• tutkijatriangulaatio
• vuorovaikutus

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tieteellinen kirjoittaminen on muuttanut muotoaan, kun tutkijat ovat lähteneet yksinäisistä tutkijakammioistaan luomaan uudenlaisia tapoja toteuttaa tieteellistä tutkimusta. Perinteisestä tutkijan yksinkirjoittamisesta on yhä enemmän siirrytty yhdessä tekemiseen, jolloin tutkijat ovat alkaneet aktiivisesti vaihtamaan toistensa kanssa ajatuksia ja näkökulmia sekä tekemään tulkintoja tutkimistaan asioista päätyen lopulta yhteiseen ymmärrykseen. Tervetuloa tutkijatriangulaatio!

Työnantaja tukee yhdessä tekemistä

Opinnäytetyön prosessin käynnistyessä syksyllä 2020 työnantajamme toi ilmi, että heillä on tarve löytää yrityksen käyttämästä raportointityökalusta keskeiset osa-alueet tiedolla johtamisen näkökulmasta esihenkilön työssä sekä luomaan tulosten pohjalta esihenkilöille perehdytysosion. Lähdimme yhdessä työnantajan kanssa vaihtamaan ajatuksia ja näkökulmia aiheesta sekä pohtimaan erilaisia tapoja työn toteuttamiseksi. Työnantaja ehdotti meille yhtä yhteistä työtä ja tähän ajatukseen ihastuimme välittömästi. Lopputuloksena syntyikin idea opinnäytetyön tekemisestä yhdessä.

Tutkijatriangulaatio

Tutkijatriangulaatiossa työ syntyy yksinkirjoittamisen ja lukemisen sijaan vuorovaikutuksessa yhdessä kirjoittaen (Jokinen & Juhila 2002; Aramo-Immonen 2013). Opinnäytetyöhön liittyvää tieteellistä kirjallisuutta hankimme niin yhdessä kuin erikseen eri tietolähteistä, jonka jälkeen jaoimme ne toisillemme ja perehdyimme molemmat saatuun materiaaliin. Teoreettinen viitekehys alkoi muodostua, kun kokosimme lukemamme jälkeen ajatuksiamme ja näkemyksiämme yhteen. Kirjoittaminen tapahtui vuorovaikutuksessa yhdessä kirjoittaen. Kirjoittamisen aikana keskustelimme erilaisista näkökulmista sekä kuuntelimme toistemme ajatuksia eri asioista. Tuloksena syntyi teoreettinen viitekehys, jonka sisältöön olemme molemmat voineet sitoutua. Edellä kuvatun toimintatavan Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2009) näkevät tutkijatriangulaation yhdeksi eduksi, joka samalla lisää osaltaan opinnäytetyön luotettavuutta. Alla olevalla taulukolla havainnollistamme opinnäytetyössä ja sen eri vaiheissa tutkijoiden välistä yhteistyötä.

Opinnäytetyön empiirisessä osiossa ja siinä erityisesti tulosten analyysi- ja tulkintavaiheessa olemme perustelleet toisillemme omia tulkintojamme ja ymmärrystämme saamastamme haastatteluaineistosta. Koemme, että kahden tutkijan näkökulmat ovat vähentäneet mahdollisia erilaisia tulkintavirheitä sekä aineiston tulosten analyysin puolueellisuutta. Edellä mainittujen asioiden koemme myös osaltaan lisänneen koko tutkimuksen luotettavuutta.

Tutkijatriangulaatio, haaste vai mahdollisuus

Jokisen ja Juhilan (2002) mukaan vuorovaikutuksellisessa kirjoittamisessa saattaa olla myös riskinsä kuten näkemyserot, vastuujaon epäsuhta, jatkuvat kiistat, tekstin epäloogisuus ja uskon menettäminen omiin kykyihin. Tutkijoina tiedostimme ja keskustelimme mahdollisista riskeistä jo ennen opinnäytetyön aloittamista ja sovimmekin yhteisistä pelisäännöistä opinnäytetyön tekemisen sujumiseksi yhteistyössä. Tärkeimmiksi asioiksi koimme:

• aikataulun laatimisen ja siinä pysymisen
• molempien tutkijoiden 100 %:sen sitoutumisen opinnäytetyön tekemiseen
• avoimen ja molemminpuolisen vuorovaikutuksen
• työnjaon sopimisen
• työn eri osien tavoitteiden kirkastamisen

Koemme tutkijatriangulaation sopivan hyvin opinnäytetyön tekemiseen sen ollessa toteutustavaltaan rikkaampi, opettavaisempi ja antoisampi kuin perinteinen yksin tekeminen. Yhdessä tekeminen tukee myös tämän päivän työelämän vaatimuksia, jossa vuorovaikutukselliset yhteistyötaidot luovat pohjan yrityksen menestymiselle. Koko opinnäytetyöprosessia näin jälkikäteen tarkasteltaessa tulimme siihen tulokseen, ettemme tekisi mitään toisin vaan päinvastoin koemme, että tämäntyyppinen työskentelytapa sopii opinnäytetyön tekemiseen erinomaisesti.

Kirjoittajat ovat SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen koulutusohjelman ensimmäisen toteutuksen valmistuvia opiskelijoita. He ovat siis uran uurtajia. Kyseessä on Turun AMK Master Schoolin liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Tutkinnossa sovelletaan mm. tutkivan oppimisen pedagogista mallia, jossa toimitaan tieteellisen tutkimuksen tapaisesti. Pyrkimyksenä on ymmärtää tutkimuksen kohteena olevia ilmiöitä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Uutta tietoa asiasta rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä, mutta tietoa etsitään myös yksilöllisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Löydettyä tietoa analysoidaan ja käsitellään kriittisesti. Oppiminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina siten, että opittavaa kohdetta rajataan ja tarkastellaan yhä syvällisemmin. Työskentelyn edetessä kohde täsmentyy uusien kysymysten (tutkimusongelmien) avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos tutkimusongelmat ovat opiskelijoille itselleen aitoja ja autenttisia.

Lähteet:
Aramo-Immonen, H. (2013) Mixed Methods Research Design. In Information systems, e-learning, and knowledge management research: 4th World Summit on the Knowledge Society, WSKS 2011, Mykonos, Greece, September 21-23, 2011, revised selected papers / [ed] Miltiadis D. Lytras, Da Ruan, Robert D. Tennyson, Patricia Ordonez De pablos, Francisco José García Peñalvo, Lazar Rusu, Heidelberg: Springer Verlag , 2013, Vol. 278, p. 32-43.
Hirsjärvi, S.; Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi 2002: Yhdessä kirjoittaminen. Teoksessa Merja Kinnunen & Olli Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 109–118.