Ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa – vaikutukset suomalaisiin yhtiöihin
Vastuullisuus on noussut tärkeäksi tekijäksi niin kuluttajien, yhteiskunnan kuin yritystenkin näkökulmasta. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin yritysten vastuullisuutta erityisesti ESG:n näkökulma.
ESG on lyhenne sanoista Enviromental, Social ja Governance. Suomeksi se siis tarkoittaa ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa. Ympäristökriteerit mittaavat yritysten vastuullisuuden tasoa, joka liittyy ympäristön huomioimiseen niiden toiminnassa. Sosiaaliset kriteerit puolestaan mittaavat yritysten yhteiskuntavastuuta eli toiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Hallintokriteerit mittaavat yritysten hallintovastuuta eli vastuullisuuden tasoa johtamisessa.
ESG:n avulla voidaan arvioida yrityksen toimintaa taloudellisen suorituskyvyn lisäksi. ESG-tekijät ovat suurilta osin mitattavissa olevia asioita, kuten kasvihuonekaasupäästöt, jätteen määrä ja asiakastyytyväisyys. Kaikkia ESG-tekijöitä ei kuitenkaan voi mitata numeraalisesti, mikä luo haasteen esimerkiksi hallinnollisten tekijöiden mittaamiseen. Hallinnolliset tekijät ovatkin suurilta osin laadullisia. Kuitenkin ESG näkökulmasta tarkasteltuna päätökset, jotka liittyvät yhtiön hallintoon, vaikuttavat siihen, miten hyvin tai huonosti yhtiö suoriutuu ympäristö- ja sosiaalisissa tekijöissä. Näitä kahta osa-aluetta tutkimalla saadaan selville se, kuinka hyvin yhtiön hallitus toteuttaa vastuullisuutta käytännössä.
Yhtiöt raportoivat vastuullisuudestaan joko osana vuosikertomusta tai erillisessä vastuullisuusraportissa. Ongelmaksi on samalla muodostunut vastuullisuusraportoinnin yhtenäisyyden puute. Yhtiöt pyrkivät raportoimaan siitä, mikä antaa mahdollisimman hyvän kuvan yhtiöstä. Vaikka ohjeistuksia ja sääntelyjä on paljon, puuttuu yhtenäinen pohja vastuullisuusraportoinnille. Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Euroopan unioni on asettanut direktiivin (CSRD), jonka myötä vastuullisuusraportoinnista pyritään saamaan mahdollisimman yhtenäistä. Direktiivi astuu voimaan vuonna 2024, ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Vastuullisuusraportoinnin muutos luo yhtiöille entistä tarkemmat raamit yhtenäisempään ja vertailukelpoisempaan raportointiin.
Onko yrityksen vanhat toimintatavat vain liitetty ESG-normeihin sopiviksi vai onko taustalla aito muutos kohti vastuullisempaa tulevaisuutta?
Tutkimuksessa tutkittiin kolmen suomalaisen yrityksen ESG-käyttäytymistä. Tarkoituksena oli saada käsitys siitä, miten valikoitujen yritysten vastuullisuustoiminta on käytännössä muuttunut vuosien varrella. Onko yrityksen vanhat toimintatavat vain liitetty ESG-normeihin sopiviksi vai onko taustalla aito muutos kohti vastuullisempaa tulevaisuutta?
Tutkimusta tehdessä oli havaittavissa paljon teoriaa tukevia asioita. Ensimmäisenä huomio kiinnittyi siihen, että jokainen tutkittu yhtiö hyödynsi vastuullisuustyössään niin ESG-tekijöitä kuin YK:n SDG eli kestävän kehityksen tavoitteita. Nämä SDG (Sustainable Development Goals) -tavoitteet koostuvat 17 päätavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Yhtiöt valikoivat itselleen sopivimmat sekä ajankohtaisimmat tavoitteet ja ottavat ne osaksi vastuullisuustyötään.
Vaikka yhtiöt raportoivat vastuullisuudestaan saman standardiston mukaisesti, oli havaittavissa raportoinnin yhtenäisyyden puutetta. Yhtiöt raportoivat siitä, mikä on heidän kannaltaan tärkeää, sekä luovat mahdollisimman myönteisen kuvan yrityksen toiminnasta. Tämä hankaloitti tutkimuksen tekemistä, sillä mittayksiköitä joutui muuttamaan sekä yhtiöt mittasivat eri asioita. Toisaalta on ymmärrettävää, että yritys, jonka toimintaan liity suuria määriä veden käyttöä, ei raportoi siitä ollenkaan. Suurin ero oli kuitenkin huomattavissa asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyden mittaamisessa. Osa yhtiöistä käytti omia mittareitaan, ja vaikka osa käyttikin standardoituja mittareita, oli raportointi silti hyvin sekavaa.
Tutkitut yhtiöt kertoivat huomioivansa vastuullisuuden toiminnassaan ja painottivat sen olevan tärkeä osa yhtiöin jokaista osa-aluetta.
Huomio kiinnittyi myös siihen, että yhtiöiden vastuullisuusraportit sisälsivät tietoa vain ympäristö- sekä sosiaalisista tekijöistä. Nämä ESG:n Governance-tekijät olivat löydettävissä enimmäkseen yhtiöiden vuosikertomuksista. Tietoja joutui etsimään todenteolla, ja ne olivat hajautettu eri kohtiin kertomuksia. Tämä selittyy varmasti raportoinnin yhtenäisyyden puuttumisella. Luultavasti myös sillä on vaikutusta, että ympäristö- sekä sosiaaliset tekijät ovat helpommin mitattavissa ja että nämä hyvän hallinnon tekijät ovat lähinnä vain laadullisia. Vastuullisuusraportointi tulee varmasti selkeytymään tulevina vuosina CSRD-direktiivin myötä.
Tutkitut yhtiöt kertoivat huomioivansa vastuullisuuden toiminnassaan ja painottivat sen olevan tärkeä osa yhtiöin jokaista osa-aluetta. Tästä huolimatta yhtiöt toteuttivat vastuullisuuttaan vaihtelevasti. Osalla yhtiöistä vastuullisuus oli linjassa strategian ja tekojen kanssa, kun taas joissain yhtiöissä vastuullisuus ja teot sen saavuttamiseksi olivat jääneet lähinnä vain puheen tasolle tai keinot vastuullisuuden saavuttamiseksi olivat kyseenalaisia.
Tutkimuksessa onnistuttiin saamaan vastaus itse tutkimuskysymykseen sekä hahmottamaan laaja-alainen kuva jokaisen tutkitun yhtiön vastuullisuuden tasosta ESG-tekijöiden kautta. Opinnäytetyöstä on varmasti hyötyä niille tahoille, joita ESG kiinnostaa erityisesti yritysten näkökulmasta.
Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Määttänen, Emmi (2024): ESG:n vaikutukset suomalaisiin yhtiöihin.