Voisiko palkka-avoimuus muuttaa ammattiurheilua? Käsittelyssä Lentopallon Mestaruusliiga
Palkka-avoimuus on yksi tämän hetken puhutuimmista työelämän ilmiöistä, mutta ammattiurheilussa aiheesta keskustellaan edelleen vähän. Lentopallon Mestaruusliigaa tarkasteleva opinnäytetyö osoittaa, että palkkatiedon puute vaikuttaa erityisesti nuorten pelaajien asemaan sopimusneuvotteluissa. Samalla EU:n palkka-avoimuusdirektiivi voi tuoda urheilualalle uusia käytäntöjä, jotka lisäävät läpinäkyvyyttä ja helpottavat pelaajien mahdollisuuksia arvioida omaa markkina-arvoaan.
Palkka-avoimuus näkyy myös urheilussa
Tavoitteena oli selvittää, miten palkka-avoimuus näkyy lentopallon Mestaruusliigassa ja millaisia vaikutuksia EU:n palkka-avoimuusdirektiivillä voi olla ammattiurheiluun. Palkka-avoimuudesta on viime vuosina tullut tärkeä osa työelämän keskustelua. Erityisesti Euroopan unionin palkka-avoimuusdirektiivi lisää työnantajien velvollisuuksia kertoa palkkauksen perusteista avoimemmin. Suomessa direktiivin mukaiset muutokset tulevat osaksi lainsäädäntöä vuoden 2026 aikana.
Ammattiurheilu muodostaa kuitenkin poikkeuksellisen työympäristön. Joukkueurheilijoilla ei yleensä ole työehtosopimuksia, vaan palkka määräytyy yksilöllisissä sopimusneuvotteluissa. Lentopallon Mestaruusliigassa palkkatietoa on saatavilla hyvin vähän, mikä vaikeuttaa pelaajien mahdollisuuksia arvioida omaa markkina-arvoaan.
Opinnäytetyössä palkka-avoimuutta tarkasteltiin sekä pelaajien että seurojen näkökulmasta. Työ toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin Mestaruusliigan pelaajia sekä lentopallon parissa työskenteleviä toimihenkilöitä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina Teamsin ja puhelimen välityksellä keväällä 2026.
Nuoret pelaajat ovat heikossa asemassa
Haastatteluista nousi nopeasti esiin yksi keskeinen havainto: palkka-avoimuuden taso suomalaisessa ammattiurheilussa on matala. Pelaajien mukaan palkkatietoa on vaikea saada, mikä vaikuttaa suoraan sopimusneuvotteluihin. Erityisen haastavassa asemassa ovat nuoret pelaajat, joilla ei vielä ole kokemusta neuvotteluista tai selkeää käsitystä omasta markkina-arvostaan. Seuroilla ja niiden edustajilla on usein enemmän tietoa palkkatasoista kuin pelaajilla. Tämä luo tilanteen, jossa osapuolten välillä on epäsymmetristä informaatiota.
Monet haastateltavat kokivat, että avoimempi palkkakulttuuri voisi auttaa pelaajia hahmottamaan realistisemmin oman arvonsa. Pelaajat suhtautuivatkin palkka-avoimuuteen pääosin positiivisesti. Täydellistä avoimuutta ei kuitenkaan pidetty parhaana ratkaisuna. Haastatteluissa nousi esiin ajatus siitä, että esimerkiksi pelipaikkakohtaiset palkkahaitarit tai keskiarvopalkat voisivat olla julkisia ilman, että yksittäisten pelaajien palkkoja paljastettaisiin. Tällainen ratkaisu lisäisi läpinäkyvyyttä, mutta samalla suojaisi yksityisyyttä.
Palkka ei kerro koko totuutta
Tutkimuksessa nousi esiin myös ammattiurheilun erityispiirre: urheilijoiden kokonaiskompensaatio muodostuu usein muustakin kuin rahapalkasta. Pelaajille voidaan tarjota esimerkiksi asunto-, ruoka- tai autoetuja, jotka voivat olla merkittävä osa kokonaisansioita. Lisäksi monet urheilijat arvostavat esimerkiksi hyviä harjoitteluolosuhteita, opiskelumahdollisuuksia tai joustavaa arkea. Tämän vuoksi palkka-avoimuudesta puhuttaessa pitäisi tarkastella koko kompensaatiota eikä ainoastaan kuukausipalkkaa. Pelkkä rahapalkan vertailu voi antaa vääristyneen kuvan urheilijoiden todellisesta tilanteesta. Haastatteluissa nousi esiin myös huoli siitä, että liian pitkälle menevä palkka-avoimuus voisi aiheuttaa kateutta tai ristiriitoja joukkueiden sisällä. Osa haastateltavista pohti lisäksi, voisiko avoimuus johtaa palkkojen tasapäistymiseen ja vaikeuttaa yksilöllisten palkankorotusten neuvottelemista.
Mitä seuraavaksi?
Tutkimuksen perusteella palkka-avoimuuden kehittämiselle olisi selkeä tarve myös ammattiurheilussa. Läpinäkyvämpi palkkakulttuuri voisi vahvistaa pelaajien neuvotteluasemaa ja lisätä kokemusta oikeudenmukaisuudesta.
Samalla urheiluorganisaatioiden olisi tärkeää pohtia, miten avoimuutta voidaan lisätä tavalla, joka sopii urheilun erityispiirteisiin. Täydellinen palkkojen julkisuus ei välttämättä ole realistinen ratkaisu suomalaisessa urheilukulttuurissa, mutta esimerkiksi palkkahaitarien ja keskiarvotietojen julkaiseminen voisi olla askel avoimempaan suuntaan.
Lähteet
Keskinen, R. 2026. Palkka-avoimuus ammattiurheilussa : lentopallon Mestaruusliiga – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
EU Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2023/970, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla http://data.europa.eu/eli/dir/2023/970/oj
Moisio, E., Hakonen, A., Kohvakka, R., Maaniemi, J., Tenhiälä, A. & Vartiainen, M. 2012. Palkka-tietämys Suomessa. Tutkimusraportti. Aalto-yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-4829-1
Cullen, Zoë. 2024. ”Is Pay Transparency Good?” Journal of Economic Perspectives 38 (1): 153–80. https://pubs.aeaweb.org/doi/pdfplus/10.1257/jep.38.1.153