjuun Euroopassa.
Tutkimuksen tulokset perustuvat kuuteen asiantuntijahaastatteluun. Haastattelut todensivat alan tutkimusartikkeleista tehdyn havainnon siitä, että kiertotalouden toimintamalliin siirryttäessä muutoksen taloudellisia vaikutuksia ei juurikaan ole tutkittu. Syiksi tähän haastateltavat arvioivat esimerkiksi sen, että vaikutusten arviointiin ei ole riittävästi taustatietoja saatavilla, ja että yrityksen taloustiedot ovat yrityksen liikesalaisuuksia, joita ei haluta jakaa julkisesti.
Haastatteluissa todettiin myös, että vastuullinen tekstiiliteollisuus on vasta kehittymässä Eurooppaan ja arvioiden mukaan menee vielä 5–10 vuotta, ennen kuin vastuullisen tekstiiliteollisuuden vaikutuksia aletaan nähdä todellisuudessa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla vaikuttamassa vastuullisen tekstiiliteollisuuden muodostumiseen Eurooppaan erityisesti Suomessa kehitettyjen kierrätettävien kuituinnovaatioiden vuoksi.
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla vaikuttamassa vastuullisen tekstiiliteollisuuden muodostumiseen Eurooppaan erityisesti Suomessa kehitettyjen kierrätettävien kuituinnovaatioiden vuoksi.
Millaisia taloudellisia vaikutuksia muutoksella sitten voi olla?
Kustannukset voivat jopa tuplaantua, jos muutosta globaalista lineaarisesta arvoketjusta kiertotalouden mukaiseen arvoketjuun Euroopassa mietitään puhtaasti kustannusnäkökulmasta. Taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole ainoastaan negatiivisia, kun kokonaisuutta mietitään laajemmin kokonaisarvon näkökulmasta.
Mahdollisia positiivisia taloudellisia vaikutuksia haastateltavat arvioivat muodostuvan eniten siitä, että arvoketjun eri vaiheet sijaitsevat lähempänä toisiaan. Tällöin esimerkiksi tuotekehityksen, suunnittelun ja tuotannon kommunikointi helpottuu, toimitusajat ovat lyhyemmät, ”on-demand”-tilaukset asiakkaiden tarpeisiin on helpompi toteuttaa ja kuljetuskustannukset ovat pienempiä. Lisäksi tuotannon ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia on helpompi hallita, mikä taas parantaa yrityksen riskinhallintaa.
Mahdollisia negatiivisia taloudellisia vaikutuksia arvioitiin muodostuvan ensisijaisesti Euroopan yleisesti korkeammasta kustannustasosta verrattuna Aasian maihin. Erityisesti työvoima- ja energiakustannukset ovat Euroopassa selkeästi Aasiaa korkeammat. Lisäksi kierrätetystä kuidusta valmistetun kankaan arvioitiin olevan kalliimpaa kuin neitseellisestä kuidusta valmistetun. Muita mahdollisia negatiivisia vaikutuksia aiheutti esimerkiksi huoli kierrätetystä kuidusta valmistetun kankaan saatavuudesta ja siitä, että vastuullisen tekstiiliteollisuuden infrastruktuuria ei ole vielä olemassa Euroopassa isossa mittakaavassa. Infrastruktuuri pitäisi saada ensin rakennettua, ennen kuin vastuullinen tekstiiliteollisuus voi toden teolla alkaa kehittyä Eurooppaan. Myös puute osaavista ompelijoista oli tekijä, jolla nähtiin olevan negatiivinen taloudellinen vaikutus.
Millaista sääntelyä tarvitaan ja miten sääntely voi vaikuttaa muutokseen taloudellisesta näkökulmasta?
Haastateltavien mukaan EU-tasoinen sääntely on ainut tapa, jolla sääntelyn nähdään olevan tarpeeksi tehokasta ja tasapuolista. EU:n tekstiilistrategiassa mainitut keinot ovat tarpeellisia muutoksen jalkauttamisessa. Samalla myös taloudellisten tukien saatavuus nousi keskusteluissa esiin.
Suurin osa suomalaisista tekstiiliteollisuuden yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, joille EU:n asettamat muutosvaatimukset, kuten digitaalisen tuotepassin kehittäminen, saattavat vaatia huomattavaa taloudellista panostusta. Myös esimerkiksi Ecodesign-direktiivin vaatimukset tuotteiden korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä koettiin mahdollisesti tuotekehitys-, suunnittelu- sekä materiaalikustannuksia lisäävinä. Tämä osoittaa hyvin sen, miten EU:n sääntelyt, joilla pyritään positiiviseen muutokseen, saattavat aluksi aiheuttaa pienelle ja keskisuurelle suomalaiselle tekstiiliteollisuuden yritykselle harmaita hiuksia.
Muutos vastuullisempaan tekstiiliteollisuuteen on mahdollinen
Vastuullisuus on monen suomalaisen tekstiiliteollisuuden yrityksen liiketoiminnan keskiössä. Se on myös tapa, joka voi tulevaisuudessa auttaa yritystä menestymään markkinoilla. Tällä hetkellä vastuullinen tekstiiliteollisuus on kehittymässä Eurooppaan. Se ei koskaan tule korvaamaan massatuotantoa, joka tapahtuu globaalissa etelässä, mutta sillä on erinomainen mahdollisuus kasvaa tämänhetkisestä marginaalisesta osuudesta huomattavasti suuremmaksi. Kehitys on jo alkanut positiivisesti ja seuraavat 10 vuotta näyttävät, miten se jatkuu. Mahdollisuudet vastuullisen tekstiiliteollisuuden menestykseen Euroopassa ovat hyvät, kunhan myös taloudellinen näkökulma pidetään muutoksessa mielessä. Vastuullisesti menestyvässä yrityksessä ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma ovat kaikki tasapainoisesti huomioituja.
Lähteet:
Kielo, A. (2023). Assessing the economic impacts when changing from a linear to a circular textile value chain – analysis from the perspective of a hypothetical Finnish textile company. Turun ammattikorkeakoulu opinnäytetyö. opinnäytetyö Anu Kielo
Kuvalähde:
Freepik (2023). Free vector flat-hand drawn sustainable fashion concept. Viitattu 9.9.2023. https://www.freepik.com/free-vector/flat-hand-drawn-sustainable-fashion-concept_11852482.htm#query=sustainable%20sweatshirt&position=1&from_view=search&track=ais